Kysymyksiä tammijousesta

#1

Koska aikani on rajallista ja varsijousiprojektini vievät paljon aikaa, niin tässä kysymyksiä foorumille tammi-lyhytjousesta. Tammilautaa/tammea moni on suositellut varsijousen puukaareksi. Tein tämän viestiketjun kuitenkin tänne jouset-osioon, että saan paremmin vastauksia kysymyksiini.

-Saako tammilaudasta oikeasti hyvän jousen vs. kaadettu tammi?
-Millaista profiilia suosittelette tammijouseen?
-Kuinka pitkä kaari olisi järkevä tammesta tehdä, että kestää?
-Mitä kaikkea muuta oleellista tulisi ottaa tammi-lyhytjousen tekemisessä? Oksien merkitys? Lustot? (Lisää kysymysmerkkejä…).

Huom, nyt puhutaan siis yksipuisesta kaaresta, mihin ei tule mitään selystyksiä.

#2

Muidenkin aika on rajallista… Nyt ollaan nimittäin yksipuisen jousen veistämisen ihan perusteiden äärellä ja vastaukset löytyvät hyvin pienellä vaivalla, esimerkiksi hakemalla googlella sanoilla “board bow”, tai vaikkapa täältä:

Vastaukset lyhyesti:

  • Kyllä saa, jos lankku on hyvä.
  • Pyramidi, eli tasaisesti kärkiä kohti kapeneva.
  • Jäykälle varsijouselle pituus-vetopituussuhde 1:3 tai vähän allekin, vaikkapa 1:2,8.
  • Ei saa olla oksia, mielellään paksut lustot, suorasyinen, paljon kesäpuuta suhteessa kevätpuuhun, yhtenäinen selkälusto.
1 Like
#3

Mä olen tehnyt 6 jousta tammilaudasta, mun huomiot:

-tammi lohkeaa erittäin hanakasti. Kun sahaat pyramidimuotoa niin sahaa keskilavasta kärkiin päin ettei lohkeaminen pilaa aihiota

-kaikki 6 kpl ovat olleet selystettyjä. Silti 5/6 ovat hajonneet nimenomaan selästä. Tammi kestää hyvin puristusta mutta huonommin vetoa. Jos et aio selystää raakanahalla/jänteillä tai pellavalla/hampulla niin kannattaa ehdottomasti kaivaa selkä yhdelle lustolle. Vatsapuoli kannattaa työstää ovaaliksi, jos on littana niin selkä/vatsa -epätasapaino korostuu

Mun tammilaudat on kaikki hankittu Op-puusta. Kerran valkkasin lautoja ja tuskailin ääneen kun syyt mutkitteli, työntekijä siinä vieressä naureskeli ja sanoi että ykköslaatuinen tammi myydään aina veneveistämöille. Eli jos tunnet/tiedät jonkun veneveistämön niin hattu kourassa ja dinaarit taskussa johtajan puheille niin saat priimaa

#4

Keskimäärin tammet kyllä kestävät erittäin hyvin vetoa. Varsinkin valkotammi on yksi vetolujimmista puista, aivan hikkorin veroista. Edellyttää toki, että puu hyvää (mm. hyvä kevät-/kesäpuusuhde, paksulustoinen) ja jousen selkä on yhdellä lustolla.

Tässä yksi valkotammijousi, joka oli sahattu suoraan lankusta, ja jonka selkä ei ollut yhdellä lustolla, eikä kahdellakaan. Vedetty hajoamiseen saakka.

Edit: Tämä jousi oli siis 50#@28, eli jotain luokka 80–90#@41" - leveys muistaakseni noin 35–40 milliä. Ihan perusjousi. Jousi oli tehty käyttöön ja viimeistelty hyvin mutta päätyi sitten uhrattavaksi, kun tuli mahdollisuus kuvata jousen hajoaminen suurnopeuskameralla. Piti uhrata oma jousi kun Mikken tuomijousi ei suostunut hajoamaan…

1 Like
#5

Hieno räjähdysvideo! Tuomo on varmasti oikeassa ja Wood databasekin kertoo samaa.

#6

Noniin kiitos vastauksista. Eiköhän näillä pääse eteenpäin.

#7

Olen veistänyt muutaman tammijousen, vuosia sitten kaadetun tammen, staaveista, melko ohut kaari, pyramidimallinen,kaksi selästänyt hampulla, Kyll ne kesti ampumista ilmankin…varmuuden vuoksi vahvistin…paunoja 44 ja 45 .

#8

Jatkan tähän nykyiseen aiheeseen, samaisesta puusta kun kyse. Itsellä yksi tammi staavi kaadettuna (odottelee kuivumista), aikaisemmin en ole tammesta vielä jousta tehnyt. Tässä kun oli puhetta selystämisestä ja vetolujuudesta, niin kannattaako selästä poistaa vain kaarna, ja mahdollisesti selystää raakanahalla? Ihan mukavat vuosirenkaat ja oksaton keppi kyseessä.

#9

Kaarnan alta vaan so on lusto paksuus riittävän paksua. Jos on putkiloista niin sitten kaivetaan siihen asti että tulee jämerää lustoa vastaan.

Jos tätäkään mahdollisuutta ei pysty järkevästi toteuttamaan niin sitten selystäminen.

#10

Sainkin tilattua veneveistämöltä ison kasan paksulustoista saarnea. Nyt syntyy hirviöjouset.

#11

Vedä sit ensin ainakin yhdest suikale kokeeksi rikki niin näät on ko kestävää vai höttöö.

#12

Roger.