Onko knuutinpoikien pellot pituusammuntakisoissa miten pitkiä?
Hey c’mon, ei ole lelu - 179 paunaa kaataisi jo isommankin hirven! Mutta hyvä suoritus tuo 170 metriä, saa nähdä pääsenkö itse samaan lukuun tuolla 300 paunaisellani.
Onko knuutinpoikien pellot pituusammuntakisoissa miten pitkiä?
Hey c’mon, ei ole lelu - 179 paunaa kaataisi jo isommankin hirven! Mutta hyvä suoritus tuo 170 metriä, saa nähdä pääsenkö itse samaan lukuun tuolla 300 paunaisellani.
Paaapperia tulee !!
Nyt on uudet sakarat ja punokset koivu lyly jousessa… kohta pääsis tilleröimään. Ehkä…
Kyllä tuollainen on vielä aika lelu. Sopii jäniksille ja linnuille mutta ei kyllä enää kaurista suuremmalle.
Ja se on 175lb 9 tuuman vedol.
Niin no - lelu ja lelu. Hevosen selästä onnistuu vielä hirven kaato.
Nyt kun korona on lusittu pois, niin aika mennä metsään.
Oisko kellää neuvoa, kun meen nytten koko viikonlopuksi omiin metsiin eräjormailemaan.
Tiedossa olis ansojen virittelyä (en aijo pyytää niillä,vain harjoitukseksi), veden keittelyä puukon kanssa, laavunrakentelua jne.
Yksi pääaihe olisi nuotiolla kuivattu jousi. Tarjolla olisi Koivua,Leppää, Omenapuuta, Kuusta, Mäntyä, Tuomea, Raitaa, Haapaa, ehkä Syreeniä.
Mikä näistä toimisi parhaiten,kun aikaa olisi 2pv kuivata?
Jänteenä olisi paracordia.
Kevyin puu kuivaa aina nopeimmin. Myös ohuin jousen lapa kuivaa nopeimmin.
Eli lattajousi sopivasta puulajista. Leveä, pitkä koivujousi?
Yön yli jos ripustaa hiilloksen päälle kuivumaan, siinä saattaa saada jo ihan kuivaksi asti…ehkä. Asettelee hiilloksen puun koko pituudelle. Ilman että metsä palaa.
Samallahan voisit kokeilla sitä jenkkien “fire hardened” kotkotusta. Eli grillaavat hiilien päällä valmista jousta, jousi paahtuu miedolla lämmöllä pitkään, eli muutamia tunteja. Lämpö sisällä nousee isoksi, mutta jokainen ymmärtää varmaan että ihan kova kärytys ei voi olla.
Kataja ja pihlaja unohtu listasta, niiden luulis kuivuvan kun kerran kevyitä ovat.
Tota vois kokeilla kyllä.
Tossa firehardening hommassa luulis jousen palavan paskaks
Täytyy olla kyllä tosi mieto lämpö kyllä.
Voisko lämmitetys kivet auttaa kans?
Ei, kyllä ne hiilloksella vetää.
Empiirinen data rokkaa, vaikka ainahan jengi tulee kauhistelemaan että lämpö tuhoaa jousen. vilkaisee jousihyllyä tietokoneen päällä täynnä paahdettuja jousia
Niin ja vaikka sanoin että kevyt puu kuivaa nopeimmin, en koivua/tuomea pehmeämmästä tekisi mitään jos noita edes on tarjolla. Leveä lättänä vaahtera/tammi kestäisi varmasti pidempää kuin joku pajun tusasu.
Metsäoloissa tuomi on mulla ollut parhaiten veistettynä ja tilleri kunnossasiina kahden päivän sisään.
@JNystrom @M.Reinikainen Kokeilen sitte useammalla lajilla eri metodeja, jos kerkeen.
Tammea / vaahteraa olis kyllä mielellään käyttänyt, ei vaan oo tarjolla…
Pitää nyt miettiä sitte mitä näistä käyttää.Tuo Tuomi menee testiin ainakin kun Mikke kehuu sitä
Toinen laji on varmaan koivu sitte
Tuomi on loistavin jousipuu tavallisissa suomalaisissa metsissä. Se on kimmoisaa, eloisaa (pieni sisäinen kitka) ja hyvin vetolujaa tiheyteensä nähden. Kaiken lisäksi se on poikkeuksellisen helppotyöstöistä, ja kuivuu nopeammin kuin juuri mikään jousipuu.
Koivu- ja pihlajajouset ovat tuhnupaskaa tuomeen verrattuna. Edellinen toivottoman puristuheikkoa, jälkimmäinen painoonsa nähden onnettoman jähmeää ja myötäkäyristyvää kamaa, silloin kun ei räjähdä selästä ilman mitään hyvää syytä.
Eli tuomesta jouskari.
Minkäs mallinen siitä kannattaa tehdä?
Kuten Jere jo mainitsi:
Työvaiheiden kannalta mahdollisimman lähelle mittoja ja sitten kuivumaan hiillokselle.
Läpitaipuva lattajousi, jonka vatsan ei kuitenkaan tarvitse olla aivan littana, vaan vähän soikeampi poikkileikkaukseltaan, jolloin työstäminenkin on kenttäoloissa ehkä hieman helpompaa. Ja pituutta vetopituuseen nähden pikkuisen liikaa verrattuna puusepänkuivasta verstaassa veisteltyyn. Tällä saa ymmärtääkseni vähennettyä tuoreeksi jäävän vatsan rypistymistä.
Selvä peli!