Kiitos paljon!
Sitä ajattelinkin että jos joku muukin innostuu vastaavaan, niin ei tarvitse ainakaan kaikkia samoja virheitä rähmiä läpi.
1 tykkäys
Seuraavaksi pitäisi keksiä miten tänne saisi pienen videon linkitettyä…
Aivan ihanaa Juri! Hyvää tekemistä ja hyvät kuvat. Mietin tuota paunamäärää… Tarviiko olla yli 300? Eikä 200 riittäisi. Kävin maaliskuussa Kansallismuseossa ja lievästi kyllä järkytyin vasamien tanakkuudesta joita näillä ammuttiin. Onko kaaren paksuus/leveysmitat kopio Kansallismuson vastaavasta? Eli se on ollu samanmoinen jäkkärä…? Toki varmasti itse teräsaines myös vaikuttaa mittojen ohella. Aaaaaaaaah.
Joudut varmaan linkittämään ihan jostain palvelusta, youtubesta tjms. Ei taida suoraan pystyä jakamaan.
Kokeillaanpa.
Olin vähän hämmästynyt kun sain tietää että virepyörä ei pyörähdäkään akselinsa varassa vaan pesässään. Kuusimillinen rautatanko kun ei mitenkään kestäisi taakkaa vääntymättä, eikä sarvi halkeamatta. Akselin tehtävä on enimmäkseen estää nutiluuta pomppaamasta pusikkoon.
Joidenkin vahvimpien historiallisten varsijousien pesä oli vahvistettu metallilla mutta akselin virkaa toimitti vain muutama kierros lankaa.
Ei sitten auta kuin porata koetukkiin pesä ja kokeilla.
Seuraavaksi testaus vähän edistyneemmällä jigillä. Akselin paksuus 6 mm, virepyörän reikä väljennetty 7 milliin.
Samalla saatiin mallattua myös liipaisimen akselin paikkaa.
Toivottavasti leffat toimivat!
edit: Tein nuo giffeiksi, nyt skulaa. - Jere
1 tykkäys
Eipä tunnu flikr:in linkkinä toimia, tai sitten vaan osaa. Onneksi edes kuva näkyy…
Tuossahan tuo mekanismi simppelisti onkin. Joskus aikasemmin kun on katsonut varsijousia, on mekanismi hämysti tukin sisällä, josta tulee epämääräisiä vipuja ulos, mitään näkemättä.
Tosiaan, pikkuvideot jos laittaa .gif muotoon, pyörivät kivasti tuolla ihan tiedoston latauksena. Youtubesta varmaan toistuvat sitten videot linkkinä. Varmaan. 
Kiitos paljon Jere, nyt pyörii hienosti ja taukoamatta! Hypnoottista suorastaan, vaikea lopettaa tuijottamista.
Kärkikappaleet (työkaluterästä) suht koht paikoilleen ja sovitus mallitukkiin.
Prototyyppiin on tarkoitus tehdä pahimmat mokat alta pois sekä ottaa mittoja lopullisia versioita varten, sarvilevyjä mallataan toistaiseksi puulla.
Kaaren sovitusta mallitukkiin.
Vihdoin viimein sopivan tuntuinen jänne. Kymmenen kierrosta jengaa keskelle, raakaa venytystä pukissa kunnes pitää 500 paunassa vuorokauden verran. Vaikuttaa siltä ettei veny enää.
Jännekorkeus kaaren pohjasta jänteeseen 9,5 cm. Kaaren kulma tukissa on 15°, ainakin lähelle sama kuin useissa Sireliuksen piirroksissa. Vaikuttaisi sopivan oloiselta yhdistelmältä, tukin ja jänteen väliin jää pienen pieni rako jottei jänne löisi eikä hankaisi tukkia. En usko että kapine kestäisi sellaista kovin pitkään.
1 tykkäys
Mallitukilla vetopituudeksi tulisi kaaren pohjasta mitattuna 23,5 cm, se tekee 203 paunaa.
Jänne potkisi näin vasamaa 14,5 cm matkan.
Olisikohan se tässä, vai laittaisiko vielä puoli senttiä lisää vetopituutta jotta saisi mukavan tasaluvun? Hmmm…
Liipaisimen varren kulmaa pitäisi vielä taivuttaa lähemmäs tukkia, ei tarvitsisi roikkua noin alhaalla. Olisi varmaan hyvä jos voisi pitää sormia välissä varmistimena, kun sellaista ei muuten näissä ole ollut.
Liipaisimen pää on karkaistu ja päästetty variksensulan siniseksi (about 295°). Vierepyörän metallikiilan leveämpi pää niinikään karkaistu ja päästetty hellan uunissa, 2 x puoli tuntia, noin 270° asteeseen. Kun ovat kovuudeltaan hieman hieman erilaiset niin muodostavat liukkaan parin eivätkä kuluta toisiaan kovin herkästi. Liukupinnat ovat myös huolella kiilloitetut.
