Eipä tullut pienoismallista mitään jouseksi kelpaavaa. Paketti näytti ihan hyvältä vielä viime syksynä, mutta sitten kun ilmat alkoi kuivua, niin veti kosteuselämisinään S-kirjaimen muotoiseksi. Siis sivusuunnassa. Olisi vissiin pitänyt lämmöllä suoristaa lyly ennen liimausta. Toisesta päästä alkoi liimaus pettämään kun lyly alkoi päästään vetää sivuttain mutkalle. Tämä vahvisti edelleen ajatustani siitä, että lylypalikan tulisi olla kokolailla suorasyinen. Noh, olipahan opettavainen rojekti ja mielenkiintoinen. Ehkä jos liottaisi liimauksen irti, suoristaisi lämmöllä ja liimaisi uudestaan punosten kera niin saisi pienoisugrijousen?
Tuli tämä ketju uudestaan mieleen kun etsin valokuvakansiosta sopivaa lylyä. Otin itteäni niskasta kiinni tässä rojektissa ja kävin pääsiäisen aikaan kartottamassa lylyjä yhdeltä alueelta. Yhteensä noin kolme tuntia hiihtelelin ja spottasin reilusti toistakymmentä potentiaalista lylyä. Huippulylyä en nähnyt taaskaan yhtään, mutta yllättäen aika harva lylypuu näytti aivan kelvottomalta. Myöskin suuri osa näistä on aika pystyssä kasvaneita, mutta kirveellä kuin raotti kuorta ylempääkin, niin lylyhän se sieltä kurkisti. Kuvatulva tulee kohta perästä. Pyrin ottamaan kuvan suoraan sivusta ja suoraan kaaren alta. Suurimmalla osalla puita on kasvualustana jänkä.
Huomiona, että kuvien lylyistä oli tuolloin vielä suuri osa lumen alla. Lunta oli tuolloin joku 70-40cm paikasta riippuen. Nyt on kohta hanget sen verta hileytyneet, että pääsen varmaan tulevana pyhänä joitain noista kaatamaan.
Järjestys meni näköjään jostain syystä sekaisin kuvia ladatessa, mutta kyllä noista erottaa mikä on mistäkin puusta.
Mitäpä veikkaatte mistä kannattaisi aloittaa urakka? Mikä näyttää kuvissa potentiaalisimmalta?
Vooooi, kaikkihan nuo näyttää hyviltä! Tai no poikkeuksena, että oksalliset jättäisin pois jos vain mahdollista.
Mahottoman paksua lylytukkia on turha jahdata, onhan tarkoituksena vain 40-50mm leveä, 10mm paksu liuska tarkoitus saada. Toki väri olisi kiva olla tummaa.
Tuo ensimmäisen ja toisen kuvan puu on ainakin priimaa. Lopulta kai näkee vasta kun puu on sahattu mittaansa.
Suosittelen vahvasti lylyn ja koivun muotoilua lämmöllä, eikö juuri tästä ole se aikalais kuvasarjakin missä poika tekee nuotiolla jousen.
Kyllähän sen sun jousen voi liottaa vedessä auki, sitten samalla muotoilee lämmöllä, kun on hyvän märät pulikat.
Omat lylyjouset on jäänyt vähän taka-alalle, meni sakarat vituralleen. Mutta ne onkin näissä jousissa helpoin tehdä uusiksi, niin jospa ne tuossa valmistuvat kohta puoliin.
Taas menee Jerellä herne nenuun mutta kaipaan edelleenkin perusteltua kommenttia siitä miksi suolla lähes pystyssä kasvanut mänty tuottaa priimaa lylyä kuten myös se että miksi ei kannata sitä lylyä ottaa myös paksummasta puusta. Siinä nimittäin on tavaraa reilusti ja syyn kulut näkyy hyvin. Eikös niissä isojen puffelien sarvissakin ollut sama juttu ?
