Tästä lähtee matka komposiittimaailmaan. Tarkoitus on siis tehdä tuommoista 42" tuumaista turkkilaista komposiittijousta pituusammuntaan. Yhtään en ole tehnyt vielä, mutta rekurvijousia senkin edestä. Jänneselkiäkin laskin liimanneeni 9. Joten miksipä ei sitten komposiitinkin kimppuun. Jos homma onnistuu, ainakin toisella näistä aion ampua heti kesällä pituutta.
Sarvet on postissa vielä, mutta muotoilin lavat jo (metsä)vaahterasta taivutusvalmiiksi. Kuvassa vähän materiaaleja jousiin ja vastatehdyt taivutusmuotit. Lavat on nyt vielä ylipitkät (70cm) ja paksuutta on se 13mm. Kärkiin joutunee lisäämään paksuutta liimaamalla, kun muottien aukoista tuli hieman liian pienet.
Vaahtera on ihan kuivaa, joten katsotaan miten taivutus menee. Isoa kattilaa ei ole, joten tipi/kasan kurvi menee keittämällä, mutta kasan/sal kurvi höyryttämällä. Jos ei taivu suosiolla, otetaan milli pois paksuutta.
Duunasin sikliin urat kolmioviilalla, millä sitten sovitellaan sarvi ja core yhteen.
Tässä sitten lisää seurattavaa, vaahtera antautuikin kivasti muottiin. On se vaan hurja tuo ero keittämisellä vs höyry, tipi/kasan taitos kävi todella paljon helpommin, vaikka tiukempi säde ja saman verran paksuutta.
Ihan jänneliimalla liimaan. Pitää keitellä liimat jännejämistä ja jännetupeista. Lavat tulee suoraan kiinni kahvapalaan.
Pituusjousten profiili on yleisesti ollut pyöreämpi ja sotajousten tämmöinen kulmikkaampi, mutta koska pyöreä muoto (pyöreys kasan osiossa) tekee tilleröinnistä huomattavasti vaikeampaa, päätin hieman helpottaa ja pitää kasanin suorana, kuten Adam suosittelee. Toki näissä muodoissa oli varianssia riippuen kai tekijästäkin viimeistään.
No raportoi nyt sitten se liiman keittokin samassa paketissa, jooko? Onhan siitä ollut puhetta joissain ketjuissa, mutta tähän yhteyteen tuollainen Näin tein ja hyvä tuli -selostus sopisi kuin satula sialle!
Oisin tehny lyhyemmät kasanit Jere. Nimim. Kokemusta on… Voin myydä sulle Bulgariasta ostamaani kalanrakkoliimaa niin tulee pito kuin entisaikaan ikään. Ei me ku 30g liimaa sarven ja coren liimasaumoihin, eikä ihan sitäkään. Törkkiläisen jousen pirullisimmat rastit on tuo uritus ja kasanien pienenkin sivuvenkoilun aiheuttama loputon lämpösuoristusralli. Muuten mukavaa puuhaa.
Minuahan jäi häiritsemään kanssa tuo kasanin pituus, joten eilen kyselin vinkkiä facebookin “hornbowyers” ryhmästä. Sanoivat, että ei se kasanin pituus niinkään ole vielä ongelma, mutta liian terävä sal/kasan kulma. Joten sahailin muotteja hieman paremmaksi, lyhentäen samalla kasan kulman 18 sentistä 16 senttiin ja loiventaen hieman taivutusta.
Taitoin myös toisen jousen lavat ja keittelin liiman valmiiksi. Kiitos tarjouksesta Juha, mutta kyllä mä haluan tota omaa liimaa testata. Vaivalla sitä hämmennettiin ja taisipa tulla 20h täyteen hauduttamista. Nyt kaadoin siivilän läpi pellille ja hyytyi niin hemmetin nopeasti, että voi olla tyytyväinen. Aika iso satsi tuli, pellille kaadettaessa oli 2,5L paksuna liimana. Sitten seuraavaksi viipaloidaan ja kuivatellaan.
Tässä lyhyesti ohje jänneliimaan:
Pilko jänteet/jännetupet/muu romu
Laita jänteet veteen likoamaan, vaihtaen vettä muutaman kerran (poistaa rasvaa huomattavasti)
Laita kattilaan lionnut aines ja vettä päälle, uuniin 60-90 astetta kärsivällisyyden mukaan, mitä alhaisempi, sitä parempi
Hämmentele välillä ja poista päältä rasvaa (voi tehdä lopussakin)
Riippuen lämpötilasta, jänteet alkaa hajota lähes kokonaan jopa 2h tai 20h päästä, jolloin halutessasi voit jauhaa jämät tehosekoittimella (enemmän saantoa)
Suodata siivilän läpi valmis liima pellille, ohuesti 1cm kerros, anna geeliytyä (voi jäähdyttää tuulettimella/kylmässä)
Viipaloi läpi geeliytynyt liuska ja laita uudelleen kuivamaan
Liima säilyy ikuisesti kuivassa ja on käyttövalmiina pienen vesihauduttelun jälkeen
Hyviltähän nuo näyttävät. Ei kasanit ehkä ole liian pitkät.
Toivon että onnistut projektissa. Mulla tukku käytännön jujua kun kaksi väänsin ja jaan kaiken hataran tiedon jota mulla on. Tokaakin tehdessä tuli mieleen heti tehtyäni ja myöhemminkin, että olisi pitänyt tehdä tuo ja tuo työvaihe paremmin/erilailla. Työ tekijäänsä ope… Se on niin totta.