Liukupinnat ovat hiottu hieman viistoon toisiaan vasten niin että laukaisun alussa virepyörä liikkuu kynnykseen asti hivenen kireämmälle. Tämän pitäisi ehkäistä vahinkolaukauksia jonkun verran.
Lopullisiin tukkien pesiin on nyt istutettu hirvensarvivahvikkeet suojaamaan ylenmääräiseltä kulumiselta sekä liipaisimet istutettu paikoilleen.
Fuskasimme taas jä käytimme osin talttaporakonetta, koska laiskotti ja oli mahdollisuus. No, aika vanha vehje tuokin kuitenkin…
Sittenpä tämä projekti onkin jo tässä hetkessä. Paljon on vielä nysväämistä jäljellä ennen kuin pääsee ampumaan. Päivityksiä tulee tästä lähtien harvemmin, mutta keskenkään ei viitsisi enää jättää.
Kysymyksiä, kommentteja, neuvoja ja kritiikkiä otetaan vastaan!
Uudelleen kysyn Jurilta että onko kaaren paksuus, pituus, leveysmitat kopio museon kaaren mitoista? Eli projektin osatehtävävnä on imitoida alkuperäisen paunat?
Pahoitteluni, en ilmeisesti ymmärtänyt kysymystä tai sitten unohdin sen.
Emme ole tekemässä tarkkaa kopiota museojousesta. Saimme kaarten aihiot karkeasti muotoon jyrsittyinä Taisto Kuortilta. Sen jälkeen seurasimme Paaterin ja Arkon ohjeita Suuresta Jousikirjasta niin hyvin kuin osasimme ja ymmärsimme. Sillä tavalla kaaresta siis tuli sellainen kuin tuli.
Paunamäärien jäljittely jousiterästä käyttämällä olisi muutenkin mahdotonta, koska se on nykyaikainen pulveriteräs jollaista ei ennen vanhaan ollut. Kaaret tehtiin perimätiedon mukaan ahjohitsaamalla hiiliteräksen selkään meltoa rautaa. Mittojen kopioimisen
lisäksi kaari pitäisi siis valmistaa täsmälleen samanlaisista materiaaleista ja samoilla menetelmillä kuin alkuperäinen.
Kansallismuseon varsijousessa muuten oli analyysin mukaan meltoa patarautaa sekä selässä että vatsassa, vatsapuolella näkyi jokin heikosti saumantapainen uurre. Voi siis olla että juuri kyseisessä kaaressa hiiliteräsrunko on kääräisty kokonaan ympäri mellolla raudalla. Se voi myös olla kokonaan tehty pataraudasta kadonneen alkuperäisen kaaren tilalle jotta näyttäisi hyvältä keräilijän kartanon seinällä.
Täytyypi varmaan laittaa kuvia siitä museon jousesta tällekin foorumille.
Voiko tuollaista teräskaarta pitää jatkuvasti vireessä? Vai ottaako nämäkin settiä?
Mutta kerta kaikkiaan hienoa työtä. Tuollaista ei ihan joka jampalla ole, ei edes jousijampoilla. Paljonko on mennyt työtunteja suurin piirtein?
Kiitos paljon!
Puujousia on joka puolella taloa mutta tälläistä ei vielä. Työtunteja ei ole aikomustakaan alkaa laskea, mutta varmuudella voin sanoa että kyllä niitä on jo kertynyt paljon. Onneksi ei ole kiire niin voi tehdä rauhassa ja nautiskella.
Teräskaari ei ota settiä. Tuokin on ollut jänteellä jo pari kuukautta putkeen, eikä minkäänlaisia muutoksia muodossa tai jäykkyydessä ole tapahtunut. Eli voi pitää jatkuvasti vireessä, jollei halua säästellä jännettä.
Jalkarauta aluillaan, Audin 10 mm kierrejousta.
Kunn ei tieto juur ole, kysyn varmaan tyhmiä…Kuis jos kaarirautaa ei karkaista…niin onko siitä mihinkään. Olen puusta tehnyt muutaman kaaren ja varsijousen…
T. Jouko
Karkaisematonta jousiterästä voi muotoilla vääntelemällä. Karkaistu ponnahtaa takaisin. Ellei sitten taivuta liian pitkälle, jolloin se pärähtää palasiksi.
Kaaren voi myös tehdä rälläkällä leikkaamalla auton lehtijousesta, ne on jo valmiiksi karkaistu. Älä tee vanhasta käytetystä, niissä voi olla vaikka mitä hiusmurtumia.
Tuolta löytyy runsaasti ohjeita ja mittoja: http://crossbow.wikia.com/wiki/Making_a_steel_prod_from_a_leaf_spring