Ja kaksi enkkua jotka ovat tuosta Glasgow kaaresta omat (kaaren mittat) kopionsa tehneet sanovat samaa kuin minä. Noin 300-400lb max. Jos haluat edelleen väittää vastaan tämä asian kanssa niin ole hyvä ja osta joko jenkkilästä tai jostain euroopasta parit kepakot ja kokeile. Mikään pihlaja tai kuusen lyly ei kelpaa…
Reinikainen, ensinnäkin olen samaa mieltä - 200-450 paunaa on lähempänä totuutta kuin tuo 800-1000, koska puun ominaisuuksiin ei päde pelkästään matematiikka ja tämän takia puhuinkin tuossa omasta versiosta. Pihlaja ja kuusen lyly kelpaa hyvinkin skandinaavisiin jousiin. On ajateltu, että kuusenoksa tai varsinkin alikasvoskuusi saattaa olla suomalaisia puulajeja varsijousiin.
Tuo 450 paunaakin on jo aika muikea veto pelkällä vekaralla, senkin mieluummin windlass:llia vetäisi. Goat’s foot lever:stä en ole varma onko sitä käytetty puukaarten aikaan.
Ja joka kerta kun lainaat jotain wikipediasti niin muista että kuka vaan video pelin pelaaja voi ja ON lisännyt sinne vaikka mitä kusetusta jota ei oikein pysty enää oikaisemaan…
“Ja joka kerta kun lainaat jotain wikipediasti niin muista että kuka vaan video pelin pelaaja voi on ja ON lisännyt sinne vaikka mitä kusetusta jota ei oikein pysty enää oikaisemaan…”
TÄYSIN samaa mieltä.
“Tästä Glasgow:n kaaresta todella irtoaa matemaattisesti noin 800-1000 paunaa.”
Mikäs tämä sitten oli?
“Pihlaja ja kuusen lyly kelpaa hyvinkin skandinaavisiin jousiin. On ajateltu, että kuusenoksa tai varsinkin alikasvoskuusi saattaa olla suomalaisia puulajeja varsijousiin.”
Historiallinen todiste? Ja kuka on ajatellut?
Onko sinulla mitään tieto mitä muita puulajeja ON käytetty varsijousissa euroopassa? Tai mitä puu lajeja löytyy museosta mintkä on tulkittu varsijousen paloiksi edes?
Niin - siis matemaattisesti Jkoivusan tyyliin voi irrota 800-1000 paunaa. Oma veikkaukseni on vaan lähempänä 200-450 paunaa, koska ei voida olla tuon kyseisen osittain hajonneen tukin perusteella varmoja, onko kyseessä varsinainen windlass-jousi. Tässä on oikeastaan kolme vaihtoehtoa:
-1 ja 2-koukkuvyö
-vekara
-windlass
Lisäksi vaikka windlass olisi ollut, paunat voivat olla silti 450 paunaa - koska early windlass (varsinkaan kaikkein alkeellisin malli, mitä Loadesin kirjassa esitetään) ei edes mahdollista 800-1000 paunaa. Eli tässä on vastakkain matematiikka ja puun ominaisuudet.
“Historiallinen todiste? Ja kuka on ajatellut?”
Pihlajasta on tehty jousen kaaria. Ja nimenomaan kuusenoksa tai alikasvoskuusi saattaa olla skandinaavisen puukaaren alkumalli. Tuukkahan tuota tuolla hehkutti: Perinteinen varsijousi ennen teräskaarta
“Onko sinulla mitään tieto mitä muita puulajeja ON käytetty varsijousissa euroopassa? Tai mitä puu lajeja löytyy museosta mintkä on tulkittu varsijousen paloiksi edes?”
On tietoa, mutta kenelläkään ei ole täyttä varmuutta asiaan. Marjakuusi, jalava, saarni ja tammi ovat olleet melko yleisessä suosiossa ainakin euroopassa. Suomen kaarista ei ymmärtääkseni ole suurta tietoa, mutta ainakin tuomen ja katajan epäillään olleen käytetyn täällä päin.
Pihlajasta kaarena ei ole tietääkseni yhtään fyysistä todistetta eikä kyllä tietääkseni kirjallisiakaan. Jos Tuukalla on lähde niin olisin erittäin kiitollinen jos on näin sanonut.
Tuo alikasvuskuusen oksa on toistaiseksi veikkaus.
Tuomen ja katajan käyttö myös on mahdollinen mutta pelkkä oletus jonkin perimätieto (tekstin?) perusteella.
Saarnesta, jalavasta tai tammesta ei tietääkseni myöskään ole yhtä ainuttakaan fyysistä varsijouseksi suurella todennäköisyydellä luokiteltua esinettä missään.
Missä sanotaan että tuo glasgow jousen varsi olisi hajonnut? Parit osat toki puuttuu, mutta ei se mitenkän niin rikki ole etteikö sen malli ja olemus olisi kokonainen.
Joko yökoukku tai vekara.
