Varsijousia

Nimenomaan tehdään museoissa virheitä. Pahinta on se, että asioita ei systemaattisesti tutkita vaan heitetään yleistyksiä ja vanhentuneita tietoja.

Tästä Jkoivusa teoriasta vielä. Totuus on nyt siis se, että Jkoivusa on oman teoriansa puolesta oikeassa (lue = Jkoivusan teoria käytännössä toimii). Asiaa voitaisiin katsoa nimenomaan (jo esimerkiksi minun) mainitsemasta näkökulmasta, että varsijousten paunoille on olemassa erilaisia aikajaksoja (tietenkin alueellisia eroja on). Taulukon puukaaret liikkuvat välillä 36-90 kiloa, joten nimenomaan eri teorioiden mittaaminen vielä korostuu esimerkiksi tämän taulukon valossa. Mutta totuus on nyt siis se, että Jkoivusa:n teorialla saa helposti paljon paunoja ilman, että on vaaraa kaaren katkeamisesta.

Aina saa spekuloida mitä haluaa…

Crossbow-Chinese-Origins

Hyvästi feikkaukset.

Hyvästi feikkaukset, tämä uusin 13 thC jalkajouseni sisältää vain aitoa tavaraa.

Tukki: mäntyä, sävytys tuhkalla, vahaus mehiläisvahalla, aidot hirvenluut, liimaus on jänisliimalla ja tulee vielä vahvat rautaniitit läpi tukin.

Kaari: pihlaja 242 lbs hieman myötäkäyrä, mehiläisvahattu pellavajänne.

Virepyörä: takorautaa, hiiliterästappi.

Sivupellit: takorautaa.

Liipaisin: takorautaa.

Kaariköydet: pellavaa itsepunottua köyttä, mehiläisvahattu.

Jalkatuki: takorautaa

Kuulit oikein, pihlaja 242 lbs. Sellaisen tekaisin eilen kuivuneesta aihiosta. Kaksi miestä piti laittaa jänne paikoilleen.

Eli hyvästi Tod Todeschini, feikkaukset, feikki-komposiitit, feikki-kaikki. Tervetuloa historian havina taloon.

2 tykkäystä

Alkaa näyttää enemmän historiallisesti korrektilta jalkajouselta, mutta niin on tarkoituskin.

Laitan vielä lisää tuhkaa ja aitoa mehiläisvahaa, niin häviää tuo liimasauma. Pitää vielä nuo hirvenluun reunat hioa tasaiseksi.

No fakes, no mistakes. :wink:

2 tykkäystä

No fakes no mistakes part 2. Puolukkasurvoksella punainen lopputulos pintaan tuhkan päälle, sai hienon ruskeanpunaisen. Mutta eipähän ole teollisella maalilla pintakäsitelty.

Tästä edespäin teen tosiaan kaiken niin autenttisesti ja historiallisesti korrektisti kuin vain pystyn.

No fakes, no mistakes!

Laitankin tällaisen 170-180 lbs yksilön. Saa vielä vekaralla.

Siinä on Jurillekkin vekaran mallia: https://finna.fi/Record/metsastysmuseo.M011-387419

My newest rowan bow: “perfecto”

-The outer ring: 2 mm
-Pyramid profile, width from the center: 4 cm, from the tips: 2,5 cm
-Round also on the belly side toward tips
-170-180 lbs, not full dry yet
-hemp backing will set the back even more durable

I will start making a windlass cage for a rowan around 242 lbs. I already have a rowan like that but it’s drying 30 km away so can’t take pics yet.

1 tykkäys

Vekara.

1 tykkäys

Puukaaret jatkuvat.

-Alikasvoskuusi (tukki valmis).
-Pihlaja 170 lbs (myötäkäyristyi, kun venyttelin kuivuessaan, pitää oikaista kuumailmapuhaltimella). Tukki valmis.
-Pihlaja 160 lbs (tilleröin hieman lisää). Tukki valmis.
-Paju 132 lbs. Tukki valmis.
-Lisäksi on toinen alikasvoskuusi Åsby:n mittojen mukaisesti kuivumassa (ei kuvassa).
-Lisäksi on kaksi pihlajaa windlass-jouseen kuivumassa (ei kuvassa).

