Viimein saan kirjoitettua esittelyn tästäkin jousesta, kun sain kuvaajan paikalle. 193cm pitkä torrakko, kahvasta 38mm x 28,5mm kulmikkaalla profiililla. Jousi alkoi hieman paahdetulla refleksillä ja nyt myötäkäyryyttä on sentti-kaks. On siis suhteellisen tymäkkä peli vetää. Jonkin verran kärkitoiminen ja ihan miellyttävä jousi vetää. Aiemminhan en ole kuin 70 paunaa jaksanut vetää, joten nyt on haastetta edessä. Tässä onkin siis ollut kovaa treeniä edelliset päivät ja into vaan kasvaa. Kohtahan sitä pitää jo isompaa alkaa viimeistelemään…
Aion päivittäin treenata kesään asti, niin eiköhän lienee keppi lennä pituuskentillä.
Kuvassa näkyy nyt tämän hetkinen tilanne (28"), nuolella pituutta 31,5" kärjen helmaan asti.
Kiitos!
Jokunen vuosihan sitä on jo voimailtu punttisalin puolella, joten pohjat on kunnossa. Aika monipuolisesti jousen vetäminen vaatii yläkropalta voimaa, joten punnertaminenkin varmasti on hyväksi.
Aika helppo kombo olisi leuanveto+punnerrus, näitä varioiden eri otteilla. Huono puoli on että kuorma jää pieneksi.
Jäykkien jousien vetäminen on aikamoista voimailua, joten ihan lyhyitä sarjoja isoilla kuormilla näkisin parhaana. Punttisalilla yhden käden kulmasoutu käsipainoilla, eri punnerrukset ja takaolkapäiden vahvistaminen (facepull, takavipunostot) olisi hyvä idea.
Sehän sitten onkin jännä huomata, kun yhden käden kulmasoudussa liikkuu 60kg/120 paunaa kevyesti, mutta satku jousi ei taivu!
Hieno on jousi. Kyllä tuolla kelpaa nuolta lennättää ja toivottavasti lentääkin ennätyslukemiin.
Treeniohjelma kuullostaa siltä että tämmösen kohta 52 vuotiaan ei kannata enää sotajousista haaveilla jos en sitten noille mun junnuille koeta joskus väsätä mokomaa.
Ymmärtääkseni monet muinoiset ritarit treenasivat painia, voimistelua, miekkailua, kamppailua yms. ja voimaa tuli itse jousiammunnastakin. Uskoisin, että pelkällä lajitreenillä eli jousiammunnalla saa voimaa jousiammuntaan enemmän kuin hyvin. Tuo, että “yhden käden kulmasoudussa liikkuu 60 kg kevyesti” ei välttämättä tarkoita, että jousiammunta onnistuisi 100-150 lbs jousella. Kannattaa muistaa, että voimantuottoa tarvitaan myös jousiaseen tähtäämiseen eli näin ollen tulisi kyetä kantamaan ja pitämään raskasta kuormaa ilmassa esim. 5-15 sec ajan (jos puhutaan punttitreenistä). Tosin siltikin uskon, että pelkkä lajitreeni eli jousiammunta kehittää jousiammuntaa parhaiten. Jousiaseen viritys ja tähtääminen kehittää ymmärtääkseni juuri niitä lihaksia, mitä siinä tarvitaan. Kyse ei ole vain absoluuttisesta voimasta, vaan räjähtävän, staattisen ja absoluuttisen voiman yhdistelmästä.
Kannattaa sitten myös muistaa, että jäykän jousen kiskominen ilman oheistreeniä on jokseenkin takuuvarma keino saada olkapääongelmia. Aiheesta on ollut juttua aiemminkin. Kiertäjäkalvosimen (rotator cuff) treenaaminen on jousiampujalle aivan ehdoton juttu, jos haluaa pitää olkapäänsä kunnossa. Lisäksi tietenkin hyvä vetotekniikka auttaa todella paljon, siihen löytyy myös modernilta puolelta hyvää tietoa.
Tämä ensimmäisenä jäykkänä jousena tuskin on se suorituskykyisin, mutta ammutaan ja katsotaan.
Top tykkänään @MikaP ei 52 ole ikä eikä mikään. Perusta kuitenkin on se, että maailmalla 60 kiloiset nuorukaiset ampuu lyhyellä treenillä satapaunaisilla. Siis suurta lihasmassaa ei jousen jännittämiseen tarvita, vaan hermotusta, eli lajikohtaista treeniä - jousen jännittämistä. Voima on taitoa! Tietty lihasmassa nostaa potentiaalia pärjätä vielä paremmin ja pitää paikat kunnossa.
Jousella ampuminen on kuitenkin todella, todella yksipuolista urheilua. Vasen käsi (jousikäsi) tekee työntävää työtä, oikea käsi (jännekäsi) tekee vetävää työtä. Vasen käsi joutuu rasitukselle rinnasta, etuolkapäästä, forkusta, oikea käsi epäkkäästä, latsista, hauiksesta, forkusta, takaolkapäistä.
Ja koska lihasepäbalanssi olkapäässä on se joka rikkoo, lopulta juuri sen kiertäjäkalvosimen, tulee asialle tehdä jotain. Mikke ampuu molemmilla käsillä, joka on hyvä, toinen joutuu tekemään muuta urheilua.
Tylsiä juttuja, mutta jos meinaa pitkää uraa, jotenkin pitää huomioida. Moni voi treenata itsensä vahvaksi, mutta monellako on älliä ja malttia pitää itsensä vahvana pitkään - eli terveenä!
Epäbalanssi olkapäähän tulee etuolkapään vahvistumisesta ja täten suhteessa liian heikoista sivu-ja takaolkapäistä, tätä siis kannattaa treenata kuntosalilla tai muuten. Soutuliikkeet (veneelläkin), leuanvedot tai vipunostot sivulle ja taakse vahvistavat hyvin taka- ja sivuolkapäitä.
Nykyään näistä jutuista löytyy hyvin tietoa, joten terveenäkin voi pysyä!
Se mikä tällä foorumilla on ollut parasta on se että vastaus yhteen kysymykseen on poikinut viisi uutta kysymystä ja olen joutunut yhä syvemmälle tämän lajin harrastamiseen. Primitiivijousien harrastaminen koukuttaa pahemman kerran eikä siitä taida irti päästä ennenkuin palkeet viimeisen kerran huokaa…
10 vuotta sitten punttasin innolla mutta en ampunut jousella paljoakaan, jäykillä jousilla en ollenkaan. Tein muun muassa moniotteisia leukasarjoja 20 kilon lisäpainolla, gironda-dippisarjoja 30 kilon limpun kanssa ja pitkiä yhden käden kulmasoutusarjoja 100 paunaa kourassa, tietenkin kyykkyä ja mavea hylkimättä. Sillä lääkityksellä ammuin sitten kaverien 110-paunaisilla sotajousilla sarjaa, yhtään sotajousivetoa treenaamatta.
Alkaahan se sitten muistuttaa! Huomasin, että näyttää vaihtelevan kovastikin jousikäden/vetokäden korkeudet ampujittain. Sulla on molemmat kädet korkealla, Eirikillä alhaalla ja mulla vain vetokäsi ylhäällä.
Eirikin veto näyttää hiton hyvältä! Uskosin, että tuo Eirikin tyyli on hieman suojasampi paikka olkapäille, mitä korkeammalle vetokäden nostaa, sitä enemmän siirtyy veto pois selältä. Myös jousikäsi ylhäällä on rankempi…
No kokeillaan kaikki versiot!
