Yksi kysymys, mitä en ole sen enempää aiempien jousien kanssa ajatellut mutta miten sarven ohennus kannattaa tehdä? Nythän kun runko on vakiopaksuinen, niin sarvet on helppo työstää symmetrisesti yhtä paksuiksi ennen puurungon muotoilua. Mutta miten? Mahdollisimman paksuna niin pitkälle kuin mahdollista ja ohennus nollaan vasta ihan sarven lopussa, kasanin alueella? Vai tasapaksu kasan eyeen asti ja siitä tasainen ohennus nollaan. Vai miten? Massaahan sarvi tuo mutta sarveahan myös tarvitaan mutta missä sitä tarvitaan ja kuinka paljon?
Isoin leveyshän lavassa on kasan eye:n kohdalla. Eli siinä missä sal muuttuu kasaniksi. Samassa kohdassa on myös usein vastakaarevuutta eniten. Pituusjousessa ei välttämättä niin paljon kuin taulujousessa.
Minun näkemyksen mukaan tässä samassa kohtaa kannattaisi olla vähintään yhtä paljon sarvessa paksuutta kuin sal-osissa.
Usein sarvet ei mahdollista täydellistä ratkaisua, koska monissa sarvissa on halkeamia tai kieroutta jota joudutaan työstämään pois ja jäljelle jää suhteellisen ohut sarvi kasan eyelle.
Pituusjousessa sarvea tarvitaan eniten sal-osiin, taulujousissa/sotajousissa kasan eye:ssa. Ihan tilleriprofiilien takia. Veikkaan kuitenkin että moni ei kiinnitä tämmöisiin paljoakaan huomiota. Kasanilta on sarvea hyvä idea ohentaa kasanin keskikohdalle päättymään. Mutta sitten taas on pituusjousia missä sarvi menee kärkeen asti…
1 tykkäys
6 tykkäystä
Muistahan pitää nyt sarvivatsa pyöreänä. Tai että niin ne ainakin alkuperäiset jouset oli muotoiltu.
Kuinka olennainen asia tämä lopulta on? Kulmat kun pyöristää kunnolla, niin riittää? Tai sen liitoksen kaarevuussäteeseen? Jotenkin ajattelen, että vakaampi ja muutenkin parempi tasavatsaisena, kuten puujousikin.
No älä sitten pyöristä. Mutta kyllä siitä ruma tulee!!! Sekä ehkä se ongelma että kun haluat tilleröidä kevyemmäksi, paljastat keskikohdasta puun herkemmin.
Jousen massa vähenee kun vatsaa pyöristetään. Myös lämpöoikomisesta tulee helpompaa kun vatsa on pyöreä.
1 tykkäys
Mun näkemys/kokemus.
Sarvet tehdään ennen liimausta tismallisesti toistensa peilkuviksi paksuuksiltaan 0,1mm tarkkuudella 50mm välein. Sarvien paksuusmittojahan on saatavailla suhteessa runkoon ja jänteiden paksuksiin paunalukemin vaikka ja kuinka.
Kun sarvet ovat tismalleen samalaiset, helpottaa se tilleröintiä samoin kuin jänteiden punnitseminen kumpaankin lapaan samanarvoisesti. Tietysti runkopuiden leveys ja paksuusmitat muotoilussa tehdään myös 0,1 tarkkuuksilla.
Jos kaikissa näissä kolmessa on heittoa, tehty ns näppituntumalla, niin muuttujia on mieletön määrä tilleröintiin. Jossain kohtaa on enempi sarvea, jossain jännettä, jossain puuta ja koko homma on sekavaa soveltamista.
Silti, kun luonnonmateriaalit, niin taipumien kanssa saa ihan tarpeeksi työskennellä tarkasta mittaamisesta huolimatta ihan kylliksi asti.
1 tykkäys
Jeren pyöreän vatsan kauneuskäsitys puoltaa omaa silmääni jousen tyylikästä ulkonäköä. Ja kun vatsana on sarvi, kestää se pyöreänä puristustahyvin ja on tietysti kyvykkäämpi nuolen heittäjä hieman keveämpänä kun sarvien reunoista on massaa pois.
On tekijöitä jotka tekee ihan maailman huippujousia lähes kokonaan ilman paksuusmittauksia. Liekkö leveyksiäkään juuri mittaa, nimittäin Adam K. Ainoa mistä lähes kaikki haluaa ottaa paksuusmitan on sal/kasan eye kohta.
Paksuudet ja leveydet toki kannattaa tarkkaan tehdä, mutta siihen harjaantuu näppituntuma kun vaan vähän harjoittelee.
Monet sarvijousentekijät tuntuu enemmän pitävän coren tai valmiin jousen punnitsemisesta ja sitä kautta arvioimisesta. Jänteitäkään ei kovin tarkkaan punnita… Ainakaan jotenkin tarkkaan eroteltuna molempiin lapoihin. Puhutaan enemmän jännekerroksen paksuudesta.
Pituusjouset taas vähän eteenpäin. Toinen on nyt 283 grammaa ja toinen 278 grammaa. Viimeistelytilleröinti, vielä viimeiset millin kymmenykset pois, niin alkaa olla selystystä vaille valmiit!
4 tykkäystä
Näyttää aikalailla hyvältä! Onko kahvat vähän pitkiä? Vertasitko mittoja niihin mun kirjaamiin?
Vertailin toki ja kyllähän sieltä saa vielä ihan millejä ottaa pois kasanista. Sekä symmetrian hienosäätöä vielä. Teen näistä taulukot sitten kun rungot ovat valmiiit. Mitat 50 millin välein, niin on selkeintä. Tuo nuolen ohituskohta on vähän epämääräinen mittana. Jos kaikki käyttävät samaa mittaustapaa, niin vertailukelpoisuus on hyvä.
Mitäs sanoo raati?
Tavoite maksimissaan 70 paunaa.
Jos 70# max niin tee ihmeessä kapeampi jousi. Sekä vähän ehkä ohentaisin lapoja.
Jotain 9x28mm kasan eye.
Onko sulla muuten nyt kasan eye vähän liian aikasin lavassa? Laita kuva rungosta. Ehkä ihan ok noin.
No pituus nokista nokkiin vatsaa pitkin mitaten onkin 1180 mm. Oli jostain syystä jäänyt väärä mitta papereihin. Tai voi tuon varmaan 1160 milliin tiristää hyvin.
Jäykempiä en vielä halua, kun haluan, että pystyn hallitusti jousella ampumaan ja saisi tekniikan kuntoon. Jäykempien aika on toivottavasti myöhemmin.
Edit: Vähän vielä ohennettu, 9 milliin ohuimmillaan. Nyt 246 grammaa.
No nyt on molemmat hiukan ylipitkät pituusrungot valmiina jänteitä varten. Eka painaa 256 grammaa ja toinen 253 grammaa. Aika identtiset mitoiltaan.
3 tykkäystä
Toi 9mm on hyvä taipumaalueen paksuus. Jänteiden kanssa tullee 10.5-12mm, riippuen miten sen teet. Muistan Adamin kirjassa olleen usein kasaneye valmiissa jousessa 9mm hujakoilla.
Jere kannustaa kaventamaan. Toki efektiivisempi tulee, mutta pian hintana myös epästabiilisuus. Tarkka homma.