Varsijousen puukaari ja käsijousen puukaari

Ok, avaan tässä viestiketjussa varsijousen puukaaren ja käsijousen puukaaren eroa sanallisesti enkä matemaattisesti, kun kaikille ei näytä olevan päivänselvää mitä eroa niissä todella on. Joten yritetään pukea matematiikka sanoiksi.

Faktahan on, että varsijousia on monenlaisia. On pitkän vetopituuden varsijousia ja lyhyen vetopituuden varsijousia. Toinen fakta on, että sitten on myös erilaisia käsijousia. Siis missä ero käsijousen ja varsijousen välillä oikeastaan pääosin kulkeekaan? Vastaus on: Kaaren vahvuudessa (paunat).

Ero tulee siinä, että ymmärtää, että varsijousi ja käsijousi ovat lähtökohtaisesti kaksi täysin eri asiaa, aivan kaksi eri objektia – ajatuksentasolla.

Foorumia lainatakseni:

Sekä käsi- että varsijousella pyritään varastoimaan mahdollisimman suuri nuoleen siirrettävä energiamäärä. Käsijousella vetojäykkyys on rajallinen, joten käytetään mahdollisimman pitkää vetoa… Varsijousi voi olla taas hyvinkin jäykkä mutta siksi vetopituus pitää olla lyhyt.

Käsijousen vetojäykkyys on rajallinen, koska jousi vedetään nimensä mukaisesti ihmisvoimin.

Varsijousi sen sijaan vedetään hyvin usein jotain erillistä virityslaitetta käyttäen. On totta, että varsijousen voi rakentaa tekemällä tukin normaalille käsijouselle. Tällöin varsijousesta tulee varhaiskeskiaikainen pitkän vetopituuden ihmisvoimin viritettävä varsijousi.

Mutta mitä lyhyemmäksi vetopituuden tekee, sitä vahvempi kaaresta on tehtävä ja sitä suuremmalla todennäköisyydellä kaarta on viritettävä erilaisilla ihmisvoimaa manipuloivilla virityslaitteilla. Tällöin kaareen siis kohdistuu enemmän rasitusta kuin vähemmän vahvempaan kaareen, jolloin kaarea on modifioitava kestämään suurempia rasituksia.

Tässä tullaan siihen, että siinä missä käsijousesta voidaan pienempien paunojen suhteen tehdä vastakaareva, ei tämä suurta vahvuutta vaativa varsijousen puukaari kestä enää vastakaarevuutta samalla tavalla kuin tämä käsijousi. Tällöin varsijousen kaaresta tulee tehdä myötäkäyrä, jotta kaari kestäisi mahdollisimman paljon rasitusta.

Mutta siis edelleen – varsijousen voi rakentaa niin, että tekee tukin normaalille käsijouselle.

Kolme eri asiaa:

  1. Käsijousi
  2. Normaalin käsijousen vetopituuden omaava varsijousi
  3. Lyhyen vetopituuden varsijousi

Tässä vaiheessa joku tietenkin ajattelee, että eikö lyhytjousta (”lyhkäri”) voi laittaa varsijousen kaareksi? Tottakai voi! Mutta mitä lyhyemmäksi vetopituus varsijousessa tulee, sitä vahvempi puukaaresta on tehtävä.

Vielä loppuun selvennykseksi: tämä viestiketju käsitteli vain puukaaria. Ei komposiitti, lasikuitu, alumiini, teräs (tai muita sellaisia) kaaria.

Tähän viestiketjuun voisi muutenkin laittaa sitten tutkimustuloksia (ynnä muuta sellaista) erilaisista varsijousten puukaarten teorioista, ideoista ja niin edelleen. Yksi virallinen viestiketju aihealueeseen käsijousi – varsijousi-väittely. Pidetään muut viestiketjut siisteinä ja annetaan työrauha kaikille omiin projekteihin.

Ensimmäinen hauska postaus tähän aihealueeseen:

Suoraan wikipediasta lainattua:

Ballistojen eli kaksivartisten, köysien vääntövoimalla toimivien heittokoneiden historia alkaa noin vuodesta 400 eaa., jolloin Syrakusan hallitsija arvellaan kehittäneen ensimmäiset köysiä voimanlähteenään käyttävät heittokoneet. Tämän teknologian edut olivat varsijousimalliseen kaareen verrattuna ilmeiset: Varsijousen kaari täytyy olla sitä paksumpi, mitä painavamman nuolen sillä halusi heittää. Kuitenkin yhä paksumpien kaarien tekeminen oli vaikeampaa, koska puusta tehdyt massiiviset kaaret olivat hidasheittoisia ja hajosivat helposti. Köysien vääntövoiman hyödyntäminen taas oli läpimurto, koska köysien palautuminen oli äärimmäisen nopeaa ja voimaa voitiin lisätä helposti vääntämällä köysinippujen kiristimiä yhä tiukemmalle, jolloin voimaa tuli lisää. Tämä mahdollisti kevyempien kappaleiden heiton yhä pidemmälle lisäämättä kuitenkaan heittämiseen tarvittavan materiaalin määrää. Aluksi ballistat olivat painavia aseita, joiden siirtelyyn tarvittiin suuria miesmääriä. Myöhemmin noin 350 eaa. kehiteltiin kevyempiä laitteita, joiden siirtelyyn riitti 2-4 miestä. Näitä laitteita kutsuttiin useimmiten skorpioneiksi. Mitä enemmän miehistöä, sen suurempi tulinopeus ja liikkumiskyky. Ballistojen tulinopeus hyvin harjoitetulla miehistöllä saattoi kohota 4-5 laukaukseen minuutissa.


