Jokainen saa järjestää millaisen kisan ikinä haluaakaan. Pisteet sekä kilpaulumuoto ovat juuri sitä mitä järjestäjä kisalta toivoo. Osanottajia joko tulee tai sitten ei.
Jos minä järjestäisin kisat niin sinne olisi toki kaikki tervetulleita, mutta ne jotka osallistuvat kisoihin pelkästään lannevaatteeseen sonnustautneinä saisivat jokaisesta osutusta nuolesta 1 pisteen enemmän kuin muuta ja ne jotka pitäisivät päässään hattua sekä tähtäisivät jousikäsi pokasuorana menettäisivät jokaisesta napa kympistä yhden pisteen.
Ja perään 10 pistettä JOKAISELLE jokaisesta nuolesta jolla ammutaan jo maalissa oleva nuoli (joko omansa tai vastustajan) rikki.
Kuinka moni haluaisi tähän kisaan mukaan?
Järjestäjät määrää ja järjestäjät joko ottaa muiden pyynnöt/huomiot joko kuuleviin korviinsa ja parantaa kisaansa joka kerta kun sellaisia järjestää tai vetää oman linjansa ja kisat ammutaan juurikin sen oman vision mukaan.
That’s it.
Pelatkaa pojat oma peli loppuun niin päästään loput sitten nauttimaan siitä lopputuloksesta
Kuten kisakutsussa totesin: Purnata saa ja saa vaikka jäädä tulematta paikalle jos ärsyttää käsityöpisteet, mutta kisakansliasta katsotaan vain pää kallellaan tätä kaikkea.
Totesin myös: Saattaa olla että olen ihan hakoteillä näiden käsityöpisteiden kanssa, mutta nyt mennään näillä.
Voi olla että ensi vuonna ei käsityöpisteitä ole. Tai sitten ensi vuonna vain hylkeenrasvalla käsitellyt jouset sallitaan. Mutta nyt siis kisakutsun mukaan.
Älä sie Mikke hermostu jos joku ei ole samaa mieltä kanssasi. Mä olisin pitänyt purnaukset sisälläni, mutta kun toinen avautui, niin annoin tukeni. Mä meinasin pitkään jättää koko kisan väliin kun muutama juttu siinä ahdisti. Jokainen saa järjestää semmosen kisan kun haluaa. Sehän tässä on parasta. Olin kuitenkin tulossa ennen kuin tuli muu meno joka menee nyt tän edelle. Kateellisena saan sitten ensi viikolla lukea kuinka hauskaa teillä oli. Hauskaa olisi varmaan ollut itsellänikin.
Yksi asia meni käsityökeskustellussa vähän sekaisin.
Nimittäin täällä on kyseessä, jos ymmärrän oikein, vain bonuspisteistä, jotka saa mahdollisimman primitiivisiltä vehkeiltä.
Huolimatta siitä onko ne nyt itsetehtyjä, vai jostakin luolamiestä ostettuja. Eli nyt voisi vielä miettiä, pitäisikö myös palkata primitiiviset kalusteet, jotka ovat ihan ITSE tehtyjä.
Joka tapauksessa olen lähtövalmis ja odotan innolla. Yritän ampua niin hyvin ku pystyn ja nautin varmasti huomisesta kisasta, tuleeko monta pistettä vai ei.
En minä mitää hermostu täällä
Sitä minä vaa välillä ihmettelen miksi jonkun kisojen säännöistä väännetään vielä päivä ennen ensimmäistä laukaisua.
Ja todellakin jos Patiksen mielestä kisojen luonne on eri kuin alun perin oli tarkoitus niin järjestäjät siinä saavat asia ratkaista parhaaksi katsomallaan tavalla.
Tosin sekin on vähän kiusallista, että jos nyt minä tulen täältä palkintopallille ennenkuin ensimmäistäkään laakia ampuneena 25 pojon kanssa vaikka ammuin itse kisassa nollat ja seuraavana viivalla on ilman apuaisteitä oleva joka ampuu yhden pistesijan alemmalle hiki hatussa olevan harjoittelun säestämänä.