Kuvan alikasvoskuusen mitat.

Keskeltä: leveys 5 cm, paksuus 3 cm.
Kärjistä: leveys 3 cm, paksuus 1,5 cm.
Pituus 94 cm.

Tämä on tehty Glasgow/Alcazar/Åsby tyyliin tuhdiksi.

Tukkinsa.

Minun suosikki puulajit tukkeihin.

Mänty.

-Helppo ja mukava työstää.
-Kaunis öljyttynä/mehiläisvahattuna/värjättynä.
-Ei halkeile, kun tekee reinforcing pin:in.

Tervaleppä.

-Helppo ja mukava työstää.
-Kaunis öljyttynä/mehiläisvahattuna/värjättynä.
-Ei halkeile, kun tekee reinforcing pin:in.

Minun suosikki puulajit varsijousien puukaariin:

-alikasvoskuusi
-pihlaja
-paju

Ennen kuin epäilette näitä, niin kokeilkaa. Pajukin on kohtuullisen kelpo jousipuu, mikä esimerkiksi +100 paunoissa heittää nuolta yllättävän hyvin. Oikeasti toimisi hyvin metsästyksessäkin. Onhan niitä kaatoja tehty paju-käsijousillakin. Varsijousessa ei korostu jollain maagisella tavalla puulajin merkitys, vaan aivan samat puulajit toimii varsijousissa kuin käsijousissakin.

1 tykkäys

Ite käytän pihlajaa käsijousissa, kun materiaalia on runsaasti pihanympäristössä tarjolla,kotipaikan nimikin : Pihlajisto…On jokunen varsijousenkaarikin…usein kiertyvät vaihtelevasti.

10.7. Jkoivusa on jees.

Siinä se on: 242 lbs alikasvoskaari. Enempää en uskaltanut vaa’alla kokeilla. Hyvän vetopituuden voi tietysti myös mitata (0,28 x pituus). Kaari kuivui 1,5 viikkoa kuumassa pannuhuoneessa. Annan vielä kuivua rauhassa kaksi viikkoa vaikka ei ottanut myötäkäyryyttä. Virityslaitteeksi goat’s foot lever. Goat:ti on 1300-luvun keksintö niin se käy tähän “Glasgow” malliin.

Tukkiin vahva reinforcing pin.

Virepyörän raakahionta. Näissä on aina mukavaa käsihionta (kiilloitus) loppuun saakka.

The arbalist guild foorumilta bongattua:

In general, wooden prods tend to work best (IMO) with significant deflex for low string tension at brace, very thick, stiff limbs giving rapid weight increase during the draw, and a relatively short draw length compared to hand bows.

Muutan suunnitelmia niin, että windlass jouseen haluan kaaren jossa on vähintään 500 paunaa. Alle 500 paunaiset kun hoituu vielä goat’s foot lever:llä.

Edit.

Pitää vielä myöhemmin tarkastaa mitatun vetopituuden paunat.

No fakes no mistakes.

-höyläys käsihöylällä
-pahimmat kohdat viilalla
-viimeistely ohuella hiomapaperilla
-karpalo+oliiviöljy seoksella pieni sävytys
-lopuksi mehiläisvahaus

Loppupäivä kiilloitetaankin virepyörää. Allekirjoitan tällä hetkellä täysin “high status” artikkeleiden korkean viimeistelyn tason.

Puuntyöstö historiallinen viimeistely:
-Kulmahiomakone -> höylät, viilat, siklit tai muut ei-sähkölaite menetelmät
-hiomapaperit jossain mielessä vielä ok

Metallintyöstö historiallinen viimeistely:
-Kulmahiomakone raakatyöstöön ok, mutta viimeistely viiloilla ja hiomakivillä tai muilla ei-sähkölaite menetelmillä
-hiomapaperit jossain mielessä vielä ok

Vahvat puukaaret. <3



1 tykkäys

Hiekalla, vedellä ja rätillä saa mielestäni parhaan pinnan teräkseen. Kompensoi hiekkapaperia, mutta on historiallisesti korrekti.