Hirven jalkajänteet - perkaaminen


#1

Nyt on taas jänteiden keräämisen sesonkiaika. Tutulta metsästäjältä tuli tällainen kasa koipia, muutaman tuosta jo perkasinkin. Aika hyvin jänteet ovat säilyneet ehjinä, vaikka nahka onkin viilletty jänteen kohdalta irti. Harvoin on ollut jänne poikki, vaikka mitään ohjeita en ole antanutkaan.

Mites itse kukin perkaa koivet? Otatteko talteen vain isoimman kinnerjänteen vai myös kaikki pienemmätkin jänteet, niin koiven taka- kuin etupuolelta? Entä ison kinnerjänteen Y-haara? Vanhalla foorumilla oli aiheesta puhetta - joku ottaa jänteen ilman Y-haaraa, joku taas ottaa sen mukaan. Itse totesin vasta tänä syksynä, että jos jänteen ottaa aivan kokonaan, kynsiin saakka, niin Y-haaran jälkeen pituutta riittää vielä jopa 15 senttiä enemmän (isossa koivessa). Tavallisesti olen katkaissut jänteen noin 5 senttiä Y-haaran jälkeen mutta nyt tosiaan huomasin, että tarkemmalla leikkaamisella Y-haaran jälkeen saa merkittävästi enemmän jännettä.

Entäs muita käytännön kokemuksia jänteiden perkaamisesta?


#2

Pari kuvaa perkaamisesta. Ensin kuva, jossa nahka on nyljetty kokonaan pois - tein sen nyt vain kuvaussyistä, en tavallisesti.

Toisessa kuvassa on kinnerjänne avattuna - kolme eri osaa siinä näyttäisi olevan. Keskellä varsinainen jänne, sen alla jonkinlainen jännetuppi ja yllä (luuta vasten) jänteen kaltaista tavaraa, joista ei oikein säikeitä saa revittyä. Liimaksi kyllä varmaan kelpaa.

Kolmannessa kuvaa näkyy kuinka jänne jatkuu Y-haaran jälkeen kynsiin saakka. Kun jännetupen avaa, jänne näkyy hyvin.

Neljännessä kuvassa on yhden koiven kaikki jänteet irrotettuna. Kaksi ylintä on koiven etupuolelta, kolme alinta jännetuppineen on takapuolelta. Kuten kuvasta näkyy, niin Y-haaran jälkeen on paljon käyttökelpoista tavaraa.

Miten muut koipien perkaajat työn tekevät ja mitä otatte talteen? Otatteko myös jännetupet? Entä etupuolen jänteet?

Toinen kysymys - mistä erottaa etu- ja takajalan? Toisessa jalassa on koiven sivuilla kaksi ohutta ja pitkää luupiikkiä - onko se etu- vai takajalka? En ole koskaan koipea hirvestä irrottanut, niin enpä tiedä tätä asiaa, joka olisi kyllä kiva tietää.

Kolmas kysymys - kuinka pitkä jänne voi parhaimmillaan olla, jos jänne irrotetaan optimaalisesti kokonaisesta hirvestä?


#3

Minä en ole vielä jänteitä juuri mihinkään käyttänyt, mutta juuri tuolla tapaa yritin maksimoida pituutta, ihan ne kynsien sisään menevätkin latvat talteen. Repiessä tuppaa kumminkin käymään niin, että säikeet katkeilee etenkin tuon haarauman kohdalta. Olisihan se hienoa sada tuollaisilla puolimetrisillä koko jousi katettua! Muistelen silti kokeneiden liimailijoiden sanoneen, että kohtuus on hyväksi tässäkin eikä maksimaalinen pituus juuri tuo lisäarvoa.


#4

Samoissa puuhissa ollaan. Otin tälläkertaa akilesjänteiden lisäksi etupuolen jänteet. Akilesjänteet ovat kuitenkin ne josta tulee paljon tavaraa helposti.


#5

Näin on - iso akillesjänne painaa noin 80-100 grammaa, kun taas koiven etupuolen jänne painaa noin 20 grammaa. Pitääpä vielä mitata saanto, että kuinka paljon liimauskelpoista jännesäiettä yhdestä isosta jänteestä saa. Y-haaraa pitää vielä tutkia lisää, kyllähän pitkä jännesäie on kätevämpi kuin lyhyt. Olen vielä säästellyt isoja jänteitä mutta voisi kokeeksi nuijia yhden ison säikeiksi ja katsoa, mitä siitä saa irti. Gurut kertonevat varmasti mielellään kokemuksiaan!


#6

Muutamia lukuja…

Isosta koivesta (tuosta, jonka oli yllä olevissa kuvissa perattavana) irtosi yhteensä 257 grammaa jänteen kaltaista tavaraa, eli jänteet ja jännetupet. Kuivuttuaan sama määrä painoi 107 grammaa. Mikä kiinnostavinta, niin ison kinnerjänteen ympärillä ja alla (luuta vasten) olevat jännetupet kuivuivat selvästi enemmän kuin “oikeat” jänteet. Jänteen massa pieneni kuivuttuaan noin 47 prosenttiin ja jännetuppien 37 prosenttiin. Ero on merkittävä.