Tuon Glasgow:n tukin takapää on pyöristynyt joko puun hajoamisen vuoksi tai sitten se on rakennettu sellaiseksi. Jos tukin peräpää on pyöreä, tämä ei niinkään tekisi järkeä windlass-veiviä ajatellen. Early windlass on toki mahdollinen. Mitä tulee jousipuihin, niin pihlajasta ei tosiaan ole todistetta mutta se on jousipuu.
Mitä tulee saarneen, jalavaan ja tammeen niin näitä on ulkomaisilla foorumeilla epäilty varsijousten puiksi, mutta marjakuusi lienee se yleisin käytetyin. Tuumasin tuossa yksi päivä, että tosiaan kun Suomessa eletään, niin olisihan tuo ihan kiva tietää enemmän suomalaisista varsijousista niin puu, komposiitti- kuin teräskaarten osalta. Minulla on epäilys, että myötäkaarevia puukaaria oltaisiin ehkä käytetty myös Suomessa, koska varsijousi ylipäätään on kulkeutunut euroopasta Suomeen. Lisäksi epäillään, että varsijousi tuli Suomeen viimeistään 1300-luvulla. Tällöin eletään nimenomaan Battle of Crécy:n aikaa. Tällöin ainakin aikalaiskuvien perusteella käytettiin vielä laajalti puukaaria komposiittikaarien ohella.
Näitä olen kuullut Suomessa mahdollisesti käytetyn:
-marjakuusi
-vaahtera
-tuomi
-alikasvoskuusi tai kuusen oksa
-kataja
En tiedä miten varmuuden saisi asioihin.
Tietysti aina voi tehdä Tod-tyyliin spekulaatiolla.
Euroopassa käytettiin myös oliivipuuta marjakuusen lisäksi mutta tämä onkin eurooppalainen puulaji eikä voi yleistää Suomeen.
30.6 BIG CHANGES.
Noniin, foorumin ehdotuksista tulee nyt paljon muutoksia oikeampaan suuntaan.
Projektit muuttuvat:
Glasgow-ennallistuksesta teen 100 % suoran kopion, tilaan ulkomailta saman mittaisen marjakuusikaaren. Virityslaitteeksi “early windlass”.
Teen itselleni tästä Bichlerin jousesta omaa versiota suoralla jänneselystetyllä tammella. Tammi näytti yksipuisena 25 cm vedolla 160 paunaa. Jänteet päälle niin 200?
Sitten työn alle historiallisia puukaaria:
Kataja myötis
Tuomi suora
Vaahtera suora
Kuusenoksa myötis
Tammi suora
Sitten kansallismuseon arkistoon ja myöhemmin Tukholman asemuseoon! Ihan sama onko myötäkäyrä vai suora vai mitä. Pääasia, että toimii!
ASENNETTA stna!!! Nämä ovat kuitenkin historiallisia aseita ja pitää tehdä oikeasti tarkasti!
Sain taas tilaustyön, serkkupojalle, mutta en jaksa aloittaa uutta joten myyn tämän.
Sen verran on uusia käänteitä koko ajan että on pakko kysyä sulta: oletko saanut yhtään jousta valmiiksi viime aikoina? En muista kuin keskeneräisiä joihin on tullut monta muutosta matkalla.
Et tilaa saman mittaista vaan +10cm pidemmän kuin tavoiteltu loputulos. Puussa on eloa ja oksia siellä missä et niitä tahdo olevan joten pidemmän kanssa voit vielä etsiä jonkin verran muotoa,
Tuo kaari on muistaakseni 114,3cm pitkä.
Tukin päädyn kuluma on tyypillinen ilmiö minkä vain esineen kohdalla joka laitetaan nojaaman lattialle seinää vasten…
rane: on projektiaihiot noin 5 jouseen mutta nyt pitää käyträä vain arkeologisesti hyväksyttäciä materiaaleja.
Marjakuusen saan kuulema Suomestakin mennalra heh. Pitää vaan olla sitten oikeesti varovainen sen knssa. Katsotaan mitä tulee.
Itse tekisin jousen valmiiksi ja kertoisin miten eroaa mahdollisesti historiallisesta esimerkistä. Katsoisin miten toimii/ heittää nuolta. Ja tekisin seuraavan ehkä paremmin.
Mun jousta ei enää voi pitää kuin lähtökohdiltaan keskiaikaisena. Ruuvien käyttö, niittien asemasta on vähän tuoreempaa perua.
Rane no worries! 1600-luvulla oli jo ruuvit.
Tässä on kaikki tämänhetkiset projektini.