Siis jo Antiikin kreikassa käytettiin massiivisia puukaaria, mutta oliko ne suoria, myötäkaarevia vai vastakaarevia?

Lyhyesti:

Kuinka vastakaareva puukaari tulee mitoittaa ja mitä puulajia käyttää ja millaista vetopituutta pitää käyttää, että puukaaresta saa 1000 paunaa irti?

Kuinka suora puukaari tulee mitoittaa ja mitä puulajia käyttää ja millaista vetopituutta pitää käyttää, että puukaaresta saa 1000 paunaa irti?

Kuinka myötäkaareva tulee mitoittaa ja mitä puulajia käyttää ja millaista vetopituutta pitää käyttää, että puukaaresta saa 1000 paunaa irti?

Nuoleksi 40-80 grammainen varsijousen nuoli, jossa taottu teräs bodkin - ei modernia taulukärkeä tai muuta sellaista.

Ballista. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Ballista#/media/File%3ABallista_(PSF)_vector.svg

Juri: ennen tuota köysimallia tuota on kompensoinut normaali massiivinen puukaari!

“Anteeksi jo etu käteen epäilyni, mutta todistus olisi se mitä kaipaisin nyt niin kipeasti sillä en pysty uskomaan tämän tyylisen jousen yltävä edes 200 metriin ilman, että nuoli painaisi alle 10 grammaa ja osaisia itsekseen lentää.”

Pituusammunta lienee yksi keino selvittää jousen tehoa ja nuolen paino vaikuttaa tosiaan asiaan. Sellainen 40-80 g nuoli on aika standardi keskiajan varsijousen nuolenpaino. Aika moni varsijousien kanssa pelaillut tietää, ettei niitä 300-400 metrin heittojakaan ihan pienimmillä paunoilla saavuteta, vaan juuri tuollainen 40-80 g nuoli vaatii jo jouseltakin jotakin. Pituusammunta on varsijousen kohdalla ehkä vähän huono “ultimaattinen” kaaren tehon mittari, sillä varsijousia on niin monenlaisia ja moneen eri käyttötarkoitukseen. Itse kritisoin tätä Jkoivusan “teoriaa” tällä hetkellä kyllä nimenomaan yksinkertaisesti puulajin merkityksen ja puulajin valinnan suhteen - en niinkään sen suhteen etteikö teoria toimisi matemaattisesti. Ei liene sattumaa miksi varsijousissakin suosittiin lähes alituiseen kaikkein parhaimpia puulajeja, kuten marjakuusta. Puulajilla kun voi olla yllättävänkin suuri merkitys tämän teorian toimivuuteen. Mutta kerrottakoon nyt kaikille, että tämä itse teoria siis ihan oikeasti toimii matematiikan tasolla.

Voi olla, että asiassa kamppailee lähtökohtaisesti kaksi asiaa: teorian matematiikka ja eri puulajin matematiikka. Kyse voi olla jonkinlaisesta optimoinnista.

Analyysiä.

Morgan bible (“Maciejowski Bible”) puukaaret - noin vuodet 1245-50.

Selviä puukaaria ja suhteellisen vahvan oloisia. Kuvissa kaverilla yksikoukku-viritysvyö vyössä ja varsijousessa jalkatuki. Paunat tällöin maksimissaan 300.

Etelä-Italia, noin vuodet 1194-96.

Vahvan näköinen puukaari, tukissa ei näkyvissa jalkatukea. Paunat maksimissaan 300.

Sen sijaan alla olevista kuvista ei voi sanoa tarkkaan, onko kyseessä komposiitti- vai puukaari.

Oletettavasti ainakin ylempi on komposiitti.

