Aina saa hävetä 
Joo kiitos järjestäjille hyvästä kisasta.Kiva kuulla että pienistä virheistä otetaan opiksi ja tehdään korjauksia ensi vuodelle. Menin tänä vuonna kuitupuolelle,ja taas toiseksi. Eli olenko ikuinen kakkonen??? no palkintosijoista saa ja pitää olla aina ylpeä kovia on kilpakumppanit. Seuraavaan primikisaan tulen omatekosella jousella. Siitä se lähtee homma ihan uusille urille.
1 tykkäys
Kova oli päivä, mutta kiva! Mitenkähän tässä tulevaisuudessa kävisi, jos rupeis harjoittelemaan ampumista, kun kylmiltäänkin kärkikahinoiden tuntumaan selvisin… 
4 tykkäystä
Mukava kisapäivä takana! Rastit oli mukavia ja ammunta paikoitellen sujui. Helle pääsi iskemään pahasti, kun ei älynnyt ottaa juotavaa metsään. Ensi kerralla on pakko pitää vesi/kahvi/purtavatauko keskemmällä rasteja!
Kisahuolto hipoi kuitenkin täydellisyyttä, vettä riitti ja makkaraa riitti ahneimmille 3 kappaletta…keille lie.
Ensi vuonna sitten uudestaa, jospa taas piirun verran tarkemmalla ampumisella.
1 tykkäys
Kisakommentit vielä: meillä oli tosi hyvä ryhmä, rastit meni nopeasti kun ei kauheasti tarvinnut nuolia etsiskellä puskista. Mennalle erityiskiitos kun värväsit mut puolipakolla ryhmänjohtajaksi vaikka ei radasta ollut hajuakaan. Se oli kyllä kohtuullisen hyvin merkitty, varsinkin kun hoksattiin että yksi rasti ei ollut “possu” vaan “possut” joten jatketaan matkaa!
Mun mielestä yksi parhaista rasteista oli metsästysjuoksurasti. Se kiireinen stressitilanne jossa piti huomioida myös oman kropan ja jousen positiot antoi ainakin mulle kunnon adrenaliinisävärit. Ammuin kahteen ja osuin yhteen, nippa nappa aikarajassa.
Hanhensulkanuolet sain valmiiksi saman päivän aamuna. Itse asiassa leikkelin sulat muotoon kisapaikan parkkipaikalla ja hioin nokit alapellolla noin tuntia ennen karkeloiden alkua. Kohtuullisen tyytyväinen settiin kuitenkin.
Ryhmässä oli tosi tiukka kilpailutilanne jopa. Muutama rasti ennen loppua meitä taisi olla neljä ampujaa kymmenen pisteen sisällä eli kaikki mahdollista. Harmi kun oma pää ei tunnu kestävän noita tiukkoja paikkoja, metsästystornin nollat ja nandun 1/3 osuma heikensi tulosta turhaan.
Ennen kisoja olin suunnitellut että otan kuvan jokaikisestä jousesta ja ehkä jopa speksidokumentaatiota. Harmi kun se jäi tekemättä.
Kiitos vielä järjestäjille, oli hyvät kisat!
Hieno oli kisa! Hyvä ja vaikeudeltaan sopivasti tasapainoinen rata, hieno sää ja upea porukka - mitäpä sitä muuta voisi toivoa - paitsi voittoa! Kiitoksia järjestäjille ja toivottavasti (kyllä!) jatkoa seuraa, nämä ovat aina niin mukavia tapahtumia. Tänä vuonna tehtiin uusi osallistujaennätys ja uusia kilpailijoita oli mukana peräti 8 henkeä.
Muutamat ongelmakohdat lienevät jo käsitelty ja korjattu ensi vuodeksi. Rasteista 3D-eläinrastit olivat hyviä, juuri sopivia. Samoin erikoisrastit toimivat, paitsi metsästysjuoksussa tuli vähän epäselvyyksiä, kun ei muistettu, että siellähän oli neljä tolppaa, joilta maaleja ammutiin. Jokainen meidän ryhmästä taisi vähän haeskella maaleja ja aikaa meni hukkaan. Itse ammuin kolme maalia, osuin kahteen ja aikaa jäi 20 sekuntia, tolpat tajusin vasta liian myöhään. Liikkuvat ovat aina hauskoja, nyt tuli 2/3 osumaa rekkarusakoista.
