Tasankointiaanien sarvijousi #2

Ajattelin enemmänkin sitä että jousi paksuuntuu kun siihen laittaa jänteitä… Kuin varkain. :smiley: No tuossa olisi vähän vajaa 10cm jännekorkeus. Pitää katsoa tarkkaan tuo kahvan B-muoto, paras olisi kun se oikenisi loppuvedossa, niin saisi kaikki arvokkaat sentit vetoa irti.

2 tykkäystä

Aikamoiseksi tappeluksi mennyt tämän jousen kanssa. Ihan liikaa kahvarefleksiä ja liian vähän leveyttä. Muotoilin siis B- muotoa vähän kuumailmapuhaltimella. Saa mukavasti kahvarefleksin pysymään myös näin. Yhdessä vaiheessa sarviliitos petti jo kahvan kohdalla kun rasitus oli niin kova refleksin takia. Nyt punokset ja muotoilut pitää niin tänään illalla vireeseen?

5 tykkäystä

Nyt punokset ja muotoilut pitää niin tänään illalla vireeseen?

Kuten arvata saattaa, ei ihan onnistunut. Sarvet irtoili uudelleen ja uudelleen, lisäksi aivan älytön sivuvenkoilu. Kahvarefleksin pitäisi taipua suoremmaksi ja olla kulmaltaan huomattavasti vähemmän.
Ei auttanut kuin liottaa kappaleet irti ja raspata kahvan lisäpaloja vähemmäksi.


1 tykkäys

Onko tämä sitä, kun sarvi-jännejouset pitää “avata”?

1 tykkäys

Juu, tää on korkeatasoista kirurgiaa. :smiley: Epätoivoista meininkiä, mutta mitä nyt ei liimalla ja jänteillä korjaisi lopulta…

Ja minä vain tein vain vatsansiirron. Jerehän on kuin Sakari Orava, joka remontoi huippu-urheilijoiden jänteitä. :stuck_out_tongue_winking_eye:

Jaahas! Laitetaan korvan taakse, voi kysyä tarviiko Sakari joskus apulaista.

Toivottavasti ei ihan hirveästi tule ongelmia kosteuttaa ja liimata noita jänteitä takaisin paikalleen. Joutuu aika paljon vedellä lotraamaan että saa notkeaksi taas.

Tykkään Jeren vaivaa pelkäämättömästä asenteesta. Ensimmäinen moinen jänneavaus jonka näen. Miten ne saa takasin… Jos kostuttaa, kuten on pakko ennen liimausta, eikö loputkin irtoa titpipuolesta? vai rakennatko kostutuspussin keskialueelle?

Tämmönen härväys. Eipä tossa kummempia, molemmat on niin hiton elastisia materiaaleja että ei noita rikkikään saa… Jos epäilyttää niin eikun punosta.
Ongelma tuossa on että noiden jännenippujen juuret ei oikein tuppaa kostumaan… Yritän varmaan jotain kuumaa vettä ja kuumailmapuhallinta ujuttaa sinne että liima notkistuu. Sitten tuon juurenhan voi vetää vaikka pyörän sisäkumilla pakotukselle että mukailee varmasti sarvea. Nuo niput on jo lionneet niin pitkää että kampaa vaan auki, huljuttaa liimassa ja koittaa varmistaa ettei ilmakuplia jää.
Johan nuo rupeaa kohta pilaantumaan, kun on huljuteltu niin pitkään. Tänään siis liimaus.

1 tykkäys

Nonni, vähän liimaa ja senkun kampasi jänteet suoraksi. Tuohon pitää lisätä sitten vielä extra niput päälle jotka liukeni irti erillisiksi jännesäikeiksi.

1 tykkäys

Helppo avata, ei tartte kun 12 puristinta ja kuumailmapuhaltimen! Hitsi kun unohdin ottaa kuvan, kun jänteet oli kuronut refleksille ja kieroon. Mutta nyt kun refleksi on jänteillä tehty ja kahva ohut, on lastenleikkiä lämmittää jousi suoraksi tai mille profiilille haluaakaan.
Eiköhän tuon saa tänään ampumakuntoon. Uusi vesasettikin valmistuisi juuri kivasti preeriakisaa varten.

2 tykkäystä

No nyt on primitiivistä… :crazy_face:

1 tykkäys

On pikkasen vaikee operaatio näinkin. Koko homma olis helpompi kun olisi paremmat sarvet. Jää viimeiseksi dictumin sarvista tehtäväksi jouseksi.
Seuraavaan kunnon sarvet sitten.

Taitaa olla preeriakisan historian ensimmäinen kerta kun mukana on sarvijousi preeriatyyliin jos Jere saa tän mukaan lauantaille ja kuntoon.
Muun tyylisillä sarvijousilla ei preeriakisaa saakkaan ampua.
Tommosen kyllä teen jahka tästä…

Ajattelin kun Lehtis duunannu preeriajousen ja vesanuolet ni minä ampuisin roundin pitkäjousella. Siviiisiin kumpikin on vieraalla maalla kotvasen.
Ja siitä lonkkarimiehille ajatus että ois hieno jos joskus ammutais AR lyhäreillä/preeriajousilla.
Vuorovuosin pitkillä jousilla (lyhäriäijätkin kuten mä) ja vuorovuosin lyhyillä kaikki… Oisko mitään?