Puukaarissa ei sinällään ole mitään erikoista. Idea on vain tehdä riittävän tehokas kaari. 300 paunaa koukkuvöilläkin ilman vekaraa on jo kova juttu. Pelkin käsin saa tosin vedettyä jo lähemmäs 200 paunaa. Toki koukkuvöilläkin voi enemmän vetää, mutta suuret paunat eivät ole välttämättä olleet kovin mukavia pitemmän päälle vedettynä. Vekaravyöhän on keksitty nimenomaan tämän takia. Eli vaikka myötäkaarevuus mahdollistaa puukaarista suuria paunoja, tuollainen 300 paunaa on jo koukkuvyöllä ilman vekaraa melko lailla maksimi.

Vastaus viestiketjuun “Marjakuusi varsijousi projekti”

“Foorumipolitiikka”/foorumin puheenjohtajan näkemys: “Siinä on selkeä ero, milloin haetaan yhdessä vastausta johonkin kysymykseen ja milloin yritetään vain buustata omaa egoa.”

Kysymys siis oli: Miksi “Marjakuusi varsijousi projekti”-viestiketjun aloitusviestin kaari hajosi?

Kaaren rakentajan esittämät vaihtoehdot:
a) mätä kaari
b) halkeamat kaaressa ennen paahtoa

Ja tässä vastaus (ei egon buustaus-yritys):

Vaihtoehto a:

Saattaa pitää paikkansa. Mädällä kaarella ilmeisesti tarkoitetaan jo osittain hapannutta (tai muutoin pilaantunutta) jousipuuta, joka ei enää mahdu kriteerin “etsi vain mahdollisimman hyvää jousipuuta” alle. Tarkoitus olisikin löytää vain mahdollisimman hyvää puuta. Yleisesti ottaen varsijousissa, samoin kuin käsijousissakin, tulee käyttää vain mahdollisimman hyvää puuta. Tähän on useita kriteereitä: puun tulee olla hyvin kuivattu että on kuivaa, ja on muitakin kriteereitä: paksut lustot, paljon kesäpuuta suhteessa kevätpuuhun, suorasyinen, selkä yhdellä lustolla. Näitä sitten tekijä voi optimoida sitten puulajikohtaisesti tietenkin, esimerkiksi oksaisuutta varomalla. Varsijousen kaareen pätee oikeastaan samat lähtökriteerit kuin käsijousen tekoon, poislukien, että kaarta ei tarvitse paahtaa tai muutenkaan ”hifistellä”. Jos kaari kuitenkin osoittautuu tilleröinnissä mädäksi, ei tekijä ole valinnut jouseensa riittävän hyvää puuta.

Vaihtoehto b:

Myös kohta b voi pitää paikkansa. Mutta varsijousikäyttöön rakennettavaan puukaareen ei tulisi halkeamia ennen paahtoa niin helposti (olettaen että jos kaari ei ole mätä), jos kaari olisi suoran- tai vastakaarevan kaaren muodon sijaan myötäkaareva ja tämän myötäkaarevuuden ansiosta jänne viritettäisiin (pystyttäisiin virittämään) puoleen väliin nuoliuraa (middle of bolt-track brace height).

Mahdollisten halkeamien syntymisen estämisen lisäksi myötäkaarevalla ja puoleen väliin nuoliuraa viritettävällä jänteellä saavutettaisiin vähemmän kitkaa jänteen ja nuoliuran väliin, jolloin kaaren teho (energy in/energy out) paranisi. Ja kaaren kärkien suhteellinen nopeus nuolen nopeuteen pienenisi, mikä merkitsee kaaren kärkien vähentynyttä hitausmomenttia. Tämä mahdollistaa huomattavan kevyempien nuolten käytön huomattavasti paremmalla energiatehokkuudella, mikä johtaa huomattavasti suurempiin nuolen lähtönopeuksiin, toisin kuin matalalle viritetyllä jänteellä (low bolt-track brace height). Jos halutaan nuolelle mahdollisimman suuri lähtönopeus mahdollisimman pienellä kaaren jännityksellä (jotta kaari ei hajoa), niin myötäkaareva kaari on parempi kuin suora tai vastakaareva kaari.

On muitakin hyötyjä - muun muassa että kaarta ei tarvitse myötäkaarevassa kaaressa paahtaa, koska myötäkaarevuus itsessään johtaa hyvin helposti isoihin paunoihin - kun pidetään huolta että kaareen laitetaan paksuutta.

Hauskana lisäbonuksena mainittakoon, että tällainen myötäkaareva ja puoleen väliin nuoliuraa viritetty kaari olisi vielä todennäköisesti huomattavasti historiallisesti korrektimpi vaihtoehto kuin suora- tai vastakaareva kaari, koska jokainen varsijousen historiallinen aikakausi näyttää varsijousen jänteen viritetyn 50/50 jänneväli/power stroke-asentoon. Suoria tai-vastakaarevia varsijousen puukaaria ei ole tullut minulle vielä museoissa yhtään vastaan.