Oma ammunta sujui oikeastaan paremmin kuin olin ajatellut, vaikka lopussa meno hiipui, kun tuli pari nollarastia lähes peräkkäin. Mutta jotenkin Petikko sopii minulle, Petikossa olen jopa itse Pasin voittanut. Tästä on hyvä jatkaa. Kuvia tulee vähän myöhemmin, kunhan ehdin ne perkaamaan.
Se iso lintu ei sitten ollut strutsi eikä nandu vaan isotrappi - maailman suurin lentävä lintu, kolmesti Suomessakin tavattu.
Edit: Petikon Waiston tilastot päivitetty tänne:
1 tykkäys
Isotroppi ei ole suurin lentävä lintu, mutta uros voi olla tiettävästi kaikkein painavin lentäjä.
Guinnesin tämän hetkinen varmistettu ennätys on 21kg.
Isotroppilla on noin 180cm siipi väli jos vaikka verrataan jättiläisalbatrossiin jolla on lähes 3,7m.
Muutama kuva kisoista. Hyviä kuvia olisi ollut myös vakionopeudensäätimen äkkipysäsys faaraonkärryjen tolpalla kun lensin naamalleni nurmeen. Onneksi ehdin heittää jousen ja nuolen altani pois ja kipeää sai vain vasen polvi ja oikea takareisi. Kuvitelkaa tilanne, se on silleenkin ihan mainio… Muutama kuva kuitenkin tarttui.
Simo tikkaa maasikaan. Osui hyvin.
Jukkakin tikkasi.
Joelin vauhdikasta toimintaa.
Nämäkin ovat Joelin vauhdikasta toimintaa, toki eri rastilta kuin tuo edellinen ampumakuva. Joskus leppä on vain liian leveä ohitettavaksi. Pari nuolta vielä ja leppä olisi ollut kypsä nuotiopuiksi.
Magdalena tornissa.
Mites tämä on mahdollista? Ammuin rusakoista 9 pinnaa. Eka osu. Toka ohi mut vikaan sain nämä kaksi. Ensin päähän ja rusakko kääntyi onnekseni just 180 astetta, mutta rekka valui vaan ja sain nokitettua ja double headshot kuten poikani asian ilmaisisi pelimaailmassa.
2 tykkäystä
Ammuin rusakoista 9 pinnaa.
Tämähän ei ole mahdollista kun sääntöjen mukaan osumasta sai 4 pistettä 
Tämän seurauksenä kävin tuloslaput vielä kerran läpi ja kaikkiaan kolme ampujaa oli merkannut väärin pisteet. Juha Menna, Heikki Mäkinen ja Aapo Mäkinen.
Ei suurta vaikutusta lopputulokseen. Ainoastaan Aapo nousi jaetulle sijalle 22 pisteillä 30.
Juhan pisteet 84 joka selvensi hopeasijan. Heikin pisteet 71.
Mitens mää olin merkannu sen mun yks rusakko laaki? Tuomo todistaa että osuin 
Mutta - miten on mahdollista, että yhdestä maalista voi saada pisteet kahteen kertaan? Eikös näissä monimaaleissa ole tapana, että kustakin maalista saa pisteet vain kerran? Olisiko pysähtyneeseen rusakkoon saanut ampua lisääkin ja kerätä enemmän pisteitä? Juu, kattelkaa vaan pää kenossa, kunhan kyselen, että ensi vuonna on sitten selvää…
Ihan oikein olit merkinnyt 4 pistettä.
Rekkarusakkorastin säännöt olivat seuraavat:
- Rastilla ammutaan kolmea liikkuvaa rusakkoa
- Avustaja lähettää rusakot numerojärjestyksessä yksitellen, heti kun edeltävä on tullut radan päähän
- Saa ampua useamman nuolen samaan rusakkoon
- Rastilla saa ampua maksimimissaan 5 nuolta
- Osumasta 4 pistettä
Eli sallitaan useampi nuoli samaan rusakkoon. Säännöissä olisi voitu mainita kyllä vielä kirjallisesti ja selkeämmin, että pysähtynyttä ei saa ampua mutta toisaalta tämä käytiin suullisesti yhdessä läpi.