Itseasiassa se ensimmäinen jousi voi olla lopulta parempi peli kun tää venkula. Se on leveämpi ja vakaampi, helppo virittää jne, sillä ammun mieluusti preeriakisan tänä vuonna. Mutta voihan tää #2 vielä onnistuakin.

Pitäisi tilata jotain leveitä pässinsarveja, voisi kysellä tuolta idän suunnalta. Vaikka nyt ei mitään alkuperäistä paksusarvilampaan sarvea saisi niin jotain saman sukusta. Mieluummin 100e hintalapulla kuin 1000e.
Voisin ottaa useamman parin niin jobbaan sitten teille.

Ei AR:n ampuminen lyhärillä ole kivaa… Mutta lonkkarilla se on tosi mukavaa, kun pääsee kunnolla jahtaamaan pisteitä.
Onhan siinä haastetta enemmän lyhytjousella, mutta voisin kuvitella että kyllästyy nopeasti, kun osuminen ei ole lähimainkaan sitä mitä lonkkarilla :grimacing:

Kyllä AR:n ampuminen 46-tuumaisella selffarilla oli kivaa, ehkä kivointa ikinä. Eikä se ollut pätkääkään välineistä kiinni ettei pisteitä tullut nykypäivänkin tilastoissa top 5:n huitteille. Henkinen kisakestävyys katkesi jossain 50 jaardin jälkipuoliskolla niin että lyhin matka meni penkin alle.

Niin kivaa että näiden 14 vuoden aikana olet kahtena kertana ollut ampumassa?

2007 ammuit näköjään ennätyksesi, 224p. Se ei kyllä ole top 5 tulosta vaan siellä on edellä ainakin 10 ampujaa.

Ei mullakaan mitään kummosia kisatuloksia ole, mutta aika ilmeistä on että hitokseen paremmin voisi ampua. Moni kaveri vielä paremmin kuin tuo Pasin 2016 enkkakin.

edit: Tuomon tilastot on vähän hankalia tulkita, 27 kertaa on ammuttu yli 300p mutta eivät lienee eri ampujia.

Vuonna 2017 tuloksella 224 pistettä olisi päässyt sijalle 3. Se olikin American roundissa kaikkien aikojen surkein vuosi, jos tarkastellaan keskimääräisiä tuloksia kahden parhaan jälkeen. Mutta niinhän se on aina, jousiammunta ei ole välineistä kiinni, jos välineet toimivat odotetulla tavalla. Silti vain kummasti pitkällä jousella ammuttaessa tulokset ovat keskimäärin parempia.

Juuri näin. Yhteensä 17 eri ampujaa on ampunut yli 300 pistettä.

Edit: Päivitetty tilasto:

Ymmärsit väärin, Jere hyvä. Ammuin tuon 224 pistettä juuri kuvailemallani tavalla, eli siten, että ainoastaan puolet kisasta meni hyvällä henkisellä pöhinällä. Sen jälkeen keskittymiskykyni romahti, enkä saanut käytännössä mitään aikaiseksi kaikista helpoimmalla matkalla. Jos kisakestävyys olisi ollut parempi, olisin ampunut jonnekin 300 pisteen paremmalle puolelle, 46-tuumaisella selffarilla. Mies ei pystynyt, mutta välineet olisivat pystyneet, pelkästään staminaa kasvattamalla, ei ampumataitoa paremmaksi taikomalla tms.

Ainahan voi jossitella, niin mullakin pitäs olla harkkatulokset korkeammat. Ja kisoissa samat.
Eilen ammuin parhaan sarjan 60 jaardilta, tulokset laski sitä mukaa kuin matka lyheni. Miten on mahdollista? Yli 200p 40y sarjoja olen ampunut jo reilu 10kpl.
Onhan se selitettävissä: ankkuri vaihtuu kun matka vaihtuu. Sitä myötä voi tulla tekniikkavirheitä.

Ankkuria joutuu vaihtamaan varsinkin semmoisella 25 paunaisella jousella kuin kuvan perusteella 2007 ammuit. Ei sillä varmaan väsymäänkään kyennyt. Mutta pisteet on 224, ei 300, ei 250.

Varmaan ihan hyvä syy on lisäksi tuollainen ilma-ankkuri kuten kuvassa näkyy, ei sillä osu pidemmän päälle. Tulee vajaita vetoja, vääriä ankkurointeja, jousikäsijännitteitä jne. Näin tauluammuntanäkökulmasta.
Ei lyhäreissä mitään vikaa ole, johan tässä ollaan ketjussa jossa taas allekirjoittanut tusaa lyhyttä jousta. Mutta jokaiselle hommalle omat vehkeensä.