Puujousen rakentajan peruskriteerien lisäksi varsijousista on siis historiallista näyttöä, että varsijousissa suoran ja vastakaarevan kaaren sijaan onkin käytetty myötäkaarevaa kaarta, jota ei tarvitse sitten paunojensa puolesta enää paahtaa. Myötäkaareva kaari mahdollistaa siis aloittelijankin varsijousen tapauksessa isot paunat. Ensisijaisesti onkin löydettävä vain mahdollisimman hyvää puuta, ja sitten vasta tulee miettiä minkälaisen jousen tekee. Marjakuusi varsijousiprojektiin viitaten yli 120 paunaa on vielä mahdollista varmaan paahdollakin marjakuusikaaresta, mutta ei kannata odottaa paahdosta mitään paunojenräjäytystä. Kannattaa muistaa, että paahdolla saavutetaan maksimissaan vain noin 15-20 % lisähyöty kun puhutaan paunoista. 120 paunaa on jo itse asiassa paljon - tehokkaampi 120 paunainen varsijousi saavutettaisiin myötäkaarevalla kaarella - vaikka olisi samat paunat - siis jos jänne laitettaisiin puoleen väliin nuoliuraa. Myös tilleröinti on tehtävä huolella. Käsittelinkin näitä asioita jo “Varsijousitajunnanvirtaa”-ketjussa (mutta halusin liittää asiat vielä tähän ketjuun kun sopii niin hyvin muistioksi kaikille), mutta jonka halusin lopulta suljettavaksi kun keskustelu meni aivan “stratosfääreihin” vaikka asioihin ei enää löytynyt vakuuttavaa tieteellistä (pseudotieteellistä kylläkin) evidenssiä (hiiliteräs-meltorautakaari).

Jompikumpi on siis relevantti vastaus, joko vaihtoehto a tai b. Itse kiinnittäisin molempaan vaihtoehtoon huomiota.

Vaihtoehto b:hen liittyen esimerkki.

71a0d72b369bfcc3c9b87045976be0bbc7c9a5f3_2_523x500

En jaksa vääntää vanhaa asiaa uudestaan auki…

Tässä pari suoraa puukaarta. Ja älä ala sanomaan, että onhan noissa myötistä. Näissä on vain käytön tuomaan “antautumista” jos sitä joksikin pitää nyt välttämättä kutsua.

Munich original from the 14-15th century.

Lillöhus

Saksasta 1200 luku muistaakseni

Sakemanni 1300luku marjakusi kaari päällystetty kankaalla. Landesm Zürich.

Sama toisen kerran.

Norjalainen

Englanti.

Riittääkö?

Ei riitä siinä tapauksessa, jos kyse on suorasta evidenssistä. Kuvasi (ja olen nähnyt nuo kaikki huom! noissa ei ole viritettyä jännettä) eivät perustele sitä, että onko jänne viritetty puoleen väliin nuoliuraa vai ei. Keskiajan maalukset sen sijaan sen kertovat. Kuvasi eivät myöskään anna vastauksia itse kysymykseen, eli vaihtoehtoon a tai b. Ota huomioon, että varsinkin kyseinen “Munich original” kaari on pitkä - mikä mahdollistaa lähelle 400 paunaa. “Näissä on vain käytön tuomaan “antautumista” jos sitä joksikin pitää nyt välttämättä kutsua.” ei ole suora evidenssi (vastaus).

Suora evidenssi puhuu toista - varsijousen myötäkaarevan kaaren hyödyt suhteessa suoraan- tai vastakaarevaan kaareen ovat ylivoimaiset, ei pelkästään paunojen vuoksi vaan myös sen vuoksi miten paljon paremmin kaari kestää rasitusta katkeamatta.

Vastataksemme itse kysymykseen, eli että “miksi Marjakuusi varsijousi projektin kaari hajosi?” minun näkökulma on, että halkeamia voi estää (tiettyyn rajaan asti) myötäkaarevuudella ja puujousirakentajan perusosaamisella: etsii vain hyvää puuta. Näin ollen olin ensimmäinen joka kommentoi nämä kaksi asiaa kyseiseen viestiketjuun, myöhemmin myös tähän ketjuun kun ne sopii tänne.

Nimenomaan aloittelijan varsijousen tapauksessa tulisi keskittyä varsijousen kehityshistoriaan, mihin liittyy jonkinlainen perusoppi varsijousien dynamiikasta. Tässä oleellisessa osassa on muun muassa keskiajan maalaukset ja museolöydöt, eikä matalalle viritettyä käsijousta tule sotkea suoriin havintoihin varsijousien historiaan, kun historia antaa osviitan dynamiikalle. Matalalle viritetystä varsijousen jänteestä ei ole suoraa historiallista evidenssiä, puoleen väliin viritetystä on ja paljon.