Oksattomuus on laadun tae ja lämmöllä lylyn saa todella elastiseksi ja silloin siihen myös imeytettyä männyn pihkaa ennen kuin laminaatit liimataan. Mä en ole noita suolylyjä kaatanut yhtään syystä että siitä oli jo tietoa että hiekkamaiden lyly on parempaa. Lisäksi onhan tällä nykyiselläkin foorumilla ollut juttua siitä että maata pitkin kasvanut on parempaa. Mutta niinkuin aiemminkin on täällä todettu siitä vain kokeilemaan. Haet sitten sen jälkeen sitä kunnon tavaraa, vaikka kesäkelillä kun ei siihen lylyyn taida kaatoaika vaikuttaa.
Näitä samoja juttuja täällähän on pitkään jo jauhettu, mutta vähän on ehjiä ugrilaminaatteja esillä. Toissianen juttu on imeyttää jotain pihkaa vatsaan, jos ei saada edes jousta aikaiseksi. Vai mitä meinasit tehdä sillä pihkatulla vatsalla? Sytykkeitä?
Tee siitä puusta mistä haluat, sitten voidaankin ottaa vaikka pituusammuntakisa ugrilla ensi kisapäivän yhteydessä. Lähetkö?
Nimenomaan on vähän onnistuneita ugreja ja siitä johtuen minun mielestä liikutaan erittäin ohuella jäällä silloin kun ryhdyt neuvomaan jotakuta kaatamaan “priimapuuta” ilman että siitä on sinulla oikeasti oikeaa faktaa. Et sinä ole näiden kanssa niin paljon pelannut että voisit alkaa opettamaan kuten en minäkään taikka juuri kukaan muukaan elävä ihminen. Minä olen pyrkinyt kertomaan omia kokemuksiani ja havaintojani.
Viivalle lähdetään siitä saat olla varma ja se tapahtuu sitten kun mulla on ahvenennahkaliimalla liimattu 100% käsin käsityökaluilla tehty ugrijousi johon olen itse hankkinut kaikki matskut. Sulla tuntui kaivelevan sekin että teenkö kaikki työkalutkin itse, mihin itse vedät rajan ? Pitääkö kivityökaluilla takoa pronssiset veistovälineet vai riittääkö se että haetaan kavereiden kanssa järvimalmia ja teetetään sepällä työkalut. Toivottavasti sinulla on sitten myös samoin tavoin tehty ugrijousi.
Nyt menee Mikan kommentit ohi että suhahtelee. Yleensä kun ihmiset tänne kirjottelee asioitaan ja jakaa tukuittain kuvia, kommentteja nimenomaan kaivataan. Ei täällä kukaan opeta muita, sanoo vain ääneen mielipiteitään. Tämä on vielä Villen aloittama ketju joten puhu vain omasta puolestasi.
Enpä tiennytkään mitä antipatioita minulla oli Mikan työkalupakkia kohtaan, mutta nytpä tiedän, hyvä kun kerroit. Ei tartte ottaa tästä ugrijousesta kunnian asiaa.
Pituusammuntaan saa tulla haastamaan milloin vain, voidaan ottaa millä tahansa välineistöllä kisaa. Ei paljoo hikoiluta…
Sä et juuri vastaa siihen mitä ensin huudat, jos laitat ehdolle asioita niin ole valmis myös huutoosi vastaamaan. Mitä tulee taas jousien esittelyyn niin älä oikeasti ala siitä suutasi soittamaan. Pistä hakuun se mitä minä olen tässä parin kolmen vuoden aikana esitellyt.
