Ulkokausi aloitettu, viimeinkin! Kerrassaan upea keli ampua, 40 jaardia oli nyt pisin matka. Iso pakka siirtyy pihan perälle varmaan jo tällä viikolla, kunhan lumet vielä vähän sulavat, niin pääsee ampumaan pitkiäkin matkoja.
Sitten pitää ruveta katselemaan kevään kisajousta. Tuloillaan olisi vaahtera-kataja-lonkkari. Ensimmäinen katajalaminaattijousi, mitähän siitäkin tulee. Kevät on vaan jousenteon kannalta hieman hankalaa, kun silloin on yleensä paljon muutakin kivaa puuhaa. Mutta onneksi pari lomapäivää on vielä jäljellä, ne on alustavasti pyhitetty täysin verstailulle ja jousiammunnalle. Muun muassa uudet pituusnuolet pitäisi saada viimeinkin eteenpäin.
Pitäisi kyl jo vähän aktivoitua itsekkin…
Jäänyt vaan katselemiseksi nää omat vapaa ajat.
Tuokin olisi ehkä joskys omaan hyllyyn tulossa, mutta katsotaan nyt.
Tultiin mökille pitkän viikonlopun viettoon. Tilleröin bambu-omenapuu-osage-jousen viimeistelyhiontaa vaille. Mittari näytti 84 lbs @ 27”, joka lukema on loppuhionnan ja testiammunnan jälkeen toivon mukaan @ 28”. Sitten iltapäivaäurinko tuli esiin kolmen nurkilla ja avasin ulkokauden jousiammunnassa. Iso tivolitaulu pakkaan ja muutama testinuoli paikatulla mökkijousella; hikkori-bulletwood-osage, 74 lbs @ 28” ja kuusinuolet. American Roundin ammuin: 145 + 183 + 222 = 550.
Tuli mahikset saada suorasyistä mäntyä nuolitarpeiksi, kun naapuri kaatoi pihapuita, ja tarvisin vähän neuvoja:
Kun käsipelillä on tarkoitus halkoa pölleistä soiroja ja niistä höylätä nuolia, niin kannattaako halkominen tehdä heti tuoreena vai pitääkö kuivatella pöllit vaikka neljännesosina ensin?
Mitä olen pärehommien ohjeita katsellut, niin aina tuoreena halkovat pärepuita, mutta onko sama juttu nuolien kanssa? Kun pärehommissahan sen taivuttelun takia, kai, pitää puun olla tuoretta ja märkää.
Jostain muistan lukeneeni että turkkilaiset pilkkoi 5x5cm paksuihin paloihin, kuivattivat ja lopuksi paistoivat uunissa. Näin tuli pituusnuolia.
Mutta jos on suora/jännitteetön mänty, niin eikös se aika vähän kieroile. Pienet palat kuivaa nopeammin.
Suomalainen marjakuusi on itse asiassa venkoilevin jousipuu, mitä olen käyttänyt. Nuolisuorasta rungosta tulee tasoleikkauksessa käärmejousi, ennen kuin ripa on valmis. Alavan maan kasvupaikan oire.
Mikäli kaikki ei huomannut niin tuossa vähän aikaa sitten vierähti tämän keskustelut viestimäärä uudelle alkunumerolle.
Tämä viesti on nyt numero 3032!
On kyllä peijanen tullut jutustelua tässä ketjussa.
Jatkakaamme samaan malliin!
