Haraa jänteiden ollessa kuivat, niiden päät teräsharjalla tai sellaisella pienellä, poraan asettettavalla teräsharjalla. Tulee hyvää jälkeä. Ne päät juuri tekee töpöä jälkeä jos ei ole haratut.
Kampaaminen käy parhaiten aivan sileän, kovan laudan päällä tai kun nykyään on näitä muovisia leikkuulautoja… kun ne eivät enää naarmuunnuttuaan kelpaa keittiöön, niin jänteiden kampaamiseen käy. Kampana ei tietenkään kampa, jolla hiuksia kammataan, vaan vaikkapa pala rautasahan tylsää terää tms. Monitoimikoneen sellainen seinään käyvä sahaterä on mielestäni paras.
Kampaaminen ensin märkään (liotettuun) jännenippuun, upotus liima-astiaan pitäen kiinni jänneliuskasta koko ajan ja sieltä jousen selkään. Liiat liimat veks tietty.
Mistäköhän johtuu mutta kovin vaaleaksi jäi jänneselystys? Lisäksi hioessa jäljelle jäi aika karvainen pinta. Jerellä on paljon nätimmät selystyksen… Tässä siis toisen kerroksen jälkeen. Massa nyt 330 grammaa. Tulee ehkä vähän liikaakin jänteitä, kun kolmas kerros pitäisi laittaa vielä. Ensimmäinen kerros lipsahti liian paksuksi, kun käytin turhan isoja nippuja. Toiseen kerrokseen menikin sitten 25 grammaa. Kolmanteen jos riittäisi 20 grammaa. Jänteitä on nyt taipuvalla osuudella kolme millimetriä, ohentuen siitä tasaisesti kohti kärkiä.
Voi olla että jänteet ei ole olleet tarpeeksi hienoiksi revitty. Kuten tuolla noista jalkajänteistä nakuttelin, se imee helpommin liiman itseensä, tehden jännekakusta ruskeamman läpikotaisin.
Voi olla myös että paksumpi liima/pidempi liimahuljuttelu olisi auttanut. Ehkä puristit liikaa liimaa pois?
Tuskin tuo turmioksi on. Kaikki ne jänneselät lopulta näyttää vaaleilta taivuttelun jälkeen. Ja tuohi tulee päälle.
Mitään väriä värin takia ei tarvii varmaan jahdata?
Kuten huomata saattaa, 60g jänteitä on ihan hulppea määrä näin kaposiin, pieniin jousiin. Kannattaa silti kiinnittää ekstrahuomiota ettei jää mitään pieniä uria/koloja ilman jänteitä alkuvaiheessa. Koska lopulta viimeisen jännekerroksen jälkeen olisi parasta selvitä pienellä tasoittelulla ja silti saada todella tasainen pinta. Tasainen pinta on tärkeä tuohella päälystämiseen.
Vinkki, jos jänteitä nousee pintaan paljon, lado liimaa siihen välissä. Sitten kuivamisen jälkeen raspia/sikliä lisää ja liimaa. Leikkaava työkalu tekee siistimpää, eli viila/sikli. Raspi on vähän repivä.
Oikeastaan noin kuin Jere sanoi. Jännettä on nyt suhteessa liikaa liimaan/liima ei ole päässyt jänteiden sisään ja ne eivät ole sekoittuneet yhdeksi massaksi. Saattaa toimia noinkin kun läjässä pysyy.
Vähän oli vielä kuivunut, 324 grammaa. Huomenna olisi tarkoitus liimata viimeinkin kolmas kerros jänteitä. Jänteet revitty ja kaikki valmiina. Suoralta näyttää edelleen ja muotokin vaikuttaa symmetriseltä. Kyllä tällä viimeistään toukokuussa ammutaan. Taivutuslauta pitää vielä tehdä, niin pääsee tilleröimään ja virittämään. Pari muuta projektia vielä pois alta, niin aloitan seuraavaksi samaan aikaan numerot 3 ja 4…
Ja sinne meni noin 25 grammaa jänteitä. Ei nyt ihan tullut niin siisti kuin halusin mutta kelvannee. Nyt saa pari viikkoa kuivua, sitten kevyt hionta ja pari viikkoa lisää kuivumista, niin eiköhän sitten ole sopivasti kuivunut taivuttelua varten.
Edit: Jänteet olivat puolivalmiit, eli osittain revitty. Kolmeen kerrokseen meni aikaa noin nelisen tuntia kaikkineen. Yhteensä siis tähän asti noin 18 tuntia, jos vähän ylöspäin pyöristää kaikkine ihmettelyineen ja säätöineen.
Taipuuhan se…! Harmaiden narujen lapa taipui mielestäni helpommin ja tasaisemmin, toinen epämääräisemmin. Jotenkin haluaisin taipuman lähemmäs kahvaa. Eikä muuten edes ritissyt yhtään.