Otit sitten kaksi teräskaari maalausta ja yhden komposiitti kaaren tueksesi…
Tarkistappas vaikka noi maalausten vuosiluvut lapsi ennen kuin alat noita väitteitäsi tänne kirjoittelemaan…

Sitäpaitsi ITSE KIRJOITIT, että et ole nähnyt suoria puukaaria. Sitten kun minä nuo kuvat tähän pistän SANOT NÄHNEESI KAIKKI.

Nyt en enää malta… tulee eräs V-alkuinen poliitikko mieleen V-alkuisen varsijouseilijan kommenteista… :stuck_out_tongue_winking_eye:

3 tykkäystä

V-alkuinen poliitikko taitaa jäädä nyt kyllä ikävästi kakkoseksi tässä :grin:

Reinikainen, minun vastuualueeseen ei kuulu oikoa toisten vääriä käsityksiä, nämä ovat vain omia havaintojani ja mielipiteitäni. Saat siis omasta puolestani edelleen pitää mielipiteesi, että suora- tai vastakaareva kaari heittää nuolta hyvin. Olen nähnyt toki nuo linkkaamasi kuvat jo noin vuoden takaa. Omasta mielestäni vuosiluvulla ei ole väliä kun puhutaan varsijousista keskiajalta varhaisbarokkiin - jänne on viritetty puoleen väliin, se näkyy maalauksista. Kiinalaiset varsijouset ovat erikseen. Tiedän “omien” kuvieni vuosiluvutkin.

Minulle on tärkeää, että joku toinenkin ymmärtää mitä tarkoittaa “aloittelijan varsijousi versus aloittelijan käsijousi”, koska ihmiset tuntuvat kyllästyvän hyvin nopeasti varsijousiharrasteluun - jos suora- tai vastakaari kaari katkeaa. Myötäkaarevalla kaarella tätä ei niin helposti tapahdu. Mielestäni suora- tai vastakaareva kaari on itse asiassa eräänlainen spesialiteetti vähän kuin paahtokin, siihen tulisi suhtautua melko suurella varauksella ja juuri sen takia etsiä vain parasta mahdollista puuta. No, niin täytyy kyllä myötiksissäkin, mutta ne yksinkertaisesti tuntuvat kestävän paremmin kuormitusta.

En tuhlaa energiaani turhaan. Kirjoitan vaan omia havaintojani aiheesta.

Osaan kyllä säädellä ajatuksiani ja tunteitani niin, että pidän turhat mölyt omassa mahassa. Minulla on hyvin pitkä pinna.

Tuota myötäkaarevuus asiaa käsiteltiin itse asiassa jo vuosia sitten The Arbalist Guild-foorumilla. Maalauksista ja medieval “bible”:istä löytyy noita “pilvin pimein”. Oletettavasti myös komposiitit ovat puoleen väliin viritetty, niin kuin keskiajan kuvista näkyy. Annan onnittelut sille, joka heittää tähän ketjuun yhdenkin 1/3-suhteella viritetyn keskiaikaisen varsijousen ja siitä luotettavan keskiajan lähdeviitteen.

“Suoria tai-vastakaarevia varsijousen puukaaria ei ole tullut minulle vielä museoissa yhtään vastaan.” Tuossa tarkoitin, että matalalle viritettyjä suoria tai vastakaarevia kaaria ei ole tullut vastaan.

Mitä sulle voi oikein enää näyttää kun aina samantien kieroilet sanomisissasi ja väität toisin…

Katsopps noita ylemmän postaukseni havainne kuvia nyt vähän tarkemmin.
Lillöhusin jousi on suora ja tuo sakemanninn jousi on vastakaareva. (selkäpuoli oikeealla)

Irlanti 1300 luvun alku puolisko. Kaari marjakuusta. Noin 90cm pitkä, 4cm levee x3cm paksu kahvan alue. Taas täysin suora puukaari.

Saksan museossa lähi-idän suunnilta kotoisin oleva varsijousi sekä maatalous sirppi 1500-1600luku. Todennäköisesti linnustut jousi. Kaari vähän yli metrin mittainen. Non 6cm leveä.

Ai niin, mutta nää kuvathan ei riitä sinulle…

No tässä sitten näitä maalauksia.
Mennääs ihan kronolokisesti jopa.

Lounais Englanti 1225-1250 luku Royal 12 F XIII The Rochester Bestiary.
Ei mee jänne ihan vielä puoleenväliin tässä.

Ranska 1225-1250 luku. Harley 1526 Bible moralisée, v.1.
Vähän jää tässäkin tuo jänne vajaaksi puolen.

Ranska 1275-1325 luku. Manuscript ei tiedossa.

