“Museoiden paksuimmissa teräskaarissa arvioidaan olevan jopa yli 2000 paunaa.”
Pauna-arvio on arvio, eikä asiasta ole ainakaan itselleni tullut vielä luotettavaa tutkimusdataa vastaan. Puhuinkin arviosta, en luotettavasta lähdeviitteestä.
“Tällainen kaari on rakennettu kyseisellä laminointitekniikalla”
Tämä laminointi on vain historiallinen fakta joka selviää jo tuosta kirjastakin. Kyseessä ei siis ole mikään päätön väite vaan teräksen laminointi on usean keskiaikaisenkin sepän tuntema asia. Kirjassa oli muistaakseni mainittu jotain heittopituuksista mutta en muista oliko juuri tuossa kirjassa vai oliko yksi toinen kirja. Toisessa lähteessä, jonka nimeä en nyt muista on mainittu eräästä 70-luvun Ranskan armeijan insinööristä joka oli laskenut teräskaarien heittopituuksia ja joihin Tod pohjaa omia heittopituuksiaan. Kaarien laminoinneista seuraa kuitenkin se, että voidaan arvioida heittopituuksia kaarien mittojenkin perusteella. Tämän takia kommentoin kirjan sisältävän myös heittopituuksia.
“, ja lisäksi heittonopeus on huomattavasti suurempi verrattuna moderniin seosteräkseen.”
Kuten Rane sanoi, niin heittonopeus korreloi suoraan heittopituuden kanssa. Vanhalla foorumilla mainittiin muun muassa Toni Turusen hiiliteräs-meltorautakaaresta, jonka heitto oli 295 metriä.
https://primitiivijousi.fi/vanha_keskustelu/viewtopic.php?t=892.html
Yksikään Todin kaari ei ole vielä yltänyt näihin metreihin 1000-paunaisella kaarellakaan, eli Todin heittonopeudet eivät ole historiallisesti korrekteja. Riittäkööt tämä “luotettavaksi lähdeviitteeksi”.
“On ymmärrettävää ettei alan koulutusta saanut käytä termejä oikein, mutta jos niitä käyttää niin pitäisi kyllä hieman tutustua niihin.”
Minulla ei ole koulutusta, vaan olen itse oppinut - paljon tässä on on tosin vielä opittavaa.
“Nimenomaan varsijousen kohdalla tämä olisi tärkeää koska sen kuormitus on muodonmuutos kontrolloitu ei voima. Tämä mm. tarkoittaa, että kun jousen mitat pidetään muuten vakiona, mutta sitä paksunnetaan niin paunat nousee kunnes sitä ei enää saa täyteen vireeseen katkeamatta. Ei siitä silloin ainakaan lujempi tullut vai mitä?”
Puhutko nyt myötäkaarevasta teräskaaresta?