Harmillinen vaiva sulla. Onko niillä nurkilla ketään valmennusasioista ja fysiikasta ymmärtävää, jonka saisit katsomaan, onko syynä pieni asentovirhe? Täällä meillä Kankaanpään Seppo näkee aika pieniäkin asioita, vaikka en kaikkia hänen ohjeitaan sellaisenaan ole niellyt, jos ei homma ole luontevalta tuntunut. Hän varmaan ”voisi vilkaista”, jos/kun sopii jonkun ajan, mikäli innostut Rixuun ajelemaan.
1 tykkäys
Kiitos. Eipä näistä paikallisista taida juuri apua olla. Pikkusen liian aktiivinen on ollut tuo pokakäsi kun aina joudun nostamaan nuolen täplälle. Nyt ei hetkeen voi tehdä muuta kuin tukevia harjoituksia. Sen jälkeen rakennan ton osan tekniikkaa uudelleen.
Ylhäältä alas ei mulla ole toiminut kuin kiväärillä. Yritän saada alkuasennon suoraan lähemmäs oikeaa korkoa ja asennon suoremmaksi.
Koetas semmoista, että otat perusasennon vaikka silmät kiinni niin, että seisot viivalla semmoisessa asennossa, jotta nuoli osoittaa automaattisesti taulun keskilinjaa pystysuunnassa. Sitten pokakättä liikuttamatta haet koron lantiolla, kuten maastossa yla/alamäkeen sihtaillessa. Itse koetan toimia noin, eli haen suorituksen alussa seisoma-asennon, jossa käsi ja nuoli osoittaa ennen vetoa luontevasti tauluun. Koron haku lantiolla tekee sen, että jousikäden olkapää pysyy silloin vedossa paremmin alhaalla ja luut jonossa.
1 tykkäys
Kiitos! Toi oli hyvä vinkki. Lantiossa mulla ei ole ammuntaan juurikaan lihasmuistia. Ainoa juttu sillä alueella on ollut liiallinen perseellä puristaminen. Sekin on vähän lantion alla…
Tolla mennään kun kun olka taas kestää toimia pönkkänä.
Hyvää joulua! Jos ei tule enää postailtua sitä ennen.
Näkisin että ainoa tapa miten jousikäsi voi ylirasittua on se että jousikäden olkapää karkaa taakse. Eli jousiampujan kolmio menee liian isoksi ja olkapää joutuu tekemään hurjasti työtä jaksaakseen liikkeen. Näkyy myös laukaisun jälkeisenä käden sivuliikkeenä, kun jännitys laukeaa.
Pitäisi pakottaa koko käsi- ja hartialinja samaan asentoon, jousikäden ranne, kyynärpää, jousikäden olkapää, vetokäden olkapaa ja vielä vetokäden kyynärpää. Vielä parempi jos täydessä vedossa vetokäden olkapää menee taaemmas kuin jousikäden olkapää. Näitä tarkistamalla veikkaampa että moni löytää linjauksesta puutteita, meikäpoikakin… Eilen oli radalla kaveri jolla jousikäden olkapää vihotteli myös. Haluaisin tarjota samat lääkkeet hällekin. 
Kokeili yhden laukauksen paremmalla jousikäden olkapään hallinnalla/linjauksella ja homma toimi.
2 tykkäystä
Jousiampujan olkapäävaivat liittyvät yleensä kiertäjäkalvosimeen (rotator cuff). Googlen avulla löytyy paljon kiertäjäkalvosimen kuntoukseen liittyviä harjoitteita, niitä suosittelen ihan jo ennaltaehkäisevästi. Aiheesta on hyvä ketju:
Tietenkin, tapaukset ovat aina yksilöllisiä, joten mitään varmaa on mahdotonta sanoa. Itse olen onnistunut ratkaisemaan tähän asti kaikki ongelmat hyvin suodatetun nettitiedon avulla. Vähän niitä (ongelmia) on onneksi ollut mutta kuntoutus/ennaltaehkäisy täsmällisillä oheisharjoitteilla on toiminut hyvin.
Olen myös samaa mieltä Esan ja Jeren neuvoista, hyödynnän itsekin.
Ottaa tarpeeksi jäykän jousen, niin ei pääse tulemaan tekniikkavirheitä, kun ei pysty ampumaan väärästä asennosta… 
… on toiminut minulla… 
P.S. Älkää ota liian tosissaan tuota…
Emäntä leipo leipää ja minä myrkytin nuolia.