Tuo kolme osumaa on kyllä hävyttömän hyvin ammuttu Mennalta. Ihan ansaitut pisteet todella vaikeasta rastista.
Itse kaadoin kaksi rusakkoa ja olin varsin tyytyväinen
Ensinnäkin kaikki rispektit kaikille niille jotka viitsivät/pystyvät järjestämään kisoja. Ja ettei niistä sit jälkeenpäin tule negatiivistä palautetta niin kannattaa miettiä tarkkaan että rastit olis tasapuolisia kaikkia kilpailijoita ajatellen. Itselle oli ainoastaan köysirata sellanen mitä en pystynyt suorittamaan. Meitä on pitkiä, vanhoja, ylipainoisia ym.harrastajia jotka mun mielestä pitäisi huomioida kun kaikki ampuu kuitenkin samassa sarjassa.
Tän vuoden Petikon vaisto jää joka tapauksessa mieleen. Ei vain melkein-tapaturmien ja monen kompastumisen ja naamalle lentamisen takia. Itse sain jouksumetsästysrastista oikean keskimmäisen pakaralihaksen revähdyksen joten olin eilen kokonaan liikkumiskyvytön, ja pärjään tänään särkylääkkeen avulla.
Se oli sen arvoinen, kun nautin kisoista enemmän ku mistään muu viime aikoina, enkä nauranut pitkään aikaan nin paljon, että kyyneleitä tulee.
Siis todella paljon kiitoksia vielä kaikille.
Muutama kuva kisasta… Jostain syystä kuvat näyttävät tummemmilta kuin kuvankäsittelyohjelmassa, toivottavasti eivät ole liian tummia.
Kilpailu alkoi kallion päältä, josta ammuttiin alas pellolle. Mitä lie matka ollut, noin 100 metriä.
Kisan lyhimmät jouset, noin metriset osaget.
Rekkarusakkorasti, Kaisu on juuri ampunut nuolen, joka meni todella läheltä rusakkoa, kuten kuvasta näkyy. Valitettavasti ei ihan osunut.
Menna faaraon kärryissä. Tiukka katse ja menoksi ja mutkassa lentoon…
Muutama poseeraus todellisesta ammuntatilanteesta kaikista muista ryhmän jäsenistä paitsi minusta.
Meidän ryhmässä oli tapana osuakin…
Tämä on yksi suosikkikuvistani päivän kuvista - tiukka ja keskittynyt katse, hieno nuoli ja jousi, hyvä valaistus ja muutenkin onnistunut kuva.
Lopuksi vielä koko ryhmä; Mikke taas vauhdissa…
1 tykkäys
Tuomo, Ei pysähtyneeseen rusakkoon ammuttu, se olisi ollut vastoin rastin ohjeita. Ammuin rusakkoon toisen nuolen kun se yhä liikkui ja ihan ok vauhtia, sekunti myöhempi laaki ja rusakko oisi pudonnut jo radalta pois. Itse vielä kahteen kertaan ihmettelin Kisan sääntöjä parakilla selostettaessa, että tosiaanko 5 laakia voi ampua rusakkorastilla, ja Patis ja Heikki hokivat kahteen kertaan; Jooo, Jooo!
Mutta että siis 84 pinnaa… voi peba, tämä kirvelee vielä pahemmin… yksi vitaalilaaki ja ois ammuttu Pasin kanssa tasan. Mut oisin hävinny, koska mulla oli 2 (sääli)käsityöpinnaa. No, kahdesta nuolesta oli voitto kiinni. Perkules taas. Mare, mäkin oon ikuinen kakkonen, tai nelonen…
Mare… sä oot niin hyvä ampuja että pitää olla sellanen tasoitusrasti josta sinä et niin paljo tienaa…
1 tykkäys
Tuomo, taas pirun hienot kuvat. Kiitos. Toi Jeren kuva ihan huippu.
Onhan se niinkin!!! Kaiken kaikkiaan kaikki erikoiset rastit ovat hieno lisä tavanomaiseen ampumiseen. Mut ajatelkaas jotkut ampuu 60 laakia tasasella kentällä samalta matkalta!!!Mahtaa olla hauskaa. Oisinkohan minä tarpeeks notkee sellaiseen??? Ei todellakaan Kyllähän nämä maastokisat ovat parhaita ja hyvät kisat puhuttaa vielä monta päivää kisojen jälkeen.