Takedown-jousi Kenttiin

Paikka hiottu. Vielä en arvannut taivutella, koska liimalle luvataan 24 tunnin kovettumisaika 23 asteessa. Odotelkoon huomiseen, niin laitan jänteelle kotona.

1 tykkäys

Toimiva pelihän siitä taisi tulla. Muutama kymmenen nuolta ammuttu kuvan oton jälkeen ja tillerikin tasaantui mukavasti siinä hommassa. Kuvassa tilleriero 25 cm kahvasta sentin, mutta testiammunnan jälkeen sopivat kuutisen milliä. Nyt jousi on TruOil-pintakäsittelyssä, kun ensin värjäsin rumankirjavan mustabambun täysin mustaksi ihan tussaamalla.

2 tykkäystä

Musta tussi ei ollutkaan hyvä idea… se näkyy vaikuttavan TruOilin kuivumiseen melkoisesti. Normaalisti uuden varvin voi vetää muutaman tunnin välein, mutta nyt värjätty osuus pysyi tahmeana yli yön. Toivottavasti toinen varvi kuivahtaa nopeammin, mutta onhan tässä vielä aikaa odotella, kun päätavoite on helmikuussa. Ensi kerralla spriiliukoista petsiä tms.

Onneksi vain pari ekaa öljyvarvia vaati kuivatuksen yli yön. Seuraavat neljä kuivuikin taas normaalisti ja nyt on kuusi kerrosta levitetty. Seuraavaksi kahvanahka ja viikonloppuna mökillä ammuskelua, paunojen mittaus, merkinnät ja pari lisävarvia TruOilia viimeistelyksi.

Oli herätessä nurmi huurteessa ja mittarissa -1,4 astetta…!

Tänään haetaan pojanpoikaset mukaan ja yöksi mökille. Vähän testiammuntaa tällä äitimuorin leikkuulauta -jousella ja panojen tarkistus jouseen kirjailtavaksi muiden tietojen kera.


2 tykkäystä

Keskellä oli solmu, jonka hioin tasaiseksi ja kevyesti karhensin selkäpalan kohdalta pintaa. Bambun jätin kaarevaksi ja sovitin puupalan sen mukaan. Muualta bambu vielä täysin koskematon.

2 tykkäystä

Kiitos, Jere, tästä ketjujen uusjärjestelystä. Onpahan tämäkin nyt selkeä kokonaisuus.

Eilen muttaman laakin ammuskelun jälkeen paunamittari näytti reilut 82 lbs @ 28”. Taitaa vilpoinen ilma vaikuttaa jäykkyyteen. Jospa tänään saisi frouvan nappaamaan muutaman vetokuvan jaettavaksi.

1 tykkäys

Valmis!







5 tykkäystä

Olet Esa ehkä jossain jo maininnutkin, mutta kun en tiedä, kysyn, että millä kynällä teet mahapuolen tekstailut, jotka eivät tuhriinnu öljyämisestäkään?

Ihan tavallisella permanenttitussilla olen kirjoitellut, 0,4-0,6 mm kärjillä. TruOil ei sitä näytä levittävän. Ensin ainakin pari varvia öljyä, useimmiten noin neljä, ennen merkintöjä, ettei väri leviä syiden lomaan. Lopuksi pari varvia lukitteeksi koko jouseen, niin, että 6-8 kerrosta ennen käyttöönottoa. Kulumisen myötä ehkä kerran vuodessa kerros lisää käyttöjousiin.

3 tykkäystä

Hienohan siitä tuli! Hyvin kestää paikkakin oksien päällä. Varmaan fiksu veto ihan reilusti korjata etukäteen ennen isompia ongelmia.

Olit aika nopee. Nytkö sitten koko talvi tällä treeniä?

Kiitos, Jere. En malttanut viivytellä, vaikka vasta hieman myöhemmin oli tarkoitus raspailla tämä toimintakuntoon.

Nyt tosiaan ammuskelen tällä ainakin sen aikaa, että saan säädöt kohdilleen ja alkaa osumat miellyttää. Eri nuolisettejäkin lienee syytä vertailla, mm. 23/64” viivanrikkojat sisäkisoihin mielessä. Tuntuu selvästi tiukemmalta kiskoa kesän 78-paunaisilla ammuttujen laakien ja pienen ammuntatauon jälkeen. Kylmät kelitkin tietysti vaikuttavat paunoihin ylöspäin.

Alan pikkuhiljaa uskoa, että tälläkin osuu. Mökillä ja hallillakin ammuin kolme-neljä 20y-kierrosta ja ihmeellisiä vippauksia tuli sarjoihin, eikä tulokset päätä huimanneet, vain 226-227 toistuvasti. Eilen mökillä nostin nokin paikkaa n. 1,5 mm ns. perusasetuksistani ja johan alkoi kulkea paremmin: 241. Ei uskoisi, että perinnekepillä, jossa kahvaote voi elää, noinkin pienellä muutoksella nokin paikkaan olisi noin iso merkitys. Uskottavahan se on. Jousen geometria ja lapojen jäykkyysero (tilleriero) vaikuttanee siihen, mistä kohtaa jännettä nuoli lähtee nätimmin huolimatta siitä, että käsiote kahvalla voi elää useammankin millimetrin. Jännekorkeutta täytynee vielä tutkia halliammunnalla tarkemmin.

5 tykkäystä

Kyllähän se niin on päässyt käymään, että toistettava ampuma-asento ja -suoritus hallipönötykseen on kesän maastoammunnassa kadonnut ja sen hakeminen kohdalleen tuntuu ottavan enemmän aikaa nykyään. Muutaman kerran olen nyt ehtinyt seuran hallitiloissa käydä ja vähitellen heittolaukausten määrä perussarjaa kohden tuntuisi vähenevän, joka antanee positiivisia odotuksia tulevalle helmikuun Londoniumin reissulle.

Vähän itsekehua: Tämä ”Mom’s Chopping Board” -jousi valittiin Primitive Archer -sivuston syys-lokakuun kuukauden jouseksi. Saapa nähdä tuleeko postissa kolmas PA-lippis muistoksi. :bow_and_arrow:

10 tykkäystä

R.I.P. tämä jousi. :frowning:
Alalapa petti laukaistessa bambun solmun kohdalta (osui vitoseen kumminkin). Se on sitten viilailtava mökillä odotteleva aihio valmiiksi, ettei tarvitse vanhoilla kesyillä katkojousilla matkaan lähteä.



Bambu ei ole puu eikä solmu ole oksa, mutta oletan, että kun bambuselkä pettää, se pettää yleensä solmun, aivan kuten puujousetkin oksan, pienenkin sellaisen, kohdalta. Korkein kohta on rasittunein kohta ym. ym. Onko Lehtiksellä antaa tukea tahi vastaista tälle oletukselle, bambun kanssa pitkään pelanneena?

Noinhan se on. Taitaa olla yhtä lukuunottamatta kaikki kosahtaneet selät saaneet sälön alun solmun kohdilta. Yksi taisi lähteä niiden välimailta. Pitäisi malttaa olla pyöristämättä liikaa…

Harmi. Odotusarvo mustabambulle oli kyllä vähän kyseenalainen, sen verran huonolaatuisen oloista tavara oli. Kevyempänä voisi kestääkin.

Solmukohta kyllä kestää jos siihen malttaa olla koskematta. Minulla on hajonnut vain yksi bambuselkä ja sekin solmujen väliltä. Mutta teenkin lähinnä alle 50-paunaisia jousia ja jätän solmut koskemattomiksi, lähinnä hienolla hiekkapaperilla sipaisen kevyesti.