Tällaiset olisi mielestäni pitänyt vääntää kuntoon jo kuukausi sitten.
Kun vuonna 2015 eka kertaa tulimme Lietoon kisailemaan,minua viehätti sellainen yksinkertaisuus jousiammunnassa.Knuutinpoikien säännöt on selkeitä ja luokkia kaksi.Aikuiset ja lapset.Jouset ja nuolet sellaisia että kaikkien on helposti ja halvalla mahdollisuus ne hankkia.Kaikki tasavertaisena viivalla.Ajattelin silloin ja ajattelen nytkin että parhaat kisat ikinä. Ja into on tehdä oma jousi jolla kisata ja näin tulee tänä vuonna tapahtumaan.Ymmärrän kyllä jollain tasolla petikon tämän vuoden teeman ja aika näyttää kantaako se mihinkään. Onneksi on se B vai L…sarja mihin voi osallistua koska kisa on paikkana ja järjestelyiltään varmaan hieno ja ne kaikki kivat harrastajat jotka näissä kisoissa pyörii on kirsikka kakun päällä.Huomiseen!!!
Kiitos mahtavasta kisapäivästä kaikille osallistujille, järjestäjille ja auttaville käsille.
Poikani sanoin: " yhdessä onnnistuu!".
Välinepisteralli tuli varmaan päätepisteeseensä, koska emme pysty hilaamaan Mikkeä ja Jereä edes näillä pistekepulikeinoilla tuon korkeammalle taulukossa. Nyt on kokeiltu kaikki, jätiken on vaan simppelisti nyt opeteltava ampumaan… piru vie.
Itse mokasin pahiten kun laitoin sen peuran siihen kohtaa Faaraonkärryrataa että kimmoke selästä aiheuttaisi ehkä vaaratilanteen. Mietin laittaessani että huonolla tuurilla tästä voi kimmoke tulla… ja sehän tuli!!! Jousiammunnan suojelusjumalat olivat läsnä kun Mikon ampuma kimmoke ei osunut kehenkään vaikka meni liki Mikan jalkaa. Voi hitto että harmittaa, mutta onneksi ei käynyt kuinkaan. Anteeksi kaverit.
Ensi vuonna myös jaamme ryhmät tasaisesti rasteille aloitusrastin jälkeen, ettei ruuhkautumista rasteilla enää tämän päivän tyyliin tule.
Oli tosi kivaa. On tää huippua hommaa. Mä niin tykkään tästä ja jengistä joka tuolla pyörii!
Oma ampuminen nuukahti vikoille viidelle rastille. Loppu vaan veto vieteristä. Toisaalta, tuolla mokien määrällä sijoitun ihmee hyvin. Metsästä tulessa oletin että just kympin sakkiin.
Rata oli vaikeahko kun muistelen männä vuosien 20 rastin voittotuloksia. On ammuttu yli sataakin pistettä.
Kiitos jengit!
Joo kiitos järjestäjille hyvästä kisasta.Kiva kuulla että pienistä virheistä otetaan opiksi ja tehdään korjauksia ensi vuodelle. Menin tänä vuonna kuitupuolelle,ja taas toiseksi. Eli olenko ikuinen kakkonen??? no palkintosijoista saa ja pitää olla aina ylpeä kovia on kilpakumppanit. Seuraavaan primikisaan tulen omatekosella jousella. Siitä se lähtee homma ihan uusille urille.
Kova oli päivä, mutta kiva! Mitenkähän tässä tulevaisuudessa kävisi, jos rupeis harjoittelemaan ampumista, kun kylmiltäänkin kärkikahinoiden tuntumaan selvisin…
Mukava kisapäivä takana! Rastit oli mukavia ja ammunta paikoitellen sujui. Helle pääsi iskemään pahasti, kun ei älynnyt ottaa juotavaa metsään. Ensi kerralla on pakko pitää vesi/kahvi/purtavatauko keskemmällä rasteja!