Espanja vuosi 1284 Florencia Ms Banco Rari 20 Les Cantiques de Sainte Marie.
Näyttäkää hurjilta pojat!! (Hyvä suunnitelma toimii! Kukaan ei huomaa, että jätimme jänteemme kotiin)

Sveitsi 1300-1340 luku, Codex Maness. MUISTA, ETTÄ JÄNNE ON TÄMÄN AIKAKAUDEN KAARISSA AINA LÖYSÄLLÄ! Lentäää nuolet paremmin, kovenpaa ja ainakin 200m metriä muita kauemmas. Jopa painovoima ei uhmaa löysää jännettä!!

Ranska 1390-1405 luku. Manuscript Français 2608 Les grandes Chroniques de France

Ranska 1400 luku, KB 72 A 25 Chroniques. Ihana tuo pitkäjousi miehen oivallus näistä jalkajousi miesten käyttämistä löysistä jänteistä! On niin paljon helpompi vetää!!!

Sama kirja toinen sivu.

Muistakaa kaikki sitten se, että jos puinen kaaresi ei näytä tältä olet tehnyt jotain väärin!

Tämäkin kuvien lähettely on varmasti ihan turhaa (noissa meni 15 minsaa etsimiseen…) koska saat edelleenkin pitäytyä omissa mielipiteissäsi…

Halusin vain sanoa, että kaikkea löytyy ja omaan näkemystää pystyy koska vain tehostamaan miltä vuosisadalta vain kunhan vain etsii.
Kaiken kaikkkiaan tämäkään kuvien rylppy on täisin turhaa koska mikään näistä ei todista kummankaan teorioita oikeaksi koska KAIKKEA ON VARMASTI OLLUT! Ihan niin kuin ympäri maalimaan ja edelleen on.

Yhtäkään maalausta ei silti koskaan pidä tuoda 100% todistus aineistona pöytään koska maalaukset ovat usein aikalaiskuvauksia jotka pääsääntöisesti kuvaavat jo menneitä tapahtumia ja niissä esiintyy maalaajan oman ajan varusteita.

Tätä löytyy kaikkialta. Paras esimerkki tästä on Krituksen naulitsiminen. Kuinkahan monta maalausta maailmassa onkaan missä Iso jesse roikkuu ristilla ja alla olevat sotilaat on maalattu sen aikakauden naapurivaltioiden (vihollisten) haarniskoihin? Vastaus on miljoonia!!!

Puoleenväliin maalattu varsijousen jänne on yksinkertaisesti vain helpompi maalata sillätavalla ja se osoittaa kirjan katsojalle heti mikä välinen voisi olla kyseessä.

Oliko vielä muuta?

5 tykkäystä

No niin, nyt on hyvää keskustelua! Perusteltuja mielipiteitä puolin ja toisin. Hienoja kuvia kyllä!!

On mielestäni vielä muuta.

Linkkaamasi kuva 1: Olen nähnyt jo aikaisemmin, mutta kuvassa ei ole alkuperäistä jännettä - ei saa selvää onko jänne viritetty puoleen väliin nuoliuraa vai ei
Linkkaamasi kuva 2: Olen nähnyt jo aikaisemmin, mutta kuvassa alkuperäinen jänne löysällä - ei saa selvää onko jänne viritetty puoleen väliin nuoliuraa vai ei?
Linkkaamasi kuva 3: Olen nähnyt jo aikaisemmin, mutta kuvassa ei näy virepyörää - ei voi sanoa onko jänne viritetty puoleen väliin nuoliuraa vai ei
Linkkaamasi kuva 4: Olen nähnyt jo aikaisemmin, mutta kuvassa vain ihmisiä rivissä, onko tuo bastard string vai viritetty jänne? (onko jänne viritetty puoleen väliin nuoliuraa vai ei?)
Linkkaamasi kuva 5: Olen nähnyt jo aikaisemmin, mutta onko nuo bastard string:ssejä? (onko jänne viritetty puoleen väliin nuoliuraa vai ei?)
Linkkaamasi kuva 6: Olen nähnyt jo aikaisemmin, Huom! Tuossa ei ole 1/3 eli vastausta ei vielä ole annettu.
Linkkaamasi kuva 7: Olen nähnyt jo aikaisemmin, taiteilijan näkemys: eihän jänne voi olla noin löysällä? (ei voi sanoa onko jänne viritetty puoleen väliin nuoliuraa vai ei)
Linkkaamasi kuva 8: Tämä oli uusi kuva, mutta viritetty varsijousi - ei voi sanoa onko jänne viritetty puoleen väliin nuoliuraa vai ei
Linkkaamasi kuva 9: Olen nähnyt jo aikaisemmin, mutta jännettä ei näy lainkaan - ei voi sanoa onko jänne viritetty puoleen väliin nuoliuraa vai ei
Linkkaamasi kuva 10: Olen nähnyt jo aikaisemmin, mutta virepyörää ei näy - ei voi sanoa onko jänne viritetty puoleen väliin nuoliuraa vai ei
Linkkaamasi kuva 11: Olen nähnyt jo aikaisemmin, mutta ei voi sanoa onko jänne viritetty puoleen väliin nuoliuraa vai ei

Oma mielipiteeni asiaan on, että olen edelleen oikeassa. Tämä ei poista sitä, että jollain toisella on oikeus toisenlaisiin mielipiteisiin. Eiköhän tämä väittely jo riitä, puheenjohtaja on jo varoitellut meitä, että väitteisiin tulee vastata vain kerran. Toisaalta tämä on minun perustama viestiketju joten minun viestimäärällä ei niin väliä tässä viestiketjussa. Saattaa tulla vielä puheenjohtajan varoitus jos joku liikaa innostuu tässä ketjussa väittelemään!

