Suomalainen varsijousi-projekti

Toi on jännä toi koristelu ja dekoraatiot. Kaikessa. Aseissakin. Ihan tyhjä jos on ni kaipaa vähän koristetta. Sitte ku on liikaa ni yrjö tulee. Noista Mikken postaamista kuvista laatta lentää paitsi alimmissa kuvissa on dekoraatiota maukkaasti. Jännää mistä maku tulee ja oma makuahan on aina se paras… Toiseksi ylimmästä jousesta tulee mielee barokkihuonekalut ja hirvitys hakee jo äärirajoja.

3 tykkäystä

Juu, kyllä Ruotsissa on aina ollut fiinimpää! Tosin noihin aikoihin taidettiin olla ruotsalaisia täälläkin.
Metsäläisten kömpelöissä raapustuksissa on mielestäni kuitenkin aitoa alkuvoimaa ja paljon vahvemmat loitsut.

Noiden kanden ylimmän teko vuodet ovat varmasti siinä 30 vuoden iässä toisistaa, mutta alimpaan verrattuna tulee likemmas 200.

Ylimmät on muistaaksini juuri siitä 1600 taitokselta (sodissa oli enää tällöin pelkkiä pyssyä sekä terä aseita) ja alin 1400 luvulta.

1600-luvulla oli vielä satunnaisessa taistelukäytössä varsijousi ja pitkäjousi kolmikymmenvuotisessa sodassa.

Oli varsijousia toisessa maailman sodassa ja vietnamin sodassa käsijousia sekä 2010 oli joku selkkaus missä joku USan partio joukko otti jalat alleen kun afrikan kylän pojat ampui myrkkunuolia niskaan.

1 tykkäys

Menee vähän off-topiciksi, mutta törmäsimpä tällaiseen sivustoon.

http://www.omnia.ie/index.php?navigation_function=3&europeana_query=armborst&europeana_cursor=*&europeana_prev_cursor=*&dpla_nav_start=0&prev_obcnt=-1

Monta sivua mieletön määrä hakusanalla “armbrost” (ruotsiksi: varsijousi) pohjoismaisia varsijousia, vähän suomalaismallisia.

Taidankin aloittaa tutkimukseni Ruotsin tai Norjan puolelta.

2 tykkäystä

Kiitos Visa, hieno löytö!!!
Sieltä löytyikin heti kenties maailman ainoa kuva suomalaismallisesta varsijousesta jossa on alkuperäinen kaari yhä kiinnitettynä paikoilleen.
Kuva oli hyvin huonolaatuinen, mutta kontrastia railakkaasti lisäämällä siitä saa paremmin selvää.

Näyttäisi mielestäni ihan normisysteemiltä. Kaaren ja jalkaraudan välissä on puupalikka. Kaari ja palikka on kiinnitetty tukkiin pellavanyörillä, sitten jalkarauta erikseen päälle nahkahihnalla. Näin arvelinkin!

1 tykkäys

Omnia on tuttu sivu.

Norjassa on muistaakseni samanlainen merikokoelma sivu jossa on 1800 luvun valaan pyynti jousia muutama, mutta nimi karkaa mielestäni.

Sieltä olen tämänkin Norjalaisen kuvan kerran löytänyt ja näköjään se löytyy tuolta “eMuseumPlus” anki puolelta.

2 tykkäystä

Korson Niittitehdas esittää, Korso Nit Fabriken presenterar!

Tarvittiin vielä yksi instrumentti lisää suoristukseen ja viimeistelyyn. Toimintaperiaate lienee helppo arvata…

3 tykkäystä

OIKEIN!!
Raakavoima ja kuri sen olla pitää!

2 tykkäystä

Niittipukki.

Pukkiniitti.

5 tykkäystä

Viritystappi.

3 tykkäystä

Olihan tää viritystappi nyt hievene takaviistossa? :wink:

Toki vain!

Hienoo tappia.

1 tykkäys

Sivulevyt.

Nyt täytyy oikein miettiä laittaako ensin levyt kiinni vai hiooko tukin kuntoon?
Pitäisi myös päättää kuinka käsittelee virepyörän pesän.
Tukin puuosiin tulee petsaus, luihin koristekaiverruksia. Pintaviimeistelyksi olen ajatellut kerrosta/paria pellavaöljyvernissaa, ainakin puu- ja metalliosille. Mutta onko se hyvä myös luulle?
Asioiden järjestyksellä alkaa myös olla väliä…

Hio ny raudat ainakin ennen yhteen niittaamista. Muuten sulla on rautapölyy tukin kylki mustanaan.

Sanoisin, että luut menee keltaisiksi ajan kanssa joka tapauksessa jos niitä hipelee.
Itse en laittaisi mitään muuta kuin pelkkää mehiläsivahaa puuhun ja muut osat antaisin olla. Ei se metalli kyllä periaatteessa mitän tarvitse ja luu kin on siinä ja siinä.
Renesanssi vaha on lontoon ja suomen museoiden käyttämä pintakäsittely aine.

Pesällekkään en itse tekisi mitään. Jos pakko niin joko sitä talia tai sitten vain puleeraisin sen sisä osan jollain kovemmalla aineella jopa vähän pintaa polttamalla hinnkauksen avulla. Palanut pinta kun ei muutu ajan myötä kauheesti ja sitten sulla on siinä silloin miltein luonnollinen kitkattomuus.

1 tykkäys

Rautojen hiominenkin hieman mietityttää. Kuinkahan kiiltäväksi tohtii hinkata jotta näyttäisi ajanmukaiselta? Millähän hioivat keskiajalla?
Niittauksien kohdalta joutuu tietysti viilaamaan ja hiomaan vielä uudestaan, mutta se ei ole ongelma.