@TuomoReiniaho: Nuolten toimivuuden ja ammuttavuuden näkökulmasta lienee minun pakkokin vähän nostaa jänneväliä tässä. Jos kahvan kohta olisi kapeampi, niin pitäytyisin kyllä matalassa jännevälissä.
Matalan jännevälin puolustamiseksi lyhytjousissa esitän jo aikaisemmin Tuukan esittämät kommentit esteettisyydestä ja setin minimoimisesta. 120cm lyhytjouselleni tuuman setti on jo aika riittävä ja jännevälin nostaminen vielä lisäisi sitä. Tosin jos samalla jännevälin ja täten myös paunojen nousua kompensoisi muutamalla pitkällä siklin vedolla, niin pysyisikö setti aikalailla samana? Pitänee kokeilla, tosin joutuu hetken odottamaan liiman kuivumista, kun tasoittelin eilen jännepiikkejä selästä lämpimällä gelatiiniliimalla.
Noita hidastusvideoita on tullut katsottua kyllä muutamia kertoja, on ne niin makkeita
Eilen paikallisen seuran hallilla ammuskellessa kaveri otti hidastusvideota ammunnasta, tai enemmänkin “hidastusvideoita” noihin Tuomon videoihin verrattuna. Kyllä siinä meni nuoli aika poikittain melkein koko 18m matkan taululle Tänne en kyllä kehtaa niitä videoita laittaa, sen verta tökeröä on ammunta niissä, hyi.
Vetopituus/jännekorkeus pitää mitata selästä. Jos 11cm on vatsasta, on se varmasti tarpeeksi.
Minun mielestä jännekorkeus on järkevää olla niin matala kuin pystyy. Nuolen täytyy tietysti lähteä puhtaasti ja ammunta sujua. Kun ampuu hetken 120cm jousella 11-12cm jännekorkeudella ja hyvin säädetyillä nuolilla, huomaa heti että korkeus on riittävä. En laittaisi itse tuota korkeammalle.
On mielenkiintoista, miten edes jousen suunnittelun ja suorituskyvyn kaltaisessa, empirian ja mittausten läpilyömässä kentässä asia-argumentit eivät mene läpi kupla-poteroihinsa jumiutuneiden osapuolten välillä.
Mahdollisimman lyhyt jänneväli parantaa jousen heittoa, kestävyyttä ja varmuutta. Se tarjoaa massiivisia etuja. Vaikka Tuomo yllä myöntää lopuksi, että onhan se rasitusten kannalta hyvä, niin kommentin alku kyseenalaistaa koko matalan jännevälin, ja siihen täytyy vastata ihan perusteita latomalla.
Lainataan Bakeria (1992): “Within a reasonable range lower string, or brace heights yields faster arrows.” “A high-strung bow is more strained. […] For this reason low-strung bows can be left strung longer, take less set, and are in less danger of breaking.”
Läntisessä Pohjois-Amerikassa lyhyt, puuvatsainen jousi oli vallitseva asetyyppi. Ihmiset, jotka ruokkivat perheensä ja puolustivat kotinsa jousi kädessä valitsivat lyhyen jännevälin.
Jousen jänneväliin ei tarvitse koskea. Riittää että nuolista tehdään jouseen sopivia, liian jäykkiä nuolia taipuisammiksi hiomalla. Itse käytän 12 cm jänneväliä selästä mitaten kaikissa lyhytjousissani, ja osun sillä juokseviin riistaeläimiin 27 metrin matkalta, ladon nuolia punaiselle 60 jaardista ja sivallan pituuskisojen voittolaakeja.
Lyhyt jänneväli on lyhyessä jousessa ehdottomasti kannattava valinta. Jousi toimii paremmin sen kanssa. Jännevälin muuttaminen muuttaa lyhyen jousen “vetotahdistusta” ja sotkee ammunnan tarkkuuden. Jänneväliä tulee nostaa ainoastaan silloin, jos jänne iskee jousikäden peukalontyveen. Jännevälin hilaaminen nuolen lennon parantamiseksi on länsimaisten vapaa-ajanharrastelijoiden kikkakolmosta, joka ei kuulu varhaiskantaiseen jousiammuntaan.
Niin, onhan Tuukka oikeassa, mitäpä siihen lisäämään. Lyhyt jousi matalalla jännevälillä on tietenkin mahdollista saada toimimaan hyvin, jos niin vain halutaan.
Bakerin kommenttiin liittyen vielä yksi laskelma, jossa jousen vetopituus on 22 tumaa ja jäykkyys 50 paunaa:
Kyllähän jännevälin nosto vaikuttaa merkittävästi nuolen nopeuteen, sekä tietenkin jousen rasituksiin. Mutta ei se sitä muuta, riittävän suurella jännevälillä on omat etunsa, olkootkin sitten “vapaa-ajanharrastelijoiden kikkakolmonen”.
Tämä kohta jäi vielä vähän avoimeksi, että mitähän se tarkoittaa. Jos välineet on viritetty hyvin, niin se pitää tietenkin paikkansa - jos siis jänneväliä jostain syystä muutetaan kesken kaiken. Mutta muuten, ja miten lyhyen jännevälin muuttaminen sotkee ammunnan tarkkuuden, jos välineet viritetään käytetyn jännevälin mukaan?
Laskelma osoittaa karusti, miten iskupituuden lyheneminen rankaisee lyhytvetoisen jousen heittoa. 20 tuuman vedolla isku lyhenee suhteessa vielä enemmän. Mukana ei edes ole isomman jännevälin puuvatsaiseen jouseen vääjämättä tuomaa lisärasituksen heitonalenemaa. Lyhyen vedon kanssa mitään heitonalenemia ei ole varaa ottaa.
Riittävän suuri lyhytjousen jänneväli on matala. Sitä suuremmalla välillä ei ole etuja, pelkästään haittoja.
Jousen ja nuolen virittäminen yhteensopiviksi on oma lukunsa, ampujan virittäytyminen jouseen ja nuoleen sopivaksi omansa. Kun välineisiinsä sopeutuu, on pienilläkin muutoksilla hämmästyttävän iso vaikutus ammunnan tuntuun ja tuloksellisuuteen.
14 sentin väli tuntuu jousta jännittäessä aivan erilaiselta kuin 12 sentin väli, ja kyse on vain sormenleveydestä. Pieninkin “fiban” tuntu korvien välissä syöksee tarkkuuden viemäristä alas. Neljän tuuman kasoista tulee kahdeksan tuuman kasoja, hups vaan. Ei tulisi mieleenkään koskea siihen nappulaan. Onneksi ei ole mitään tarvetta.
