Varsijousitajunnanvirtaa

Toisin kuin Rane kuvittelet niin minä en kinaa. Minun näkökulmastani muut ihmiset kenties kinaavat minun kanssani. Ollaan siis tilanteessa, että on kaksi eri näkökulmaa tematikkaan kinaaminen. Kompromissi taitaa olla (jo useasti mainittu) Simo Hankaniemen “malttia”-viestiketju, että kukaan ei lähtökohtaisesti kinaa kenenkään kanssa. Itse en ainakaan ole siihen vielä syyllistynyt, muista en tiedä.

Itse nimenomaan ajattelen niin, että tämänkaltaisella foorumilla pitäisi panostaa asiapitoiseen (usein viime kädessä jopa tieteellisesti todistettuun) informaatioon, missä sanan varsinaisessa tarkoituksessa kinaavat ihmiset ovat lähtökohtaisesti kuin syöpä foorumille. Itse haluan pitää yllä hyvää meininkiä, missä varsijouset ovat pääasia ja kinastelu sivuasia. Kannattaa tosiaan muistaa, että (tätäkin) foorumia lukee varmasti asiasta oikeasti kiinnostuneita henkilöitä, minkä puitteissa ainakin omalta osaltani toivon runsaasti malttia keskusteluihin.

En ole myöskään väittänyt, että olen tullut sanomaan tänne “viimeisiä sanoja” tai olemaan jotenkin isämäinen guru (lue edellinen viestini). Olen edelleen vain ja ainoastaan varsijousiharrastaja muiden harrastajien joukossa. Tässä suhteessa en osaa edes ajatuksentasolla arvostaa kinaamista, vaan pidän sitä epäsuotavana tai kenties jopa epäinhimillisenä toimintana.

edit.

Minun näkökulmastani keskustelu jatkukoon asiallisena ja toivotettakoon tsemppiä Mikolle uuteen kaareen.

Ei. Katsoisitko tajunnanvirran määritelmän vaikka (kauhistus) wikipediasta.

Ok, jatketaan ”vääntöä”. Wikipedian mukaan: Tajunnanvirta tarkoittaa psykologiassa henkilön kokemusten, aistihavaintojen, muistojen, mielleyhtymien jne. muodostamaa aikajatkumoa, joka on subjektiivinen ja etenee niin kauan kuin henkilö on tajuissaan.”

Jos tämän määritelmän mukaan maltillinen keskustelu ei ole tajunnanvirtaa, mitä on maltillinen keskustelu tai keskustelufoorumi?

Wikipedia keskustelusta: Keskustelu on ihmisten keskinäistä kommunikointia ja ajatustenvaihtoa eri viestinnän keinoilla. Keskustelun vuorovaikutteisuus perustuu siihen, että osapuolet tuovat esiin uusia asioita vastaukseksi aiemmin sanottuun. Keskustelun syntymiseen tarvitaan kaksi elementtiä: keskustelun aihe ja vuorovaikutus.

Wikipedia keskustelufoorumista: Keskustelupalsta (keskustelufoorumi tai keskustelualue) on verkkosivusto tai sivuston osa, jossa voi keskustella eri aiheista kirjoittamalla palstalle viestejä.

Ai niin miten wikipedia määrittelikään keskustelun: Keskustelun vuorovaikutteisuus perustuu siihen, että osapuolet tuovat esiin uusia asioita vastaukseksi aiemmin sanottuun.

Juuri tämä on ollut omien viestieni tarkoitus, tuoda esiin uusia asioita ja vieläpä uusille varsijousiharrastajille. Valitettavasti uudet asiat sisältävät myös tajunnanvirtaa, koska rakentavaan keskusteluun liittyy myös uusia asioita. Minun näkökulmastani olen edelleen omalta osaltani oikeassa, vaikka korostan, että jonkun toisen näkökulmasta toinen voi olla oikeassa. Raja menee vaan siinä, ettei ala oikeasti kinaamaan saati muulla keinoin tahallisesti tai epätahattomastikaan negatiiviseen sävyyn toisesta puhumaan. Jospa lopetettaisiinkin tällainen turha väittely tähän pisteeseen, ja keskityttäisiin jatkon kannalta tässä viestketjussa esiin tulleisiin asioihin, joita olivat muun muassa:

-Marjakuusikaari
-Marjakuusen paahtaminen
-Jousen paahtaminen yleisesti
-Jousen fysiikka

Toisin kuin moni ehkä ajattelee, niin keskustelusta on ollut myös hyötyä. Näihin kysymyksiin jäi avoimia vastauksia:

-Kannattaako marjakuusta paahtaa?

