Jep, 90 säiettä pellavapunoksilla. Ammuin samanvahvuisella jänteellä kaikki sarvijousikierrokset eli 4kpl ja 6 nuolta per kierros. Vedin varmaan parhaimmillaan vähän yli 110# kun olen nyt videoita nähnyt. Ihan loogista, siinä olisi silloin joku 5# tullut lisää voimaa sitten istanbulin.
Yksikään säie ei katkennut ja jänteet toimi oikein hyvin. Jännekorkeus oli molemmissa jousissa aika korkea, mutta parempi niinpäin kuin liian alhanen. Venytin jänteitä n.13%. Jännekorkeus ei elänyt.
Vähän alkoi häiritä että lenkkien punokset löystyivät aika paljon, sillä kyllähän jänne kutistuu paksuudeltaa kun sitä venytetään pidemmäksi.
Nyt mulla onkin rutosti jänteitä 108 ja 110cm jousiin, pitää alkaa käyttää noita tauluammunnassa.
Annoin puolan jämät Alan Caselle joka sanoi tekensä heti testejä sille silkille. Kaikkihan haluaa nyt ostaa sitten tuota matskua joten pitää selvitellä lähettävätkö he suoraan ulkomaille vai miten. Monus, Ivar, Alan, kaikki ne kyseli ton perään.
Ivar katkaisi ainakin yhden silkkijänteensä, se oli huonommasta materiaalista kuin tuo meidän silkkikaupan kama.
Kukaan meistä ei käyttänyt pellavajänteitä sarvijousissa. Turhaa riskeerata ja johan Ivar sillon 2019 näytti miten huonosti ne kestää.
3 tykkäystä
Hienoa, että silkki toimii! Pitääpä nyt ihan vakavasti harkita primikisoihin jännemateriaalin vaihtoa silkkiin, tai miksei pellavakin toimisi. Mutta jotenkin silkki houkuttelee nyt enemmän. Silkin laukaisumäärän kestoa pitää vielä tutkia, sekä yleistä kulutuskestävyyttä. Minulla taitaa edelleen olla ainoa primikisan voitto, joka on ammuttu luonnonmateriaalijänteellä – Petikon Waisto 2016, jossa käytin silkkijännettä yksipuisen metsätammijousen kanssa. Tuota jännettä en esivenyttänyt. Ellei sitten Jere voittanut 2022 tai 2023 American roundia pellavajänteellä?
2 tykkäystä
Silkistä saa pienempimassaisen jänteen selkeästi. Mutta oisko sitten pellavan venymättömyys kuitenkin mukavampi ammunnassa…
Jenkit, Jim Martin, Alan Case, Chuck Loeffer vannovat kovasti vieläkin pellavan nimeen jousissa joissa se kestää ammuntaa.
Taisi se olla niin että kun aloin ampua niitä kevyitä footattuja taulunuolia ja voitin 2022 sekä 2023 american roundit, käytin fastflight jännettä sen hyvän heittonopeuden takia.
Sanoin aikaisemmin virheellisesti, Ivar rikkoi nyt Bonnevillessä 2kpl silkkijänteitä, yhden 70# luokassa ja yhden 50# luokassa. Molemmat laukaisulaitteella ja kiinteällä ylivetohyllyllä.
Venyykö esivenytetty silkki enää ammuttaessa? Tai käyttäytyykö se kuten pellava vai onko siinä jäljellä elastisuutta?
Pitäisi melkein tehdä vanhaan kisajouseen tai oikeastaan mihin tahansa sopivaan jouseen silkkijänne, pellavajänne, Dacron-jänne ja nykyaikainen Dyneema-jänne, ja verrata niiden suorituskykyä sekä ammuntatuntumaan.
Nyt on palattu silkkijänneasiaan. Kuvassa 60 säikeinen jänne jossa pellavapunokset. Mittaa 1040mm. Tätä olisi tarkoitus kurittaa 116# jousessa ja katsoa kuinka monta laukausta kestää. Ehkä myös kronottaa ja ampua pituutta jossain vaiheessa. Oppisi vähän näiden jänteiden rajoista.
Tämmöinen jänne on pellavapunoksen päältä 3mm paksu. Vahvuuskerroin 3,25. Eli 378#.
Toki teen lisää näitä kun tarve tulee, mutta aloitetaan tällä.
Jos 3x vahvuuskerroin riittää niin sehän lupaa hyvää pituusammunnalle. Saapi laittaa vain 70 säiettä 140# jouseen! Aika paljon vähemmän kuin 2024 jolloin oli 90 säiettä 120# jousessa.
2 tykkäystä
Tein kaksisilmukkaisen silkkijänteen 45-paunaiseen marjakuusijouseen. Yhteensä 44 säiettä filamenttisilkkiä, laskennallinen lujuus noin 315 paunaa, eli lujuuskerroin 7. Pituus 181 senttiä ja massa 123 graania (8,0 grammaa).
Esivenytin sitä kunnolla (noin 17 % pituudesta), otin pois pinteestä ja laitoin jouseen. Jänneväli tasan 160 mm, eli just täydellinen! No, noin tunnin kuluttua jänneväli olikin 165 mm. Eli silkin palautumisvoima on aikamoinen. Ei liene toista materiaalia, jolla jänneväli kasvaa jouseen laitettuna.
Toki, tuohan oli lähinnä poikkeustapaus. Jos olisin antanut jänteen asettua vaikka vuorokauden esivenytyksen jälkeen, niin jänteen pituus olisi varmasti jo tasaantunut ja olisi saattanut jänneväli jopa muutaman millin pudota jouseen laitettuna.
3 tykkäystä
Näin venytetään pitkät jänteet meilläpäin. Pöydän päällä festari-etkot, pöydän alla silkin venytys.
6 tykkäystä
Semmonen juttu muuten näihin jänteisiin, että lenkkipunokset on pakko tehdä venytyksen jälkeen, koska venyttäminen ohentaa ja löystyttää punokset. Kun laitan säikeet pukkiin, punon pienen matkan molempiin päihin joka pitää jänteen kasassa. Venytyksen jälkeen lopulliset punokset.
Nyt näyttää siltä että amerikassa ammutaan kevyempimassaisia jänteitä tänä vuonna. 2024 oli aika raskaita jänteitä suhteessa jousen jäykkyyteen. Esim. 100 säikeistä vain 110# vedolla.
1 tykkäys
En ymmärrä että mikä tossa on, mutta jokaisessa venytyksessä paukkuu jänteistä kaksi (2) säiettä poikki. Teenkö jänteen jotenkin huonosti sitten vai onko venytys liikaa, mutta aina katkeaa kun alkaa venyttää. Pitäiskö olla huolissaan? En tiedä.
Ja havainto nr.3:
Jänne palautuu enemmän kuin Tuomon alunperin arvioima 2%. Itse arvioin 4-5%. Hämmentävää että palautuminen tapahtuu pidemmän ajan kuluessa! Eli jos tänään tekee jänteen, yöllä venyttää - huomenna voi olla siinä Tuomon alunperin arvioimassa määrämitassa ja jännekorkeus sopiva. Mutta jos odottaakin viikon, minun havaintojen mukaan jänne kutistuu 1-2cm lisää. Tämä tekee aikamoisia ongelmia jännekorkeudessa…
Ja hämmentävää on että toisilla jänteillä vetäytyminen tuntuu vähäisemmältä kuin toisilla. Pituudet, venytykset jne. olen triplamitannut!
Pitäisi tehdä semmonen rauhallinen koe odotusjaksoineen, eikä kiireessä ennen kisoja.
1 tykkäys