Ison kinnerjänteen massa oli tuoreena 86 grammaa, kahden etujänteen yhteensä 38 grammaa. Jos siis etujänteet ottaa talteen ison jänteen lisäksi, niin se lisää saantoa reilu 40 % - kannattanee siis, varsinkin kun ne on helppo ottaa.

Iso jänne painoi kuivuttuaan 41 grammaa, etujänteet yhteensä 17 grammaa, yhteensä 58 grammaa. Valmiita jännesäikeitä tuosta saanee noin 80-90 %, joten yhdestä isosta jalasta saa noin 50 grammaa jännesäiettä. Yhdellä isolla hirvellä selystää siis noin kaksi jousta, vasalla yhden jousen.

Mites jännetupet - näistä oli joskus puhetta, liimaksi vai säikeiksi? Ainakin tuo päällimmäinen jännetuppi riipiytyi kohtuullisesti säikeiksi. Alin, luuta vasten oleva “jännetuppi” taitaa kelvata lähinnä liimaksi?


#7

Paikallinen metsästysseura antoi minulle lähinnä selkäjänteitä. Lihamestari leikkasi mielellään selkäjänteet irti selkäfileistä ennen niiden paloittelua. En kehdannut pyydellä noita koipia, kun olivat ilmeisesti menossa koirille… sekä kokemattomuuttani, luulin ettei katkotuista koivista kuitenkaan saisi kovin pitkiä pätkiä, nyt suorastaan harmittaa kun näen nämä kuvat. :open_mouth:

Vikalla kerralla leikkelin kuitenkin jotain jalkajänteitä lahtivajalla jätesaavin jalkaluista. En ole ihan varma mitä niveliä olivat tarkalleen ottaen (polvi??). Kuvat on huonoja, jä(ä)nteet on pakastimessa sikin sokin:

Urat joista jänteet otin näkyy huonosti, joka tapauksessa yksi jänne meni nivelen yli ja yksi tuonne sivuun jossa näkyy kolo. Myös pienempiä jänteitä sain toiselta puolelta luuta.

Tuollaista peukalon paksuista tavaraa tuoreena. Toivottavasti tuoreena pakastaminen ei muuten haurastuta jänteitä, olen niin laiska että jouduin heittämään suuren osan pakkaseen odottamaan myöhempää kaapimista ja kuivausta…


#8

Eipä tuossa kummempaa kaapimista tarvita. Pitää vain erotella jänne jännetupesta. Nuijiminen ja säikeiksi riipiminen on mielestäni huomattavasti helpompaa kun jännetuppi on irrotettu jo tuoreeltaan. Vähän aikaa kun noita tuoreita jänteitä pyörittelee ja ihmettelee, niin se oikea jänne erottuu kyllä - tiukka, tasa-aineinen pötkylä - kaikki muu on jännetuppea, joka pitää irrottaa. Sen voi kyllä samalla tavalla hyödyntää, eli kuivatus ja säikeiksi riipiminen.


#9

Jos jalkoja on paljon niin tuottavin osio, akilles talteen. Jos jalkoja on vähän niin kaikki. Kuivuessaan pienimmät jänteet on jännejouseen miltei hyödyttömiä, ne jäävät niin koviksi ja anti on vähäistä. Siistin jännekerroksen aikaansaamiseksi vain pehmeimmät jänteet revinnän jälkeen käyttöön.


#10

Tällästä tänään.
Samalla koettelen vaimon huumorintajua uutta harrastusta kohtaan :joy:


#11

Kyllä tuohon perheväki äkkiä tottuu. Jänteet eivät haise yhtään ja perkaaminen on veretöntä. Lisäksi voi tehdä luuydinkeittoa, pitää lapsille jalan anatomian oppitunnin ja ties mitä. Ja aina kannattaa muistuttaa, että perinnejousiharrastus on paljon edullisempaa kuin vaikkapa moottoripyöräily, purjehdus, golf tai vastaavat ja sitä voi harrastaa ihan kotona. Toimii…


#12

Jänteiden kanssa on tosiaan hyvin siistiä tuo touhu. Suosittelen ottamaan sitten myös kyntyset talteen. Ne saa irtoamaan varvasluista muutaman tunnin keittelyllä, mistä kehittyy oikein mukavat aromit. Sääriluutkin ovat oivaa materiaalia moneen puutteesees: sahaat nivelet pois rassaat ytimen ruokatarpeiksi ja raaputtelet puhtaaksi. Sitten liottelet niitä ämpärissä kuumassa Fairy-vedessä pari viikkoa vaihtaen veden päivittäin. Tämä kannattaa tehdä kylppärin nurkassa, niin on vesipiste mukavan lähellä. Vaimoväki tottuu kaikkeen tähän kyllä, mutta tietynlainen vastavuoroisuus on varmasti paikallaan :slight_smile:


#13

Hyvä Samuli. Ihan oppikirjamainen kuivausmenetelmä. Kuten kaverit komppasivat, siistiä touhua. Olen kuivannut jänteet ihan laudan päällä. On hyvä muistaa kääntää ne seuraavana päivänä.