-Onko varsijousen kaaria paahdettu?

Kiitos Tuomo ketjun siirtämisestä. Hyvä, että ylläpito toimii.

Aion kyllä kirjoittaa tuosta myötäkäyryydestä perusteellisen analyysin jahka sinne asti kerkeän. Sillä välin pitää tehdä käytännön testejä.

Joel Hellströmin kritiikkiin minua kohtaan vastaan vielä sen verran, että nimenomaan ylimääräiset kritiikkikommentit ovat niitä varsinaisia mielenkiintoisten viestiketjujen tukkijoita, eikä marjakuusi-viestiketju ole vain yksi esimerkki siitä. Mutta onneksi ylläpito toimii. Marjakuusi-viestiketjun siirtoa ei oltaisi tarvittu, jos keskustelu olisi pysynyt asiallisena ja oltaisiin ymmärretty marjakuusen paahto ja minun puhtaaseen yksipuiseen vetoaminen. Lisäksi jos tarkoitus on rakentaa historiallinen varsijousi, olisi hyvä ymmärtää jotain historiallisesta varsijousesta mihin viittasinkin. Nimenomaan asiallista keskustelua tarvitaan. Ei voi yleistää, että jokainen on mestari syntyessään - en minäkään, tai kukaan muukaan ole, koska jokainen käy läpi oppimisvaiheen. Tässä mielessä toivon jatkon omalta osaltani malttia väittelyihin niin, että turha negatiivisuus toisia keskustelijoita kohtaan jätetään pois. Tämä on mielestäni edullista jo foorumin yleisen maineen vuoksi. Kannattaa tosiaan muistaa, että täällä todellakin pyörii aika monen tasoistakin asiantuntijaa ja uskon foorumin nauttivan luottamusta myös niiltä suuren luokan asiantuntijoilta.

Jos lähtökohtaisesti aletaan negaamaan, niin sen voi tehdä vaikka yksityisviestillä - tai mainitsemalla siitä ylläpidolle. Olisi mielestäni hyvä myös pyrkiä jollain tavalla perustelemaan, miksi kokee toisen toiminnan epäasialliseksi. Mitä tulee ketjujen tukkimiseen, niin sitä ruokkii nimenomaan vähättelevät kommentit tai muulla tavalla negatiiviseen sävyyn kirjoittaminen - etenkin jos mennään henkilökohtaisuuksiin. Pahimmassa tapauksessa tästä voi syntyä jopa kehä, että jokainen alkaa kritisoimaan toista liian kärjekkäästi.

Foorumi on kaikesta huolimatta osoittautunut erinomaiseksi työvälineeksi myös varsijousen näkökulmasta. Toivottavasti sama kehitys jatkuu ja pidetään yllä hyvää ilmapiiriä, missä päinvastoin kannustetaan toisia negatiivisen asenteen sijasta.

Taihki mainitsi, niin jos on autenttinen teräskaari niin nykyisiin metalleihin mitat voi suoraan kopioida ja jäykkyys on sama. Ainakin noissa Todin testeissä on saatu todistetusti (vertaamalla aikalaiskirjoituksiin) ihan samoja heittopituuksia yhdestä jouskarilatasta tehdystä kaaresta versus tämä alkuperäinen teräsmeltokaari. Uskoisin Jurin kaaren olevan lähellä alkuperäisiä heittopituuksia. Välttämättä heittopituus ei kuitenkaan ole kaikkein tärkein prioriteetti metsästystilanteessa. Mutta siitäpähän selviää.

