Viestiketjun nimi kuvastaa lähtötilannetta aivan täydellisesti.
Aloittaessamme projektia emme tienneet asiasta juuri yhtään mitään. Ainoa ohje joka silloin löytyi, oli Suuressa Jousikirjassa, Olavi Paaterin ja Matti Arkon kuvitettu artikkeli ”Perinteisen suomalaisen jalkajousen valmistus”.
Siltä pohjalta lähdettiin, aika lailla nollasta. Ensimmäiseksi tehtiin kaari kirjan ohjeiden mukaan, tai kuten ne silloin ymmärsimme.
Sittemmin matkan varrella on tietoa ja ymmärrystä kertynyt paljon lisää. Vieläkin on varmasti monta ongelmaa ratkaisematta.
1 tykkäys
Mietin, että kannattaisiko nuo luukoristelut ensin piirtää vaikka lyijykynällä ja sen päälle kaivertaa.
Ilman muuta!
Ensin sommitellaan joka ikinen koriste-elementti paikoilleen. Yksityiskohdat piirretään vasta kun kokonaisuus alkaa näyttää hyvältä.
Huomautus muutamaan kommenttiin teräksistä. Teräksen kimmomoduli eli jäykkyys on hyvin lähellä vakiota eli teräksen hiilipitoisuus ei vaikuta eikä karkaisu (siis käytännössä.) Mikä vaihtelee on myötö- ja murtorajat eli lujuudet. Eli jos on autenttinen teräskaari niin nykyisiin metalleihin mitat voi suoraan kopioida ja jäykkyys on sama. (Teoriassa jos pystyt valmistamaan suunnattukiteisen kaaren niin sitten jäykkyys kasvaa.)
Entä jos tekee jostain pehmeästä lattaraudasta historiallisen jousen mittojen mukaisen kaaren. Kuinka sen jäykkyyden saa mitattua kun se ei palaudu jännityksestä takaisin alkuperäiseen asentoonsa?
Onko kokonaan jousiteräksestä valmistettu karkaistu kaari todellakin vertailukelpoinen lattarautakaareen, tai kaareen joka on tehty osaksi pehmeästä raudasta ja osaksi karkaistusta hiiliteräksestä?
Juri: ei ole. Nimenomaan moderni tasalaatuinen jousiteräs ei ole vertailukelpoista murtolujuutensa suhteen keskiaikaiseen epätasalaatuiseen teräkseen. Modernia jousiterästä voi kuormittaa ihan eri intensiteetillä.
Visa, puhe oli jäykkyydestä, ei murtolujuudesta.
Murtolujuus sanelee osin jäykkyyden, aivan samoin kuin puukaarissakin. 
Myöhäiskeskiaikainen ahjohitsattu hiiliteräs- ja meltorautakaari on nimittäin ihan muuta kuin “retroa”. Se on keskiaikaisen seppä"mestarin" vajavaisella metalliosaamisella valmistettu epävarmatoiminen varsijousen kaari, joka voi vääntyä ylivirittyessään tai pahimmassa tapauksessa jopa katketa - ollen vaarallinen käyttäjällensä. Teräskaaren hajoaminen estettiin pitämällä vetopituus tahallisesti riittävän lyhyenä. Moni moderni varsijousiharrastaja ei ymmärrä tätä, ja tekee kaariin liian pitkän historiallisesti epäkorrektin vetopituuden.
”Retro” tarkoittaa muuten sitä että on tehty muotoilultaan vanhanajan tyylinen esine nykyaikaisilla menetelmillä, esim. auto.
Pyytäisin kuitenkin taas pysymään aiheessa, tämä ketju polveilee jo muutenkin joka suuntaan.
4 tykkäystä
Sori Juri…
1 tykkäys
Onko Visan pointti nyt se että keskiajalla osattiin tehdä taitavasti kaikkea muuta kuin varsijousen kaaria, jotka räjähtelivät silmille ja olivat vaarallisia käyttäjilleen?
Voisiko joku kiltti moderaattorisetä ystävällisesti irrottaa tämän keskustelun omaksi ketjukseen?
Ihan kivaa ja ehkä tarpeellistakin väittelyä, mutta kovin kaukana alkuperäisestä aiheesta…
“Voisiko joku kiltti moderaattorisetä ystävällisesti irrottaa tämän keskustelun omaksi ketjukseen?
Ihan kivaa ja ehkä tarpeellistakin väittelyä, mutta kovin kaukana alkuperäisestä aiheesta…”
Samaa mieltä. Syytä Taihkia älä minua! 
Juri ei ole minun pointti tuo.
Summa summarum: Teräskaarisissa varsijousissa paunat on mittari sille, kuinka paljon kaari varastoi energiaa. Että jos ei ole paunoja niin ei ole energiaa.
Kiitos Mikke!
Keskireikää piti vähän pienentää messinkiputkella että saisi sopivaksi 8 mm akselille, samalla tuli tehtyä oikea liukulaakeri. Luulisi että tunsivat tämän yhdistelmän jo keskiajalla.
Sovitus oli niin tiukka että vaati rissojen kuumennuksen ja lämpölaajennuksen. Tulipa vähän väriäkin pintaan.
2 tykkäystä
Kaiverrus aloitettu. Tulee vielä sahalaitaa sun muuta.
Työkaluina piirtopuikko, stikkeli ja v-ura taltta.
8 tykkäystä
Ihan vaikuttavan näköinen jo!!
1 tykkäys
Kiitos!
Melkein tekisi mieli jättää noin, ihan vaan visuaalisista syistä.
Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. Mullakin on muutaman kerran lipsunut nysväily vähän käsistä ja sitten on tullut suttua 
2 tykkäystä