Hirven jalkajänteet - perkaaminen


#41

Jaa en mä oo huomannut eroa jännetuppien erottelulle. Jännetupet on mennyt liimankeittoon. Aika pienellä vaivalla oon saanu ne irti jälkikäteen.


#42

Ohuimmat jännetupet olivat kuivuneet vajaassa vuorokaudessa, noi paksuimmat jätin uusintakierrokselle. Olin tosiaan saanut kaksi eri satsia. Eka kevyempi oli kummipojan irrottamia ja laadullisesti ihan kohtuullisia, melko pitkiä ja liharoippeita ja rasvaa vähänlaisesti. Aamulla hyökkäsin lihanleikkaajan irroittamien kimppuun. Selvästi huonolaatuisempaa: rasvaa ja lihaa enemmän sekä tupet pätkittu melko lyhyeksi. Ymmärrän toki lihanleikkaajaakin: “…ttu joutuu jonkun helsinkipellen leikkiharrastuksen takia nysväämään näiden …ttu pask*palasten kanssa …ttu!” Olen kiitollinen vähästäkin. Puolet jäljellejääneistä putsasin, saantona oli kymmenkunta 10-20 -senttistä tuppea. Saas nähdä saako noista sen haaveissa olevan koivulylymäntyisen ugrijousen selkäjänteet.


#43

Välihuomautus, että eihän ugrijousen selässä ollut jänteitä? Liimaa ainakin saat noista sinne laminaattien väliin.


#44

Onko tosiaan noin? Pidin itsestään selvänä että jänteiden hyödyntäminen selkävahvikkeena on universaali ja vanha käytäntö mutta voin toki olla väärässäkin. Joka päivä oppii, mahtava homma!


#45

:+1:Tuohon on Lepola kirjoittanut jotain. Muitakin (parempia?) lähteitä löytyy.


#46

On niitä ollut jänneselkäisinäkin, esim. Novgorodin jousi

http://www.freebirdarchery.com/images/twowoodbow.pdf


#47

Ahaa, enpä mä noihin kummemmin ole perehtynyt. Nuo oli sitten jotain muita kun lylyvatsaisia jousia.
Tuo perinteinen finno-ugrijousi oli pelkkä koivu+lyly-laminaatti.


#48

Siellähän oli Sireliuksen piirustamat kuvatkin artikkelissa. Siinä on hupaisia se Vogulilainen jousi, jossa kaverilla tilleri karannu ja ja tehny tuplapuuvahvikkeen. Jousi pelastettu! Oon naureskellu sitä ennenkin.
Näitä Ugrijousia pitäis joskus kokeilla tehdä oikeasti. Materiaalithan ovat just tältä kasvualustalta. Moni näistä puhuu, mutta tapahtumissa niitä näkee tuskin koskaan. Mikkellä on se Norjasta tuotu, mutta siis omatekemiä ihan tuohiviimeistelyineen kaikkineen. Simollakin on muistaakseni yksi (vai oliko yksipuinen?) ja aika tuikeilla rekurveilla, mutta sekään ei ole Simon tekemä, muistaakseni.


#49

Jännekausi on päällä ja setä toi tuliaisia.


#50

Kyseessä on nyt vanha tutkimus joka on ainakin kahden tutkijan mukaan väärää tietoa.

Kyseessä oleva Novgorodin jousen selkän pinnan sekä tuohi kerroksen välissä väitettiin aluksi olleen jänteitä.
Kyse on uuden tiedon mukaan vain materiaalin vuosien kuivumisesta juhtunut kutistuminen ja väliin ilmestynyt ilmatasku.

Artikkelissa mainitaan muutamasta jänteestä, mutta oliko sitä muka koko selän alalla ei mielestäni käy missään ilmi. Olisiko kyseessä ollut jokin korjaus tai vahvistus ei myöskään ole minulle selvinnyt missään vaiheessa.

Varsinaisia todisteita jänneselkän käytöstä kyseisellä alueella tai aikakaudella ei ymmärtääkseni ole ja aikakautiset muut lyödöt ymmärtääkseni puoltavat tätä teoriaa.