Hieman off topiccina ohjeistan Joelia, että käsintehdyn näköinen saattaa päteä skandinaavisiin varsijousiin, mutta ei päde lähes ollenkaan eurooppalaisiin. Lisäksi näyttää ilmeiseltä, ettei historiallisia artkkeleita ennen sähkötyövälineiden aikaa kannattaisi työstää sähkötyövälineillä vaan opetella myös muinaisia tekniikoita. Tässä suhteessa viimeistelyntaso saattaa olla vain omien korvien välissä, mutta ennen vanhaan mestarit ovat tarkkailleet laatua ja pitäneet siitä huolta. Varsinainen kädenjälki kun ei usein ole taitavan tekijän käsissä vain tahallaan jätettyä jälkeä, vaan johtuu usein muista syistä kuten ajanpuutteesta. Lisäksi ennen vanhaan varsijouset olivat myös vaiheistettuja, eli että eri osille oli eri tekijöitä. Varsinainen kädenjälki on mielestäni varsin moniulotteinen käsite. Mielenkiintoinen kysymys, että kauanko tällaisen varsijousen valmistamiseen on mennyt ennen aikaa.

Höh? Tämähän on skandinaavinen malli, sekä käsin tehty.
Kommenttisi kuuluisi mieluummin tuonne tajunnanvirtaosastolle eikä juuri tähän ketjuun.

2 tykkäystä

Museoiden esineet edustavat kenties vain murto-osaa siitä mitä oikeasti on ollut. Tässä mielessä kommentti ei ollut tajunnanvirtaa, vaan että kädenjälki saattaa (lue: ehkä) päteä skandinaavisiin. Näin ei kuitenkaan kaikkien olemassa olleiden esineiden kohdalla välttämättä ole ollut, joten emme voi tehdä yleistyksiä. Lisäksi on huomioitava, että mitä tarkoittaa historiallinen kädenjälki ja esimerkiksi 2000-luvun kädenjälki. Tässä tullaan siihen, että alkuperäinen Reinikaisen retoristinen kommentti “etkö olisi parempaan pystynyt?” viittaa osin siihen, että toisten ihmisten mielestä kädenjälkeä voi olla ja toisten ei. Yleistyksiä ei kuitenkaan voi tehdä ja ei voi väittää, että kädenjälki tekisi esineestä persoonan tai persoonallisen oloisen. Pikemminkin täysin päinvastoin - kädenjälkeä sitä usein kritisoidaan mutta skandinaviassa on oletettavasti suurilta osin riittänyt tämän kaltainen viimeistely. Varmoja emme kuitenkaan ole.

Ai että ihan ohjeistat. No kiitos vaan avuliaisuudesta. Harmi että nuo ohjeet menivät hiukan hukkaan, sillä tiedämpä minä jos jonkinmoista varsijousista ja keskiaikaisista käytännöistä. Et välttämättä usko, mutta aikani historiaharrastuksen parissa tulee kohta täysi-ikäiseksi. Sitä et kuitenkaan voinut tietää, joten kiitos vielä. Luettuani monologisi heräsi mielessäni myrskypilvet läpäisevä selkeyden valonsäde… jne. Jere siirtele tää viesti vekka kun erehdyt paikalle.

Et kuitenkaan näkökulmastani tiennyt, ettei kädenjälki alituisesti tee esineestä persoonaa. Minun näkökulmastani väitteesi persoonasta pitää osin paikkansa (partially true/partially correct). Kenties varsijousten viimeistelyntasostakin voisi joskus tehdä oman viestiketjun ja käsitellä asiaa “puolueettomasti”. Joelin toivoisin ehkä kenties hieman rauhoittua foorumilla.

Minun mielestä tätä “nimenomaista, tekeillä olevaa yksilöä” ei ole vielä määritelty tarpeeksi hyvin - tai jos määritellään - määritellään jatkossa tarpeeksi hyvin. Jos lopputulos edustaa omaa versiota eikä suoraa kopiota miten määritellään tämä absoluuttiseksi suomalaiseksi varsijouseksi? Mahdollinen toinen ketju voitaisiin otsikoida tarvittaessa “Nordic style-varsijousen oma versio” tai jotain siihen tapaan.

Viimeistelyntasosta pitäisi myös jatkossa foorumilla pystyä keskustelemaan, jos se liittyy oleellisesti skandinaavisten(kin) varsijousten historialliseen kontekstiin ja nimenomaan korjaukseni Joelille oli tarpeellinen (ja kannatin ketjun siirtoa). Kädenjäljen näkökulmasta tämän projektin kaarenkin pitäisi olla takoraudan värinen ja sisältää vasaranjälkiä, jos tätä väitetään jatkossa suomalaiseksi varsijouseksi.

Ei pidä sinun liioitteleman!