Näyttää just passelille. Voi olla hyvä taktiikka saada taipuma juuri tuolle alueelle. Vähän kuin puujousissa, kahvan seudulta poistetaan varovasti materiaalia ettei käy hassusti. Sitähän kerkeää tehdä tilleröidessä.
Sahaa nokit tarkkaan, mittasuhteet näkee alkuperäisistä. Ura on 60-65mm päässä kärjen taivutuksesta mitattuna.
Illalla voisin laittaa kuvia omien uusien jousien kärjistä.
Jousi saa nyt ensi viikon vielä asettua, ensi lauantai voisi vetäistä jänteelle. Hioin vielä vähän selkää tasaisemmaksi ja sipaisin liimat pintaan. Nokkiurat vielä ja vähän muuta viimeistelyä. Jäykkyys ja tillerimuoto ovat vielä ihan arvoitus. Verstaalla ilmankosteus aika tarkkaan 50 %, eikös siinä uskalla vedellä ihan surutta, @JNystrom ? Edellinen jousi pääsi 26 tuuman vetoon, tälle voisi ottaa tavoitteeksi 28 tuumaa. Toivottavasti jää alle 70 paunan. Massa nyt 365 grammaa, eli aika paljon liikaa täysveriseksi pituusjouseksi, ja onhan tämä liian pitkäkin. Tuli näköjään peräti 120 grammaa jännettä! Vähän vielä pitää jännetöitä treenata…
50% on oikein hyvä. Mä rohkaistuin nyt poikkeuksellisesti 35% kosteudessa avaamaan ton skyytin. Hyvin pelitti, mutta siinä olikin puun ja sarven liimasauma aika paljon turvallisemmassa rasituksessa kuin näissä turkkilaisissa.
Jos tuolla sun jousella on yli 110cm pituutta niin saahan sen sinne 29" vedollekin. Ollaanhan me näitä liimailuja treenattu niin en epäile etteikö kestäisi ja onnistuisi hyvin.
No niin, tähän asti olikin homma sujunut ihan liian helposti. Tulihan sieltä ritinää. Mitäs nyt, ratkennut läpi asti. Puolivälissä lapaa, jyrkimmän mutkan kohdalla, aika läheltä puupintaa.
Voi ei… Ethän liian paksuna yrittänyt taivuttaa? Mulla on tapana maata vasten taivuttaa jousta käsin ja testata että olisiko valmis tepelikille.
Nyt käytännössä varmimmin saat kestämään kun varovasti kostutat/höyrytät/lämmität ja kampeat sarven pikku hiljaa irti. Liimaaminen on pakko tehdä uudelleen. En usko että väliin liiman ujuttaminen auttaa.
Näin viimeyönä unta että rotat olivat syöneet kuudesta mun jousesta toisen lavan lähes kokonaan pois. Oisko ollu paha enne tästä delaminoinnista!
Tässähän oli siis kyse jännekerroksen irtoaminen, vieläpä mitä luultavimmin ensimmäisen ja toisen jännekerroksen välistä. Sarvi-puu-liitos on kunnossa.
Oliko jousi normia kuivemmassa paikassa?
Mulla on käynyt tollanen kerran että jännekakku alkoi irrota reunasta. Kerran vain ja analysoin että talven kuivuus teki sen. Laitoin kostuttaen jousta hieman märän pyyhkeen sisällä, raskaasti liimaa väliin ja puristimia tiuhaan. Tein puristimille jousen muotoiset puristuspalikat, jotta puristin ei jättäisi jälkeä, puristaisi liian pistemäisesti. Operaatio pelasti jousen!
Avasin vähän saumaa, kastelin kuumalla vedellä ja uitin väliin kuumaa liimaa, jonka jälkeen puristukseen. Antaa nyt kuivua aikansa, kun liima ja kosteus on siellä syvemmällä, ennen kuin taivutellaan taas. Toivottavasti kestää.
Oli ihan puhdas sarvi, tai ainakaan en kiinnittänyt mitään huomiota mahdollisiin vatsapinnan virheisiin. Saattoihan jotain siis olla mutta niin mitätön, etten huomannut.
Paitsi nyt muistin, että toisessa sarviliuskassa oli urapuolella sellainen sormenpään kokoinen palkeenkieli, suunnilleen puolivälissä. Uitin liimaa täyteen, eikä vaivannut mitenkään uritusvaiheessa. Tuo saattaisi olla siitä, ehkä se palkeenkieli oli syvempi kuin ajattelinkaan, vaikka sitä ei tietenkään toisella puolella mitenkään näkynyt. Liimauksen jälkeen sarvea on kuitenkin vähän ohennettu.