Mutta toki liian pikä kasan aiheuttaa enemmän venkoilua kuin lyhyempi. Ajattele: 13cm kasan ja hieman twistausta ja 18cm kasan ja saman verran twistausta… Tällöin heittoa tipeissä on enemmän samalla kierouman määräällä. Tosi.
Ekassa turkkiaisessa on liian loivat tipien rekurvikulmat. Myös sarven paksuus on liian pieni suhteessa runkopuun paksuuteen. Jäyhä, joskin puujouseen verattuna kuin kumia. Ampuu sillä, mutta stakkaa jo 23 vedossa noista tipien kulmista johtuen.
Tokassa turkkilaisessa taas tuo hieman pitkien kasanien aiheuttama loputon twistaus. Lämmitin ja oikaisin niitä ehkä yli 50 kertaa. Yksi lämmitys ja sen jäähtyminen ennen kuin pääsee jännelinjaa kokeilemaan ottaa parisen tuntia… Väsähdin siihen projektiin. Sillä pystyy ampumaan 26 tuuman vedolla, mutta puolikin tuumaa siihen lisää ja twistaus heittää jänteen laukaistessa ja se on aika vaarallisen tuntuista touhua… Eli jännelinjan haku on aina kompromissi kera jonkinlaisen twistauksen ja loppua niillä kasanpituuksilla ei näy tulevan.
Ekaan jos tekisi uudet tipit… kova homma. Lähinnä että saisi kestämään. Ja tokaan oikeestaan kasanien lyhennys. Kestävyys siinäkin haasteena. Hyvän V-liitoksen tekeminen kalaliimalla ottaa yli kuukauden… kun se liima pelkästään kuivuu sen kuukauden. Ja kummastakaan tuskin tulisi kunnollista. Joten jos/kun teen niin teen kokonaan alusta kolmannen.
Jopa se Jasonilta ostettu turkkilainen vaatii kummankin kasan eyen lämmitystä joka viritys kerta, vaikkakin jousi alkaa asettua. Jotenkin yht´ äkkiä intoni kohdistuu enempi simppleihin jousiin tällä hetkellä.
Aivan. Noita kuvia olinkin kaivannut! Muutaman kerran olen molemmat ketjut vanhalta foorumilta lukenut, mutta kuvat on niistä poistunut.
Jälkimmäisessä jousessa näyttäisi myös tuo kasan kulma olevan tosi jyrkkä, jos sitä pystyisi aukaisemaan lämmöllä, se varmaan auttaisi kiertymiseen.
Muutamahan näitä pitää tehdä, että pääsee kartalle, niin kait se on.
Liiman kanssa tulikin ongelmia, kun huomasin että olin liian notkeana kaatanut uunipelleille kuivamaan, ei nimittäin alkanut kuivaa ihan tarpeeksi nopeasti. Laitoin takaisin kattilaan ja nyt jäykempänä kaadoin takaisin pellille, hieman ohuemmalti. Geeliyty kyllä molemmilla kerroilla, mutta tosiaan kuivaminen pitäisi saada käyntiin pikapuoliin.
JNystrom wrote: Jälkimmäisessä jousessa näyttäisi myös tuo kasan kulma olevan tosi jyrkkä, jos sitä pystyisi aukaisemaan lämmöllä, se varmaan auttaisi kiertymiseen.
International answer… Friend, easy to say… I have done it about 50 times as I told. We talk about it more when you are in middle of heating process… Example, how many different way you can ruin your bow with wrong kind of heating.
Katsastelin sarvia, harjoittelin kahvaliitosta ja tuumailin että mitenkä näitä sarvia oikein sitten veistelisi. Kirveellä aloittelin, mutta eihän sitä niin jaksa. Vannesahaa kun ei ole.
Jos noita sarvia pitäisi ilman vannesahaa työstää, niin varmaan kirveellä ensin pois se mitä järkevästi saa ja sen jälkeen nauhahiomakoneella tasaiseksi. Tietty kirves + raspi toimii varmasti myös mutta hiki tulee, vaan entäs sitten.
No niinhän siinä kävi, että piti vannesaha ostaa. Käyn noutamassa kuun vaihteessa, joten sen verran venähti nyt projekti. Että on näihin jousiin sitten panostettu!
Tehdään nuo muut hommat sillä aikaa kuntoon. Viikonloppuna haen metsästä lisää core-materiaalia ja taitellaan tuoreena.
Toisessa noista kaavailluista coreista on pieniä oksankohtia, joita ei vaan kehtaa kokeilla. Toinen setti on onneksi virheetön, sitä alankin sovittamaan kahvasta yhteen ja liimaamaan tipeihin vahvikkeet.
Alkaa homma etenemään viimein! Kahvaliitoksen kanssa oli uskomatonta turaamista, mitoitin kahvan ihan persiilleen. Nyt viimein liitokset tulee 4" v-liitoksilla ja keskelle jää 4-5" kahvaa 25mm leveänä ja saman verran paksuna.
Äsken kävi jo lavat kiinni kahvapalassa, mutta jouduin irrottamaan pikkuvirheen takia parin minuutin kuluttua. Olipa muuten tiukassa! Luotto kasvaa liitokseen.
