Osaisinhan minä tehdä näitä käsinkin höyläämällä, mutta kun olen aina halunnut rakentaa tälläisen härvelin.
Rintamamiestalon kokoisen kiinteistön puolustaminen vaatii myös ainakin tynnyrillisen vasamia per piiritys. Niistähän ei koskaan tiedä kuinka kauan jatkuvat…
Vimpain tekee siis neliskanttisista koivukepeistä 12 millisiä vasaman varsia, varsijousta varten.
Voimanlähteenä yläjyrsin, 12 mm suoralla terällä. Syöttö tapahtuu akkuporakoneella.
Terä on asemoitu niin, että jyrsii aihion aavistuksen verran paksuksi, jonka jälkeen peltilevyyn porattu reikä viimeistelee ja kiillottaa pinnan.
Kolkka olisi varmaan hienoa sorvata yhtenä kappaleena, toisaalta eroa ei ehkä edes huomaa. Kokeilen kun joskus taas pääsee sorvin ääreen.
Seuraavaksi pitää keksiä jigi nokkipäiden symmetriseen viistämiseen. Sitten jokin uranuurtaja ”sulkien” kiinnitykseen. Siihen olisi vaihtoehtoina joko raakanahkaa koiran puruluusta tai 1,5 mm lentokonevaneria.
Sulkien mitatkin ovat vielä hakusessa.
Tämänkin jigin saisi muunnettua käsihöylälle, mutta nyt ei ehdi, loma on niin lyhyt. Jyrsimellä mennään.
Vaikeinta oli saada viisteiden pinnat saman suuntaisiksi. Kantikas puupalikka ratkaisi lopulta asian.
Tälläisiä tuli. Pahvimallien tilalle laitan kai puiset sulat.
Viisteellä on pituutta koko sulan matka.
Pitää vielä keksiä joku uratyökalu kiinnitykseen.
Itselläni ei ole kyllä pienintäkään käsitystä siitä onkä täälläpäin koskaan tehty varsiin koloja tai edes puusulkaisa nuolia. Mennään latviaan tai tanskaan niin jo löytyy mutta Suomesta ei minulla ainakaan ole mitään hajua yhdestäkään läydöstä.
Itse tekisin tuohon ihan joutsenesta sulat nimimaali sidoksilla.
Olen urittanut jonkin verran nuolia. Niin pituus nuolia kuin näitä vasamiakin. Kertakan aile ollut tarvetta jigille vaikka alkupaan tuotoksista voisi kuvitella tekijän olleen täysin humaltuneessa tilassa…
Tämä on ihan vapaalla kädella pientä kynällä piirretty viiva puuhu jonka sitten terävällä jyystö päisella raaputtimella kaiversin. Pohjalla ihan puuliimaa.
En minäkään usko että talonpojat ja torpparit täällä olisivat urittaneet ja laittaneet puisia sulkia. Luulen että vasamat sorvattiin sulkien kohdilta vähän ohuemmiksi, niin ettei kiinnitysnyörit osuneet tukkiin.
Linnunsulat vaan painuvat kovasta alkuvauhdista kasaan ja menettävät ison osan ohjaavista ominaisuuksistaan. Epäilen että tämän vuoksi useimmissa vasamissa on käytetty kolmea sulkaa.
Puiset sulat ovat epäilemättä olleet sotateollisuuden tuotteita, joillain pajoilla on varmasti ollut aivan omat tuotantolinjansa niille. Ruotsissakin varmaan.
Olisi vaan niin hauskaa tehdä muutama sellainenkin.
Raakanahka olisi varmaan voinut olla metsäsuomalaistenkin käytössä. Sillä taas on kuulemma taipumusta mennä kiharalle ajan mittaan.
Tavoitteena siis olisi alkuun saada aikaan tarkka tauluammuntasetti, kaikki vasamat keskenään mahdollisimman identtisiä. Toki teen ensin vain yksittäisiä testikappaleita.
Mahdollisimman autenttiset kolkat ja leikkurit seuraavat vääjäämättä perässä.
Pergamentti ja ohut alle millin puuviilu taipuivat ilmankosteudun mukaan. Sulkiin menin sen takia. Jostain luin, että tarkkuusnuolissa oli jopa 3 luonnon sulkaa ymmärtääkseni 90 asteen välein. Mulla on ollut vain kaksi.
Muuttujia on varmasti paljon pelissä sillä eihän nuo vahvatkaan varsijouset mitään huomattavasti nopeampia heittäjiä ole hyviin käsijousiin verrattuna.
En muista, että olisinkon nähnyt yhtään kronon läpi ammuttua normi raskasta nuolta joka olisi mennyt yli 200flipsin.
Sillä 160-180fps kohdilla kyllä olen ja siihen sukat pitäisi vielä kelvata ihan hyvin. Pituutta vaan sulille niin toimii, mutta onko näin sitten tehty on toinen asia.
Ainakaan 150 fps:n lähtönopeuksilla luonnonsulka ei muuta muotoaan laukaisussa yhtään. Itse en erota suurnopeuskameralla kuvatuista hidastusvideoista, että onko nuolessa luonnonsulat vai teräslevyt nuolta ohjaamassa, sen verran elämättömiä ovat laukaisussa. Saa kyllä olla kertaluokkaa tai pari suuremmat nopeudet ennen kuin ilmanvastus alkaa painaa sulkia kasaan.
Etsippäs Visa tuolle vasamallesi vuosi luku. Tyylinsä puolesta 1400 luvulle mennään.