Eli asiasta ei saa puhua koska oma illuusia menee pilalle? Niinkö…

Oletko Visa oikeesti joku alaikäinen kun sun kanssa ei voi puhua ilman, että menee herne nenään pienestä vasta virrasta?

Sinä loit keskustelu.
Sina loit aloitus väitteen.
Sinä esitit argumentin.
Sinä et hyväksy vasta argumenttia.
Sinä vedät herneet nenään.
Sinä ilmoitat, että asia menee ylemmälle taholle.
Sinä ilmoitat että poistut areenalta.

Tule nyt vähän ulos sieltä omasta kolostasi ja katsele maailmaa.
Jos esittää argumentin niin silloin on sitouduttava kahteen eri asiaan.
Sitoudut itse ottamaan ensin selvää voiko asia olla niin kuin sen itse tulkitset olevan ja toisekseen sinun on otettava itse selvää voiko oma argumenttini sittenkin olla väärässä.

Paras tulkitsija on se joka käy aidan molemmat puolet läpi niin hyvin kuin mahdollista ja yrittää oikeasti samalla kun todistaa itsensä oikeaksi MYÖS hakea itselleen vasta väitteitä ennekuin kehtaa edes ensimmäistä väitettään julki tuoda.
Oma materiaali ja muiden tutkimuksen ovat kaikki käytävä ensin läpi. Sitten vasta voi alkaa heitellä valideja kyssäreitä.

Kerren tähän nyt asian joka sinulta on mennyt varmaan silloin pari vuotta sitten ohitse.

Puukaaren voi koska vain tehtä minkä laiseksi vain mutta ajan kanssa jokainen puu väsyy mitä enemmän sitä venutetaa.
Jos aihio on suora ja puu niin hyvää ett se ei mene poikki niin ajan kuluessa kun jousi väsyy ja väsyy niin sen suoruus menetetään ja seuraava henkilö tekee uuden jänteen. Nyt jousi on alkuperäistä enemmän taivuteetuna. Nyt taas menee aikaa ja jousi on taas enemmän kaarella uuden jänteen takia (todellinen ihme puu jos tuon kestää)

Tässä tullan siihe, että nuo pienet (rakenteellisesti pienet) jouset ovat aikalain suorahkoja ja nuo pari isompaa yli metrin mittaiset ovat ottaneet jo niin paljon itseensä, että puoliväli tilleristä tulee jo vastaan. Iso puu ei taivu suorasta puoliväliin millaan maailman tasolla. Se ei sitä kestä. Vain tässä mielessä jonkinverran möytäkaarevan kaari on hyödyllinen mutta taas tullaan siihen surullisees tosiasiaan että mihin asenkoon jo taivutettu myötäkaari yrittää laikaisun aikanan palautua.
Mitä pidempi matka sillä on palautua samaan myötäkaarevaan muotoonsa on siinä ja siinä, että saadaan jonkinlainen hyötysuhde, mutta kun palautumis matka on on lyhyt ylimenevän möytäkaarevuuden osalta jousen heitto on surkeampi koska paksu puu vain hidastuu nopeammin palautuessaan lyhyeltä matkalta kuin se tekisi jos matkaa olisis enemmän.
Voimaa vapautuu vain laukaisun alkuvaiheessa ja se siitä vain hidastuu mitä lähemmäs ylipaksu puukaari pääsee jo yli hyödyllisen myötäkaarevuuden suhdetta se pääsee.

Tällaiseen varsijousen kaareen ei saada yhtähyvää kantamaa kuin vähemmän myötäkaarevaan saadaan. Luonnon lakeja vastaan on aika turha kamppailla.

2 tykkäystä

Eli asiasta ei saa puhua koska omailluusia menee pilalle? Niinkö…

Ei noin. Vaan, että noudatetaan foorumin puheenjohtajan linjaa.

Oletko Visa oikeesti joku alaikäinen kun sun kanssa ei voi puhua ilman, että menee hernenään pienestä vasta virrasta?

En ole varsinaisesti vetänyt hernettä vielä yhdestäkään asiasta tällä foorumilla - kuten sanoin minulla on ns. pitkä pinna. Hermoja kyllä löytyy, kunhan vaan muistetaan foorumilla vallitsevat säännöt. Tämä ei ole minun vetämä linja.

