Sä saat okrajauhetta ihan bauhaussin hyllyltä.
tuollaista lähtitilaukseen. hyvä että vielä joku jaksaa tehdä näitäkin.
Näin.
Tukki on kätevä koristella naulattavilla messinkilaatoilla, jotka vielä kaiverran. Laattaan upotettava naula on osa kaiverrusta.
Kannattaa aina satsata mieluummin luonnollisiin pigmentteihin kuin synteettisiin, vaikka ovat paljon kalliimpia. Eivät nimittäin haalistu ajan mittaan.
Nuo kyllä näyttäisivät olevankin, oksidi keltaisessa selviää jo nimestäkin.
Maalailua. Sekoitin oksidin veteen ja laitoin varmuuden vuoksi tilkan askartelulakkaa sekaan. Varmasti pysyy pellavassa. Teen jonkinlaisen sapluunan noille kukkakuvioille.
"Kukin saa tehdä mitä vain haluaa.
Kommentointi alkaa siinä kohtaa kun esitteleen jonkin tietyn mukaisen olemassa olevan kopiona vaikka toteutus on tois luokkaista ja samaa löytyy koipoitavan kanssa löytyy vain nimestä.
Suora kopio on suorakopia ja niisä ei käytetä mitään feikki materiaalinje . Menetelmät savat olla vaika mitä kunhan ulkonäkö tästää prikulleen.
Näköistys ja tyylinen ovat taas samaan aikakauteen ja kulttuuriin pohjautuvia tekeleitä eikä niissäkän mitään modernia muotoa tai tyyliteltyä (mutta kun minä tykkään tällaisesta) tulisi koskaan laittaa. Tähän sarakkeeseen kuuluu niin merkinnät, värit, symdolit ja muodot. Jos joukkoon tekee laittaa yhden symdolin joka ei kuulu kyseiseen aikaan niin tuote on larppi vehjä eikä sitä jaa yleisölle elitellä (tai asiakkaille myydä) vaikka 1450-luvun ennallistuksena. Tästä jos loistaa niin kyllä mitä asiasta lupaan mainita.
Ihan suomenkin markkinoilla on näitä nähty jo tarpeeksi…"
Ei mene näin, vaan nimenomaan hypoteettinen “mitä oltaisiin voitu tehdä” on myös valinta kuin “mitä tehtiin”. Viestiketjun otsikko “Tarkasti, jukopliut!”, viittaa juuri tähän ajatusmalliin, että varsijousista voi rakentaa omia versioita tietyillä kriteereillä.
Sitten tämä: “toteutus on tois luokkaista”
Nimenomaan historiassa toteutus oli tois luokkaista. Tyylejä kopioitiin toisilta, otettiin mallia ja pyrittiin rakentamaan samanlaisia ja samantyyppisiä esineitä. Tämä pätee myös varsijousiin.
Itse lähestyn varsijousia mieluummin valinnan “mitä oltaisiin voitu tehdä” kuin “mitä tehtiin” kautta nimenomaan sen takia, että “mitä tehtiin” on ennemminkin vain plaginointia - eikä historiallisten kontekstien pohdintaa. Aivan samaa metodia käyttää muun muassa Tod Todeschini.
vai niin…
En tiedä ketä kiinnostaa moinen pohdinta, ei minua ainakaan.
Toisia oikeasti kiinnostaa historia ja miten se on syntynyt kuntaas toisia kiinnostaa vain miten muokataan historiaa omaan maailmaan ja materiaaleihin sopivaksi 
”Toisia oikeasti kiinnostaa historia ja miten se on syntynyt kuntaas toisia kiinnostaa vain miten muokataan historiaa omaan maailmaan ja materiaaleihin sopivaksi ”
Ei noin. Vaan että pohditaan, mitä kaikkea aikalaiset olisivat voineet tehdä mahdollisuuksiensa rajoissa. Tämä on nimenomaan sitä oikeaa historian kiinnostusta.