Tod-tyyliin feikkiä ja omia versioita:
-1500-luvun varsijousi, paju noin 160lb, tervaleppätukki, wippekampi
-1400-luvun varsijousi, feikkikomposiitti 250lb, koivutukki, goat’s foot lever
-1400-luvun varsijousi, pihlaja 180lb, koivutukki, 2-koukkuvyö
-1400-luvun varsijousi, pihlaja 330-350lb, koivu-omenapuutukki, vekara
-1500-luvun teräskaari, 180lb, koivutukki, goat’s foot lever
-1500-luvun varsijousi, jänneselystetty tammiprojekti, noin 200lb, koivutukki, wippekampi
Suoria kopioita:
-Glasgow:n varsijousi, windlass, 1400-luku
-Tukholman asemuseon varsijousi, goat’s foot lever, 1500-luku
-Kansallismuseon varsijousi, vekara, vuosiluku vielä tuntematon
Työn alle myös tällaisia skåne-malleja, koivutukeilla. Voi virittää istualteen:
-Kataja myötis
-Tuomi suora
-Vaahtera suora
-Kuusenoksa myötis
-Tammi suora 12thC
-Åsby-alikasvoskuusi
Oikea komposiittiprojekti etenee niin, että seuraan ensin yhtä kaveria.
Käytän kaikkiin projekteihin riittävästi aikaa, että viimeistelyn taso on luokkaa erinomainen.
12.7.20 Suora kopio ja oma versio (spekulaatio)
Nyt kun selkeästi tulee uusia varsijousten rakentajia, ajattelin vielä käsitellä suoran kopion ja oman version teemaa. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia.
Lähtökohtaisesti suora kopio on 100 ÷ tarkkuudella tehty kopio jostakin olemassa olleesta esineestä tai asiasta. Oma versio on nimensä mukaisesti oma versio.
Oma versio ei kuitenkaan ole vain larppivehje. Itse asiassa tarkemmin ajateltuna asia on ihan täysin päinvastoin. Parhaimmassa tapauksessa oma versio voi olla jopa lähempänä totuutta kuin suora kopio, koska omalla versiolla pyritään saamaan jotain aikaan, mistä ei ihan kaikkea tiedetä. Näin on esimerkiksi suomalaisten varsijousten kohdalla. Tiedämme Suomen keskiaikaisista varsijousista vähän, mutta omia versioita voi tehdä spekuloimalla mitä kaikkea olisi voinut olla olemassa. Mitä puita on käytetty? Minkä pituisia ovat olleet tukit? Millaisia virityslaitteita on tiettyinä aikakausina käytetty? Ja niin edelleen.
Toisin sanoen, omalla versiolla pyritään saamaan aikaan lopputulos, mikä parhaalla mahdollisella tavalla tukee muita jo olemassa olevia havaintoja - mukaanlukien tekijän omat havainnot ja pohdinnat. Oma versio on eräänlainen kompromissi havaintopuutteiden vuoksi, siinä missä suora kopio on kopio.
Tämä on tärkeää tiedostaa myös varsijousia rakentaessa. Aivan samaa periaatteetta käytetään myös käsijousissa. Omaan versioon on vain olemassa tietyt kriteerit niin kuin käsijousissakin.
Kaikki jo olemassa olevat varsijousimestaritkin ymmärtävät mitä oma versio (spekulaatio) ja suora kopio tarkoittavat joten tämä asia on tavallaan vain sivujuoni. Mutta tärkeä kuitenkin ymmärtää. Asiaa ei voi mielestäni kylliksi korostaa.
21.7. Projektit liikenteeseen. Älysin, että on turha kompensoida myrkyllisiä keskiaikaisia lyijymaaleja okralla ja pellavalla, vaan revin pellavat irti ja maalasin kaaren modernilla metallispraylla. Yhtään pellavalla päällystettyä museon metallikaarta ei ole tullut vielä vastaan kuin Tod väittää. Päälle tulee neutraaleja kukkakuvioita.
Joka tapauksessa kun eurooppalaisia kopioidaan melko kattavasti, aion tehdä poikkeuksen ja jatkossa kopioida teräskaarien osalta eurooppalaisien sijaan skandinaavisia. Hakusanaksi Armbrøst, niin löytyy miljoona. Noita kopioi aika hyvin jo pelkkien kuvien mukaan, kun ovat niin laadukkaita. On muuten huomattavasti viimeistelemättömiä tukkeja kuin suurin osa eurooppalaisista mitä olen nähnyt.
http://www.omnia.ie/index.php?navigation_function=2&navigation_item=%2F2022608%2FMH_SS_48714&repid=1
Päivän ahaa-elämys oli: kun myötäkaarevan kaaren ansiosta laakalaukaus paranee, on tähtäimestä hyötyä.
Tuli mieleen, että jos joskus moderoidaan esimerkiksi Jurin ketjustakin uusi siistitty ketju, voisi minunkin kaikki ketjut moderoida (kopioida) joskus tuon “Varsijousia”-ketjun alle. Näin minulla olisi yksi virallinen ketju.
Tuosa nyt vois olla joko kangasta tai pergamenttia.
The Fels-Collona crossbow in the Wallace Collection.
Jos täällä alettaisiin tuota sinun ketjuasi siivoamaan niin siinä olisi liian kova työ arpoa mikä kuuluisi minnekkin. Jurin ketju on yhden jousen rakennut jatkumo ja siinä mielessä todella selvä linjainen.