Sinä loit keskustelu.
Sina loit aloitus väitteen.
Sinä esitit argumentin.
Sinä et hyväksy vasta argumenttia.
Sinä vedät herneet nenään.
Sinä ilmoitat, että asia menee ylemmälle taholle.
Sinä ilmoitat että poistut areenalta.

Foorumi toimii oikeastaan vaan, että on toimiva johto. Onneksi se on. Lue edellinen kohta: en ole vetänyt hernettä nenään. Palautetta olen toki foorumista antanut, mutta se ei ole vielä johtanut kenenkään kohdalla varoituksiin. Onneksi.

Tule nyt vähän ulos sieltä omasta kolostasi ja katsele maailmaa.
Jos esittää argumentin niin silloin on sitouduttava kahteen eri asiaan.
Sitoudut itse ottamaan ensin selvää voiko asia olla niin kuin sen itse tulkitset olevan ja toisekseen sinun on otettava itse selvää voiko oma argumenttini sittenkin olla väärässä.

Tässä olet oikeassa, maailmaa lienee katsottava. Jonkinlainen avoin mieli (ja asenne) on oleellista tässäkin harrastuksessa. Jatkuvasti punnitsen olenko itse väärässä, toistaiseksi näyttäisi siltä että en ole. Mielipide.

Paras tulkitsija on se joka käy aidan molemmat puolet läpi niin hyvin kuin mahdollista ja yrittää oikeasti samalla kun todistaa itsensä oikeaksi MYÖS hakea itselleen vasta väitteitä ennekuin kehtaa edes ensimmäistä väitettään julki tuoda.
Oma materiaali ja muiden tutkimuksen ovat kaikki käytävä ensin läpi. Sitten vasta voi alkaa heitellä valideja kyssäreitä.

Totta, tietynlainen kriittinen ajattelu on aina kyllä paikallaan. Tieteenkin luonteeseen kuuluu jatkuva epävarmuus, vaikka tämä ei ole tiedefoorumi.

Kerren tähän nyt asian joka sinulta on mennyt varmaan silloin pari vuotta sitten ohitse.

Puukaaren voi koska vain tehtä minkä laiseksi vain mutta ajan kanssa jokainen puu väsyy mitä enemmän sitä venutetaa.
Jos aihio on suora ja puu niin hyvää ett se ei mene poikki niin ajan kuluessa kun jousi väsyy ja väsyy niin sen suoruus menetetään ja seuraava henkilö tekee uuden jänteen. Nyt jousi on alkuperäistä enemmän taivuteetuna. Nyt taas menee aikaa ja jousi on taas enemmän kaarella uuden jänteen takia (todellinen ihme puu jos tuon kestää)

Totta, tämä on tullut omienkin pihlajien kohdalla todistettua. Toisaalta - juuri myötäkaarevuudella mielestäni pyritään minimoimaan tätä ongelmaa. En tietenkään väitä etteikö esim. eri puulajien kohdalla oli eroa. Tämän huomaa hyvin esimerkiksi pihlajassa - viruu ihan eri lailla kuin esim. tammi.

Tässä tullan siihe, että nuo pienet (rakenteellisesti pienet) jouset ovat aikalain suorahkoja ja nuo pari isompaa yli metrin mittaiset ovat ottaneet jo niin paljon itseensä, että puoliväli tilleristä tulee jo vastaan. Iso puu ei taivu suorasta puoliväliin millaan maailman tasolla. Se ei sitä kestä. Vain tässä mielessä jonkinverran möytäkaarevan kaari on hyödyllinen mutta taas tullaan siihen surullisees tosiasiaan että mihin asenkoon jo taivutettu myötäkaari yrittää laikaisun aikanan palautua.
Mitä pidempi matka sillä on palautua samaan myötäkaarevaan muotoonsa on siinä ja siinä, että saadaan jonkinlainen hyötysuhde, mutta kun palautumis matka on on lyhyt ylimenevän möytäkaarevuuden osalta jousen heitto on surkeampi koska paksu puu vain hidastuu nopeammin palautuessaan lyhyeltä matkalta kuin se tekisi jos matkaa olisis enemmän.
Voimaa vapautuu vain laukaisun alkuvaiheessa ja se siitä vain hidastuu mitä lähemmäs ylipaksu puukaari pääsee jo yli hyödyllisen myötäkaarevuuden suhdetta se pääsee.

Tällaiseen varsijousen kaareen ei saada yhtähyvää kantamaa kuin vähemmän myötäkaarevaan saadaan. Luonnon lakeja vastaan on aika turha kamppailla.

Osittain olet oikeassa. Toisaalta puhuthan nyt varmasti varsijousista etkä käsijousista?