Aivan samaa periaatetta käytetään myös käsijousissa, koska käsijousetkin ovat olleet historiassa pääosin yksilöitä. Sama pätee myös varsijousiin, poislukien liukuhihna-tyylinen tekeminen, mikä pätee myös käsijousiin. Olen puhunut tästä aikaisemminkin, ja toivoisin tämän kaikkien ymmärtävän. Sama pätee miekkoihin, kilpiin, kaikkiin – mukaanlukien Reinikaisen mainitsemat muumikupit esimerkkinä.
Pitäähän se tyvikruunukin tuohon vielä tehdä.
Näitäkin on ollut ihan laidasta laitaan eikä kuva kerro koko totuutta.
Tuo pitää ensin leikata sopivan muotoinen ja pituinen latta. Sitten ruuvipenkissä takoa keskeltä lähes yhteen ja sitten reunat kääntää pallovasaralla. Lopuksi ahjohitsaus ja alalatta paikoilleen.
Eipä taida tuo Bichlerikään tehdä ihan “prikuulleen” asioita. Kyllä tuossa on huomattavasti eroa alkuperäiseen.
Missä kohtaa Andreas on sanonut, että tuon viimevuoden varsijousi on tämä Royal Armorin kopio? Missä?
Osaatko Saksaa? “Die Armbrust gehört zu einer Reihe von außergewöhnlichen Exemplaren von denen sich ein ähnliches Stück (InvNr. XI.11) in den Royal Armouries in Leeds befindet.”
Tekstissä lukee “saman kaltainen”
Niin - siis nimenomaan saman kaltainen, eli Andreaskin käyttää tuota mainitsemaani omaversio -metodia. Tämä oli pointtini.
15.6. Pohdintaa.
Oma versio-metodi (ei välttämättä - edes tiedetä onko esine edes ollut olemassa)
Kopio-metodi (esim. replica by Jens Sensfelder)
Molemmat metodit ovat järkeenkäypiä. Oma versio-metodi soveltuu spekulaatioon, missä pohditaan mahdollisesti olemassaollutta artikkelia tai halutaan mallintaa jokin tuntematon artikkeli. Kopiointi taas on jo olemassa olevan artikkelin kopiointia. Tässäkin tietenkin on aina pelivaraa.
Nämä kaksi henkilöä ovat tietenkin vain yhdet tekijät. On muitakin, esimerkiksi Ingo Lison (armbrust manufaktur). Itse sijoitun jonnekin näiden henkilöiden välimaastoon, sillä haluan tehdä sekä omia versioita että kopioita.
Avainasemassa varsijousissa on ymmärtää niiden alueellisia eroja. Mitä vähemmän näitä tiedetään, sitä enemmän joudutaan turvautumaan oma versio-metodiin. Lisäksi varsijousiin vaikuttaa vielä vuosisadat. Tieteellisesti ei ole näyttöä, miksi varsijouset erosivat niin paljon alueellisesti historiassa. Toisaalta, ei ole myöskään näyttöä, miksi varsijouset olisivat olleet samanlaisia. Voisi varmaan sanoa varsijousen kypsyneen eri alueilla eri tavoin. Historiassa varsijousten kehityshistoria on yllättävän pitkä, mutta kirjapainon puuttumisen vuoksi niistä ei ole jäänyt aikalaiskirjallisuutta. Museoiden varsijousetkin edustavat vain murto-osaa siitä mitä historiassa on ollut olemassa. Ei ole myöskään ihan täyttä varmuutta, missä mittakaavassa varsijousi on ollut maapallolla käytössä.
Varsijousia voi rakentaa siis eri tavoin, mutta tärkeintä on ymmärtää varsijousen kehityshistoriaa, jos näitä rakentaa. Puusta ei kauas loppujenlopuksi putoa jos ymmärtää perusasioita.