Kisahuolto hipoi kuitenkin täydellisyyttä, vettä riitti ja makkaraa riitti ahneimmille 3 kappaletta…keille lie.
Ensi vuonna sitten uudestaa, jospa taas piirun verran tarkemmalla ampumisella.
Kisakommentit vielä: meillä oli tosi hyvä ryhmä, rastit meni nopeasti kun ei kauheasti tarvinnut nuolia etsiskellä puskista. Mennalle erityiskiitos kun värväsit mut puolipakolla ryhmänjohtajaksi vaikka ei radasta ollut hajuakaan. Se oli kyllä kohtuullisen hyvin merkitty, varsinkin kun hoksattiin että yksi rasti ei ollut “possu” vaan “possut” joten jatketaan matkaa!
Mun mielestä yksi parhaista rasteista oli metsästysjuoksurasti. Se kiireinen stressitilanne jossa piti huomioida myös oman kropan ja jousen positiot antoi ainakin mulle kunnon adrenaliinisävärit. Ammuin kahteen ja osuin yhteen, nippa nappa aikarajassa.
Hanhensulkanuolet sain valmiiksi saman päivän aamuna. Itse asiassa leikkelin sulat muotoon kisapaikan parkkipaikalla ja hioin nokit alapellolla noin tuntia ennen karkeloiden alkua. Kohtuullisen tyytyväinen settiin kuitenkin.
Ryhmässä oli tosi tiukka kilpailutilanne jopa. Muutama rasti ennen loppua meitä taisi olla neljä ampujaa kymmenen pisteen sisällä eli kaikki mahdollista. Harmi kun oma pää ei tunnu kestävän noita tiukkoja paikkoja, metsästystornin nollat ja nandun 1/3 osuma heikensi tulosta turhaan.
Ennen kisoja olin suunnitellut että otan kuvan jokaikisestä jousesta ja ehkä jopa speksidokumentaatiota. Harmi kun se jäi tekemättä.
Hieno oli kisa! Hyvä ja vaikeudeltaan sopivasti tasapainoinen rata, hieno sää ja upea porukka - mitäpä sitä muuta voisi toivoa - paitsi voittoa! Kiitoksia järjestäjille ja toivottavasti (kyllä!) jatkoa seuraa, nämä ovat aina niin mukavia tapahtumia. Tänä vuonna tehtiin uusi osallistujaennätys ja uusia kilpailijoita oli mukana peräti 8 henkeä.
Muutamat ongelmakohdat lienevät jo käsitelty ja korjattu ensi vuodeksi. Rasteista 3D-eläinrastit olivat hyviä, juuri sopivia. Samoin erikoisrastit toimivat, paitsi metsästysjuoksussa tuli vähän epäselvyyksiä, kun ei muistettu, että siellähän oli neljä tolppaa, joilta maaleja ammutiin. Jokainen meidän ryhmästä taisi vähän haeskella maaleja ja aikaa meni hukkaan. Itse ammuin kolme maalia, osuin kahteen ja aikaa jäi 20 sekuntia, tolpat tajusin vasta liian myöhään. Liikkuvat ovat aina hauskoja, nyt tuli 2/3 osumaa rekkarusakoista.
Oma ammunta sujui oikeastaan paremmin kuin olin ajatellut, vaikka lopussa meno hiipui, kun tuli pari nollarastia lähes peräkkäin. Mutta jotenkin Petikko sopii minulle, Petikossa olen jopa itse Pasin voittanut. Tästä on hyvä jatkaa. Kuvia tulee vähän myöhemmin, kunhan ehdin ne perkaamaan.
Se iso lintu ei sitten ollut strutsi eikä nandu vaan isotrappi - maailman suurin lentävä lintu, kolmesti Suomessakin tavattu.
Isotroppi ei ole suurin lentävä lintu, mutta uros voi olla tiettävästi kaikkein painavin lentäjä.
Guinnesin tämän hetkinen varmistettu ennätys on 21kg.
Isotroppilla on noin 180cm siipi väli jos vaikka verrataan jättiläisalbatrossiin jolla on lähes 3,7m.
Mahtavaa!