Missä on ne vatsasta puristusmurtuilleet tai selästä vetohajonneet jouset? Näitä jousia ei ole mennyt katki kuin hutiloimisesta, sinun sakaraliitoksesta ja minun sakaraliitoksesta. Miten nämä asiat liittyy mitenkään märällä kasvaneeseen puuhun? Minun jousentekokokemus kertoo että puusta kuin puusta saa jousen aikaan, jos taitoa löytyy. Foorumikatsaus riittää: jousia on tehty harjanvarresta, pystysyisestä saarnesta jossa tuhti kevätkasvu, läpi oksareikäisistä kalikoista, halkeamilla, oksankohdilla jne jne. On oikein valita parhaat käsillä olevat materiaalit jouseen, kuka on mitään muuta väittänytkään? Välillä ne parhaat kalikat ei ole kummoset, mutta jousi tulee silti.
Kuka täällä huutelee ja mitä?
Haluat tehdä autenttisen ugrin, miten tämä minuun liittyy? “Autenttisen” olettaen tietty että ahvenliimaa on käytetty ugrissa, ehkä on, ehkä ei. Minusta kuvasarjassa näyttää kuin käytettäisiin jopa tuohitököttiä. Tästä ei ole käsittääkseni mitään konsensusta.
Tuo aikaisempi käsityökeskustelu mihin viittaat oli nimenomaan sinun ilmasta nyhtäisy, missä lähdit kyseenalaistamaan miksi teen sähkötyökaluilla jousia. Miksi lähdet survomaan omaa ideologiaasi muille, jos et kestä ihan asiaan kuuluvaa kysymystä mihin vetää tämä raja pitkällä janalla “mitä tehdä itse”? Vielä kummallisempi on että nyt tuot tuon esille ja puhut siitä kuin se olisi ollut minun esittämä haaste? Täh?
Paljon on näitä jos jos, kun ja kun puheita. Onko tässä se primityökalujannun panos? Me sähköveikot ollaan samalla tehty tusina jousia ja ammuttu pari suomen ennätystä niillä. Kumpi saa paremmin draivia käsityöskeneen? No ei tämä vastakkainasettelun paikka ole, mutta siinä pieni ajatuksen jyvänen…
Saahan sitä kuuluttaa tuloaan, mutta jos se menee useamman vuoden huuteluksi, voi käydä aika pitkäksi odotellessa.
Annetaan Mikan ja Jeren vetää henkeä välillä… Minä kattelin noita lylykuvia aika epäilevällä mielellä, vaikka kokemukseni lylystä jousenvatsana on nolla. Minusta nuo ei ole välttämättä pitkäänkään vinossa kasvaneita ja hyvälylyisiä, vaan enempikin lähivuosina vinoon kääntyneitä. Siksi epäilen lylyn lylyisyyttä. Lupaavimmilta näyttivät mielestäni 1., 3., 9., 15. ja 17. kuvan puut. Vaan jos noista ei tarvitse hirveitä maksaa, niin nurin vaan ja suikaleet esiin!
En usko, että näistä mistään löytyy priimaa, mutten tiiä sitte tarviiko olla priimaa minun yritykseen/tarpeeseen.
Lähen nyt ainakin ensin tavoittelemaan sellaista lylyä joka sopii pariksi noihin pariin koivuselkään mitä on valmiina. Ovat kummatkin 140cm pitkiä ja 4-5cm leveitä. Ja tavoitteena sakaraton, suora, kaupan nahkaliimalla liimattu, 40-50# @24" lattajousi.
Tuossa pienemmän puun suosimisessa on kyllä vinha perä, nimittäin on vähän hankala minun käsityökaluilla saada useampaa aihiota yhestä puusta, jos lylyä on niin paksusti, että pitäisi lustojen suunnassa halkaista. En silti usko tämänperän muista jänkälylykokemuksista, että noissa isoimmissakaan on niin paksusti lylyä.
Ootteko muuten pannu merkille, että siinä aikalaiskuvadokumentissa poika seisoo kaatamisaikeissa aika pystyssä kasvaneen puun vieressä? Se ainakin minua epäilytti. Onko sitten kuitenkaan kaatanut sitä puuta?
Eniveis, lähen varmaan tuosta viimeisien kuvien lylystä kokeilemaan. Se vaikutti siltä, että lylyä olisi aika paljon vielä lumen allakin ja se vaikutti kasvaneen lumen alla aika vaakassa.
