Aloitin tuossa jo uuden teräskaarisen, edellisen projektin virittää vanhalla footilla.
Mitat
Mitat
Pituus Akselin kokonaispituus 90,0 cm
Leveys Teräskaaren enimmäisleveys 65,0 cm
Paksuus Teräskaaren enimmäispaksuus 11,0 mm
Pikaiset mittaukset:
Virepyörän halkaisija 4 cm
Liipaisimen pituus 47,5 cm, liipaisimessa kierretty koristeosa
Tukin leveys juuri virepyörän takaa 3 cm
Kaaren leveys 4,5 cm, lavoista 3 cm
Luisen nuoliuran pituus 21,5 cm
Sivupellin pituus tukin yläosasta 12 cm
Kaaren etureunasta tukin etuosaan 7 cm
Kaariraudan pituus 8 cm
Vuohenjalan pituus 51,5 cm
Kuvissa ei ole tukin alapuolta näkyvissä mutta ei tuossa ole ihmeellistä.
Tukin korkeutta ei oikein saanut kuvien myötä mitattua, mutta tuon saa kaaren mittojen mukaan laskettua…tukki on vähän liian pitkä omaan makuun footille mutta ei voi suorassa kopiossa valittaa.
Kaareksi laitan alkuperäisen 11 millin sijasta 8 millisen, tuosta saa jo ihan riittävästi paunoja.
Vetopituus on lyhyt niin taon vain lievälle myötäkäyryydelle niin kuin alkuperäinenkin. En oikein tiedä kannattaisiko takoa jopa 11 millisestä, voisi aika tuhti tulla. 6 millinen suorakin toimisi jo ihan hyvin.
Jos aiot maalata päälle niin älä tervaa.
Minulla oli viimeksi vaikeuksia tervan kuivumisen kanssa. Roslaagin mahonki, eli tervan, vernissan ja pineenitärpätin seos taitaa olla parempi vaihtoehto.
Käytin taas hieman omaa systeemiä tukin epätasaisuuksien selvittämiseen eli kerros maalia, jonka jälkeen hiominen tasaiseksi ja epätasaisuuksien katsominen käy helpommaksi.
Juu luin tuosta Rooslaagin mahongista vuosi sitten, meneekin hankintaan. En tiedä kannattaisiko vielä vahata päälle?
Alkuperäinen nuoliura yhtä luuta, itse tein kahdesta palasta. Laitan taaemman niitin hämysti luuliitoksen päälle. Niitti siirtyy noin sentin taaemmaksi mutta ei haittaa. Poronsarvesta tein pyörävahvikkeet.
“Huomautus muutamaan kommenttiin teräksistä. Teräksen kimmomoduli eli jäykkyys on hyvin lähellä vakiota eli teräksen hiilipitoisuus ei vaikuta eikä karkaisu (siis käytännössä.) Mikä vaihtelee on myötö- ja murtorajat eli lujuudet. Eli jos on autenttinen teräskaari niin nykyisiin metalleihin mitat voi suoraan kopioida ja jäykkyys on sama. (Teoriassa jos pystyt valmistamaan suunnattukiteisen kaaren niin sitten jäykkyys kasvaa.)”
Tämä on totta ja tämän takia käytän tässä projektissa alkuperäisen kokoista ja mittaista 11 mm jousiterästä. Myötäkaarevuuden sai mitattua alemman kuvan avulla.
Pituus taottuana myötikselle 65 cm (mitattu selästä)
Leveys keskeltä 4,5 cm
Leveys lavoista 3 cm
Paksuus keskeltä 11 mm
Paksuus lavoista 6 mm
Myötäkäyryys keskeltä 6 cm
Jänneväli 9 cm
Tuli huomattua miten tärkeää on 5,5 cm leveän ja 3 cm paksun kaaren kuivaus. Lisäkuivatin pihlajaani usean kuukauden lämpimässä huoneessa, minkä ansiosta kaari meni entistä jäykemmäksi. Sama jänne kuin ennen, mutta jänneväli pysyi samana, mutta jousi vahvistui huomattavasti. Kuivaus on siis tärkeää. Yritin estää halkeilua mehiläisvahaamalla nokit ja heitin vielä kerroksen maalia pintaan, että kuivuisi hitaammin. En tiedä oliko vaikutusta, mutta eipä ole onneksi halkeillut. Kaari on oletettevasti nyt täysin kuiva, tai siltä ainakin tuntuu. Olen mitannut painoakin, eikä se ole viimeisen kuukauden aikana muuttunut.
Uskoisin pihlajani vetävän nyt reilusti jotain lähemmäs 400 paunaa, en vaan uskalla lähteä vinssaamaan kaarta trailerin vinssillä ennen selystystä. Kokemusteni mukaan pihlaja kannattaisi aina selystää jotenkin, koska pihlajalla on taipumus virua melko pahastikkin. Nahkaa käytän. Ymmärtääkseni paras nahka selystykseen on oikea raahanahka, eikä mikään kromiparkki tms. käy.