Kävin hakemassa pakkasesta pihkaa kun oli jäänyt hakematta sillon aikanaan. Täytyy ens keväänä tehdä se kalanruoto jonkun kuusen kylkeen että saa puhtaampaa tavaraa.
Jäi hieman purua tms. tuohon vahaan nyt ja se jäi sulamattomana nuolivarsiin… vielä nokkien viimeistely ja pääsee sulittamaan. Meinasin laittaa valkoista pellava lankaa punokseksi. Ei viitti muutaman nuolen takia silkkiä nyt ostaa, ehkä joskus 
Oli muuten hyvä setuppi kun piti hellan jälkilämmöllä nuolivarsia uunissa lämpösessä ja kuppia kannella. Emäntä sano että vihdoin se polttaa nuo rojut… 
Eheeeei…
5 tykkäystä
Komean näkösiä, ootko ite takonu kärjet?
MR valmistama 
Kattelin että olipa tutun näkösiä kärkiä
1 tykkäys
Jouluvalmistelut parhaimmillaan, eli pari tuntia aamulla verstaalla, jänteet likoamassa (rasvanpoistopesu), liima lämpiämässä, sekä yhden jousen ihastelua viimeisen pintakäsittelykerroksen jälkeen. Tämä oli lähinnä testikappale itselle – vaahteraselystetty kiiltotuomi, pituus 1930 mm, 63 paunaa 32 tuuman vedolla (pituus-vetopituussuhde 2,37), leveys 25 mm, virui noin 30 millimetriä. Toivoin, että olisin saanut tiristettyä enemmän mutta nämä vähän jäykemmät jouset ovat vielä pikkuisen hankalia. Joku 100 paunaa 30 milliä leveänä voisi yrittää seuraavasta?
Jos 25mm leveänä 63 paunaa ja 30mm settiä, eikös 30mm leveä 100 paunanen ota aika rujosti settiä?
Jos samalla pauna/leveyssuhteella mennään niin 30mm leveä on 75,6# ja ottaa samat 30mm settiä.
Tarvii ipeä ja bambua tommoseen! Mulla oli 25mm leveä tonkin-ipe jousi joku 115# @30" yhessä vaiheessa. Se oli aikamoinen tikku, mutta otti sitten myös settiä, joku 3-5cm. Heitti tosin Mikon ampumana joku 280-290m pituusnuolta.
No nyt ! 12.3 ? Aika hyvässä kunnossa 
vai korjasitko hamaraa
1 tykkäys
Joo 12.3, ihan sairas hakkuukirves
Hamaraa viilailin pikkusen ja teräkulmaa myös. Koivu varsi ja lyly käärmekiila:+1:
Ton mukaisesti tein varren, hyvä video.
5 tykkäystä
Oli pakko päästä ampumaan pakkasilla pähkinäjousta ja oli hauskaa n.30 laakia kunnes kävi mitä pelkäsin. Ilman ennakkorutinoita jousen kumpikin lapa hajosi selästä sekä toinen rekurveista lensi taivaan tuuliin täydessä vedossa. Taidan jättää pakkasilla ammunnat jatkossa väliin
Oliko jousi missä säilötty ? Olen ampunut monilla puulajeilla 25 pakkasessa ilman hajoamista, pähkinä mukaan lukien. Säilyttänyt vain kosteammassa kuin kuiva huoneilma mitä pitkien pakkasten aikaan tuppaa tulemaan.
Jokatapauksessa kurja juttu. Onneksi jousia SAA tehdä aina lisää
2 tykkäystä
Eilisestä lähtien kylmässä autossa,sitä ennen lämpimässä sisällä.Ehkä ois säilynyt ehjänä jos ois ollu säilöttynä kosteassa, vois laittaa vajaan säilöön jonkun millä ampuu jatkossa. Ei tää nyt niin haitannut kun on muutama jousi työn alla.
1 tykkäys
Kuinka paljon pähkinärekurvilla oli ammuttu ennen räjähtämistä? Oma kokemukseni on, että uudenkarheat jouset (sanotaan nyt alle joitain satoja laakeja alla) eivät välttämättä kestä superkuivia tai puuta jäykistäviä kylmiä oloja, mutta kunnolla sisäänajetut jouset kestävät.