Näinpä juuri, ei kiinnosta veistää kiloittain puuta pois, kun kapea liuska on tavoitteena. Muistuu mieleen että kuvasarjassa kaverin käyttämät puut oli pieniä. Mahdollisesti posetti vain muodon vuoksi isompien vieressä. Vannesahamies käyttäisi toki niitäkin.
Sitten kun noita katkoo ja veistää, aika nopeasti huomaa mikä on hyvä mikä ei. Täältä etänä on kuvista hankala nähdä kuitenkin.
Saatte anteeksi. En pahoittanut missään vaiheessa mieltäni.
Osittain ymmärrän kummankin puolen argumentit pystyssä kasvaneen suolylyn arveluttavuudesta.
Eikös se ollu wanhan foorumin puolella kun nimimerkki Iivana ja/tai joku muu raportoi edellämainitun heikkoudesta? Olivatkohan sitten saaneet tehtyä yrityksiään jousiksi asti?
Perustelu oli muistaakseni se, että suo on kasvualustana sellainen, että puu saa välillä tukea paremmin, jolloin lylysolukon kasvu loppuu ja poikkileikkauksessa näkyy vaaleita raitoja. Ja samalla linjalla jos puu kasvaa kovin pystyssä, niin lylyn kasvu loppuu tai sen laatu heikkenee merkittäväksi.
Ja toisaalta näitä on meidän aikana ja meidän piireissä vielä tehty niin vähän, ettei tuota teoriaa ole oikein loppuun testattu.
Ihmeellistä vääntöä täälläkin viestiketjussa. En ymmärrä miksi pitää alkaa syyllistämään toisia, jos omat argumentit eivät tue todellisuuspohjaa tai ne osoitetaan vääräksi.
Tiedä sitten, että onko hyvää vai ei. Iso lylyrunko tuosta ihan läheltä, siitä irtosi tuollainen nippu lautoja. Leveys 10 senttiä, paksuus 18 milliä, pituus reilu 2 metriä. Puu kasvoi kauniisti vaakasuorassa, lylyosan pituus yli 3 metriä. Puu kaatui käsisahalla, sen jälkeen tarvittiin moottorisahaa, kirvestä, sähköhöylää ja vannesahaa. Yhden teränkin katkaisin tyhmyyttäni.
Leveyttähän tuossa on tavallaan liikaa, koska lylyvatsa pitää ottaa keskeltä, symmetrisesti ytimen suhteen, näin olen ymmärtänyt. Reunapalat lähtevät ilmeisesti vetelemään kieroon.
No nyt on tämäkin ikuisuusrojekti hieman edennyt niin viittii tänne päivittää. Eli pari viikkoa sitten kävin kaatamassa yhden potentiaalisen lylyehdokkaan noista talvella skoutatuista.
Ei mitään huippulylyä, mutta josko tuosta jotain. Saas nähä.
Sitten poikki ja halki jne ja tarkoin veistämällä löyty lopulta tuommoinen 160cm pitkä ja 6cm leveä lylyaihio. Kierrettä oli aika vähän tässä, yksi tapitettava oksa ja yksi epäilyttävä valkoraita aihion kyljessä. Saa nähä koituvatko joksikin.
Juolahtipa noista kuvista mieleen, että olen nähnyt useammassakin vanhassa kirjassa maininnan suolla kasvaneen puun käyttökelvottomuudesta. En siis ole itse koskaan kokeillut, mutta ilmeisesti joku joskus on ja ei ollut tyytyväinen. En kyllä tiedä mitä kautta tuo tulisi.
minun käsityökaluilla saada useampaa aihiota yhestä puusta, jos lylyä on niin paksusti, että pitäisi lustojen suunnassa halkaista. En silti usko tämänperän muista jänkälylykokemuksista, että noissa isoimmissakaan on niin paksusti lylyä.