Jousessa on jännevälissä ihan hyvä tilleri, pitää vaan siistiä mahapuolta vähän hiomapaperilla ja katsoa vinssin kanssa.
Pituus (nokki-nokki) 75 cm, leveys keskeltä 5,5cm, paksuus keskeltä 3 cm.
Vetopituus on mitattuna noin 20-21 cm. Olen jo vetänyt tällä ennen lisäkuivausta 300 paunaa tuolla vedolla.
Olen yrittänyt etsiä oikeaa raakanahkaa. Viimeksi kun ostin raakanahkaa verhoiluliikkeestä, paljastuikin kromiparkiksi, vaikka myyjä väitti oikeaksi. Mistä siis oikeaa raakanahkaa?
Jees. Lisäinfona vielä että tuo kaari toimii testinä myötiskaarille ja jos siitä ihan toimivan isopaunaisenkin saisin, en ole ennen tehnyt myötiskaaria. Marjakuusesta on tarkoitus tehdä jo mainittu Glasgow-varsijousen kopio-kaari. Haluan testailla saisiko kotosuomen peruspihlajasta toimivia isopaunaisia varsijousen kaaria, näitä kun olisi mukava tehdä eri paunaisia jos ja kun marjakuusta on kohtalaisen vaikea löytää pidemmän päälle. Kyllähän käsijousiakin tehdään pihlajasta, miksi ei sitten varsijousen kaariakin. Eihän se ole kuin kävellä metsään, kaataa puu ja tehdä toimiva jousenkaari. Lähdeviite tässä tapauksessa on: primitiivijousiammunta.
Sopii. Laita YV:etä. Tarkoitus ois tehdä tuohon vielä lyhyempi jänne, niin että jänneväli on puoleen väliin nuoliuraa. Sitten olisi Jkoivusa tyylinen noin 400 paunainen puoleen väliin nuoliuraa. Haluan vaan estää virumaa nahalla.
Se nahka ei estä mitään muuta kuin sen kun jousi hajoaa niin palaset eivät välttämättä lentele ymäri huushollia.
Ei oikein muuta hyötyä tämänkaltaisessa pyöreä selkäisessä jousessa.
Ja niin kuin Juri jo mainitsi niin vetolujuus kyllä lisääntyy, mutta ei se välttämättä paunoissa näy kun tämä kerran on jo myötilseksi kuivatettu.
Juu tuo sirpaloitumisenestoefekti oiskin pääasiallinen tarkoitus Paunoja en tavoittele lisää.
Mitä veikkaatte kannattaisiko edes yrittää tappilukollista mallia? Voisi olla aika penteleemöinen rekyyli tuossa? Löytyisi kyllä muutama hyvä tyvikruunukin.
Teenkin tälle virepyörän niin pääsee testaamaan vekaraa, löytyi sopiva jalkatuki. Glasgow:n viritysmekanismi on joko vekara, windlass, erillinen virityspenkki tai sellainen Jurin ketjussa mainittu virityslaite, joka laitettu maahan jossa on kampi. Todin mukaan vekaralla saa vielä 450 paunaa vireeseen.
Toisin sanoen tämä toimii testinä Glasgow:ta ajatellen paljonko vielä vekaralla olisi järkevä yrittää vetää. Todin mukaan 450 paunaa on maksimi mutta tuo todellakin on maksimi.
Mitattu vetopituus olisi 20-21 cm, tuossa 17 cm ja 210 paunaa. Taitaa sittenkin jonnekkin 300:saan jäädä paunat. Mistähän johtuu etten saanut millään vedettyä enempää trailerin vinssillä vai pitäisikö ostaa vahvempi vinssi? Kaari vissiin kuivunut niin paljon enemmän?
Sainkin kaaresta edelliset 300 paunaa uudella 10 cm jännevälillä ja 21 cm vedolla. Pitää ostaa vaan uusi kamera. Uskalsin vetää ilman nahkaselystystä, kun ohensin lapoja hieman. Näissä myötiksissä pitäisi vissiin hyödyntää kevyitä lapoja alla olevan kaltaisesti, jos on ulkomaiseen foorumiin uskominen
Työn alle meneekin perinteinen wippekampinen skåne-malli, jos rekyyliä ei ole. Glasgow:n paunat ovat itse asiassa vielä arvio, voi olla jopa lähemmäs 1000 tai sitten vaan 200 – tähän tarvitsee oletettavasti pitkäkampisen trailerin vinssin. Trailerin vinsseissä usein aika lyhyt kampi, lyhyempi kuin esimerkiksi cranequineissa.
Paunoja en tavoittele lisää.