Ei ehkä ihan sovi tähän tyyliin mikä nyt oletettavasti oli kyseessä.
Lisäksi tuo on noita kokonaan samasta pulikasta veistettyjä.
Itse olen tammesta ja saarnesta muutamna tehnyt. Jossain minulla on kuva myös kolmisulkaisesta vasamasta ja ihan käsijousenkin nuolesta jossa on samanlaiset samasta puusta sivuille veistetyt kolme “sulkaa”
Niin, mutta mille vuosisadalle?
Saman laisia löytyy niin 1300 kuin 1500 luvulta mutta käsitykseni mukaan siinä nämä vähän niinkuin jo loppuvat. Tussarit syrjäytti ja kovaa kaiken muun. Jos olettaa, että talonpojilla oli omia laakiampujiaan vielä tallessa niin tietenkin niihin kuteja tehtiin ja siltä tuokin vähän vaikuttaa.
Kokonaan veistetty varsi ja yksinkertainen rautapiikki kärkeen. Vähän laidoilta nippuun ja piikki leveäksi takomalla ilman viisteitä. Terotus näyttäisi myös puuttuvan täysin.
Tuon yksittäisen kuvan nuoli on museon mukaan noin 1500-luvun nuoli. Livrustkammareenista löytyy tusina muita museon mukaan 1500-luvun puusulkaisia varsijousen nuolia. Osa on mainittu Tyskland-nimellä mutta miksi ovat Ruotsin museossa en tiedä. Löytyy toki myös linnunsulkaisia, eri jousimallin nuolia…
Tämä kyseinen “nordisk style crossbow” on jo 1500-luvun juttu, eli mielestäni Juri voi ihan hyvin tehdä projektiin myös puusulkaisia. Lisäksi tässä on vielä se, että Suomeen varsijousi on tullut olettevasti vähän myöhempään kuin Ruotsiin ja puusulkia lienee täälläkin ihan hyvin käytetty, ainakin sotatantereella. Varsijousen aikakausi on myös “varsijousen aikakausi”, ennen tuliaseita, joten puusulkia lienee ollut myös “suomalaisissa”, ainakin varhaisissa. Tämä tosin vain mielipide ilman evidenssiä, toisaalta pohjaan tätä ajatteluani Ruotsin museoon. Tässä on “oikeastaan” kaksi asiaa, metsästysvarsijousi ja sotatantereen jousi.
Olen kuullut että puusulkaiset nuolet eivät lennä aivan yhtä hyvin kuin linnunsulkaiset, mutta Todin mukaan (ja olen nähnyt muutaman helical museon yksilönkin), puusulat pitäisi laittaa ns. helical groove-asentoon, eikä suoraan nuolenvartta pitkin. Toiselle puolelle siis toisinpäin. Tämä saa aikaan nuolen spinnaamisen ja antaa nuolelle lisää osumatarkkuutta mikä voi olla ongelma suorilla puusulilla. Ymmärtääkseni juuri linnunsulilla tätä ongelmaa ei ole kun linnunsulat antavat periksi ilmanvastuksessa. Nämä pohjoismaiset nuolet näyttäisivät olevan ihan suoria.
Sopivan varsijousen nuolen tulee olla tosin riittävän kärkipainoinen. Ok ihan perusjuttu mutta tätä optimoidaan sillä että nuoli vähän jumiutuu (on tukevasti) virepyörän kynsien väliin eikä tipu nuolenkärjen painosta alas jos ei sitten halua peukkua pitää nuolenpäällä. Ei saa tosin jumiutua liikaa. Näissä pohjoismaisissa ei bolt clippejä ole näkynyt poislukien nuo schnepperjouset.
Ruotsin vallan aikana näitä vielä käytettiin, eri asia tosiaan onko käytetty Suomessa ja onko miten laajasti.
Itse olen nähnyt Suomen museoissa vaan linnunsulkaisia, mutta pitäisi usein varmistaa ovatko rekonstruktioita vai aitoja. Puusulkien etu on että niihin ei iske se mystinen sulansyöjäotus joka tuhoaa sulat ajan kanssa. Museoissa edelleen puusulkaisia joita voisi ampua kun puusulat ei hajoa jos ei sitten ole mennyt muuten rikki. Tämän vuoksi sotasulat oli usein puisia että ne kesti pidempää käyttöä kuin linnunsulat. Kolkat teen itsekin jatkossa sorvaamalla, tulee mahdollisimman symmetrinen.
Pyöriminen sinänsä ei lisää tarkkuutta tai vakauta nuolta, gyroskooppiset voimat ovat aivan liian pienet. Linnunsulat eivät anna yhtään periksi jousesta ammuttaessa, kuten edellä todettiin. Luonnonsulilla sulitettuja nuolia käytetään taljajousissakin ja hyvin toimivat. Luonnonsulat ovat erilaiset eri puolilta, vaikka sulitus olisi suora, niin nuoli pyörii silti jonkin verran. Vinoon tai kierteelle asentamalla saadaan enemmän pyörimistä.
”Helical” tarkoittaa sitä että sulka on sekä pienessä kulmassa, että myös kääntynyt koko matkaltaan nuolen keskipistettä kohti. Nyörillä kiinnitetyissä sulissa tämä tapahtuu automaattisesti, sulituslaitteisiin on myös olemassa erityisesti muotoiltuja klipsejä tätä varten.
Pyörittää nuolta tehokkaammin kuin pelkästään viistoon liimattu sulka.