#14

Nyt kun koipisesonki käy kuumimmillaan, niin vanhalta foorumilta kaivoin Iljan kommentti:

Jos laatua haluaa tehdä, niin tupet pois ehdottomasti ennen kuivausta. Väliin jää pieniä rasvakalvoja, jotka hapertavat jännettä. Kestävyyseron huomaa selvästi repiessä huonosti putsattuja jänteitä. Etenkin jänteen pinnan lähellä olevat kerrokset ovat hauraita. Repimisjätettä tulee enemmän ja jousen selkään tai jänteeksi kelpaavaa tavaraa vähemmän per kuivattu jänne.”

Ilkka taas totesi, että ei ole huomannut eroja.

Jännetupet ovat kyllä mielestäni rasvaisempia kuin jänteet ja ne on tuoreena niin helppo leikata irti jänteistä, että paljon kätevämpi niin. Samalla näkee heti puhtaiden jänteiden saannon.

https://primitiivijousi.fi/vanha_keskustelu/viewtopic.php%3Ft=1784&view=next.html2

Muutaman jalan jo perkasin ja nyt oli aika isoja koipia. Jänteitä tuli peräti 65 grammaa (kuivana, ilman jännetuppia) yhdestä koivesta. Iso takajänne painoi 45 grammaa ja pienet etujänteet 20 grammaa. Pituus parhaimmillaan 43 senttiä (Y-haaran jälkeen noin 12 senttiä). Sen lisäksi tuli noin saman verran jännetuppia, eli ison jänteen ympäriltä ja alta, nämä siis liimankeittoon.


#15

Jatkuvasti näitä hirvenjänteitä meillä on ihan puuhellan tai takan päällä jälkilämmössä kuivumassa. Tällähetkellä viime vklopun hirvien jalkajänteet. Jonkin verran tällä kaudella jo saanut varastoon mutta lisää tarvii vielä jottei tarvi sitte pihistellä. Loppukaudella otan vielä muutamasta kymmenestä isommasta peurapukista jänteet varoiksi.



#16

Nyt ymmärrän hyvin miksi niitä ei kannata pahemmin perkkailla. Omalla kohdalla voin sanoa että pysyn alkuperäisessä suunnitelmassa ja hieron taitoni sen mukaan. Kokeilin yhdellä jänteellä uudelleen liottamista “tuoreeksi” .Lopputulema oli se että ei kannata, sai siitä kalvoja vähemmäksi mutta työn määrä ei vastaa saantoa.

Kuivasin omat jänteet kuten Seikku ja se vähä mitä testasin tuli aika helposti nylkemiseen verrattuna. Pitää vielä testata kampaaminen ja eiköhän siitä ala jo ajatus muodostumaan millainen materiaali tämä on.


#17

Kyllä kelpaa kun on yhteyksiä metsästäjiin, alkaa olla tarpeita pitkäksi aikaa tältä syksyltä. Nyt viimeisimpänä setä oli oikein polven päältä katkonut kymmenen isoa jalkaa mulle. Aika mukava kun saa peräti tuommoista 60-70cm jännettä leikattua noista. Joku 30% oli lisää saantia.


#18

Laitahan Jere kuvaa jaloista ja jänteistä. Tuollaiset ovat harvinaista herkkua.


#19

Sain jänteet leikeltyä ja tosiaan kinnerjänne jatkaa matkaa polven ohi onkaloa myöten, joten jos sen saa siististi irroteltua, tulee 10-15cm lisää pituutta jänteeseen. Polven ympärillä on muutenkin paksumpia nännenippuja joita poimin talteen liimankeittoon. Hieman oli jo jalat alkaneet viikon aikana käymään, joten haju oli melkonen. Tuumasin pari päivää pitää kylmätallissa kuivamassa ja sitten tuoda sisälle. Onneksi jänteet on suhteellisen hajuttomia siistittynä, tai noh minun yrityksellä, vielä on harjoittelua saada kaikki irtaimisto leikattua irti.
Kuvissa näkee myös pyykkitelineen hyötykäyttöä.


#20

Sivulla olevat luupiikit on takajaloissa. Etukoivet leikataan pois ja takakoivista sitten roikotellaan. Tuo mun kympin satsi oli kokonaan takakoipia. Oma tuntuma on että takajaloista irtoaa isommat jänteet, voisinkin punnita noita sitten kuivana.