Katsoisin Jurin nykylinjan ihan oikeaksi, mitä ihmeen järkeä olisi kopioida vanhan teräksen virheet: Sitten se vasta olisi autenttinen kun lämähtäisi silmille. Ei näin!

Kopioidaan geometria ja käytetään vanhojen kaltaisia materiaaleja kun järkevää ja nykyisiä kun järkevää. Kyllä se silti on ihan “laillinen” kopio.

2 tykkäystä

Muuan biologi sanoi aikoinaan, että evoluutiossa on kyse yhteistyöstä. Minun näkemys on, että omankin version voi viedä jonkun varsijousimuseon kuraattorin arvioitavaksi, joka päättää kuinka lähelle alkuperäisiä on päässyt. Minäkään en ole varsijousiterapeutti. Historiallisia kopioita arvioitaessa tarvitaan joskus jonkun raadin arvio.

Minun mielestä tähän viestiketjuun voi jatkossakin siirtää keskusteluja varsijousiosion ketjuista, jos siihen koetaan tarvetta. Tähän ketjuun voi minun puolesta muutenkin kirjoittaa varsijousiaiheista, jotka eivät suoraan liity johonkin toiseen ketjuun. Näin keskustelu pysyy maltillisena ja aiheen ohi menevistäkin aiheista voi saada uusia näkökulmia irti. Samalla lienee myös todettava, ettei foorumi ainakaan minun näkökulmasta ole blogi, vaan viestiketjut ovat eräänlaisia projektiblogeja.

1 tykkäys

Siinä on mielenkiintoinen väittely rekonstruktiosta. Oletettavasti alkuperäinen puukaari on viritetty puoleen väliin nuoliuraa noiden kavennusten taakse, toisin kuin Bichlerin rekonstruktiossa. Alkuperäinen komposiitti ei ole tuon tukin alkuperäinen kaari, vaan kenties myötäkaareva isopaunainen puukaari. Olen jo tehnyt tuollaisen varsijousen ja tiedän, että tuolla wippekammella virittää paunoja ihan hurjiin lukemiin saakka.

middle

Onko kukaan kokeillut mitä tapahtuu jos lähes suoraan teräsjouseen virittää ei kireän jänteen eli siis jossa ei ole juurikaan jännitystä levossa. Saattaisi kuvitella moisessa käytettävän kevyempää jännettä kuin esijännitteisessä ja lopun tukinhankaus voisi olla olematonta. Mielenkiintoisin seikka on tietenkin kuinka nuoli lentää.

Jänteen hankaus hieman tukkia vasten on historiallisesti korrekti asia, koska tällä pyritään estämään jänteen joutumista nuolen alle (misfire). Cranequin-varsijousissa jänne on pakko olla hankaamassa tukkiin, koska cranequinilla on tapana nostaa jännettä ylös. Leo Todeschinin kokemusten mukaan jänteen hankaus tukkiin menettää noin 10 % versus jos jänne ei hankaa tukkiin. Käytännössä tällä 10 %:lla ei kuitenkaan ole mitään käytännön merkitystä isopaunaisissa kaarissa.

Omien havaintojen mukaan monissa eurooppalaisissa varsijousissa suosittiin yllättävän ohuita jänteitä, koska halutaan varmaankin maksimoida jänteen painon vaikutus heittonopeuteen. Tuo, että laitettaisiin varsijousen teräskaareen jänne niin, ettei ole jännitystä levossa on nimenomaan heittonopeuden suhteen teräskaarissa turha asia. Sinne brace height:ttiin halutaan sitä jännitystä. Sitten katsokaapa lähes kaikkia museoiden varsijousten teräskaaria, jänteet on viritetty puoleen väliin nuoliuraa. Tuolta löytyy hyviä esimerkkejä:

En tietenkään väitä, etteikö myös teräskaareen voi tehdä hankaamattoman jänteen, kyllä siitä tuo noin 10 % lisähyöty on.

Onko olemassa yhtään ainoata varsijousta , jossa jänne olisi alkuperäisen mittainen? Tuolla jännityksettömyydellä voitaisiin saada pitkäikäinen ja luotettava jänne ilman (ehkä) suurtakaan tehon menetystä. Löisin vaikka vetoa, että joku on kokeillut, tuloksesta ei vain taida olla tietoa.

Ladatessahan jänteen paikalla ei ole niin suurta merkitystä kunhan päätyy kynnyksen taakse oikeaan korkeuteen.