Miten ihmeessä oikein teet jänteen, jos valmiista kerratusta langasta et saa tehtyä siistiä jännettä? Johan perinteiset köydetkin tehtiin kertaamalla ohuista naruista paksummaksi, ja tavoitepaksuudesta riippuen moneen kertaan, kuten Bakerkin (1993, 224) toteaa. Ehkä sinulla on ollut “väärään” suuntaan kierrettyä lankaa? Mutta eihän tuossa muuten pitäisi olla yhtään mitään ongelmaa.
Tuossa pari vanhaa pellavaista, ihan valmislangasta tehtyjä, ilman mitään ongelmaa.
Miksi tehdä yksisilmukkainen tukkikytkyllinen jänne? Eikö flaamilainen kaksisilmukkainen olisi parempi? Toisekseen, sekä silmukan että tukkikytkyn voi helposti vahvistaa tekemällä siitä hieman paksumman. Kolmanneksi, ehkä sitä ulkoista haittaa voi vähän vähentää, jos tiedostaa sen aiheuttavan ongelmia jänteelle? Ja tosiaan hartsi-liimakäsittely voinee auttaa, jos jänne on oikeasti kovilla.
Kyllä nyt materiaaleja saa. Tälläkin foorumilla jokusen kerran mainittu Bockens on mitatusti erinomaista (1,5 metrin langan keskimääräinen lujuus 10,8 paunaa, 31,2 cN/tex):
Englannista saa parempaakin, minulla taitaa olla vielä yksi rulla ylimääräisenä. Pitäisi ehkä tilatakin taas muutama rulla.
Siinä on 40-säikeinen silkkijänne, noin 250 paunaa, venytettynä märkänä noin 50 % laskennallisesta vetolujuudesta. Alkupituus oli 90 cm, nyt 107 cm. Saa kuivua yön yli, katsotaan mitä tulee. Massa oli 56 graania.
No ei tarvinnut odottaa huomiseen. Ajattelin, että kiristän vielä vähän ja samantien kuului pieni naps ja lukuisia muita napseja sen jälkeen. Taisi mennä yli…
Jos olettaisi, että sellainen 15 % olisi turvallinen esivenytys? Tuossa oli lähes 20 %. Turkkilaiseen ajattelin jännettä ja jos tuon 15 % venyttäisi seuraavaa jännettä ja katsoo, että paljonko palautuu ja venyy lisää.
Hienoa aloitteellisuutta! Vaikka vähän huonosti kävikin…
Mun pitää myös vääntäytyä seuran sisäradalle niin voi ensimmäistä päättymätöntä kokeilla. Ihan pelkällä kuormaliinalla saakin näppärän kiristyspenkin.
Ei tota flaamilaista jaksa näillä luonnonkuiduilla joissa pitäisi päästä maksimipaksuuksiin. Kun lenkit on 2,7mm paksuja (kuten keskikohta) ei tarvitse edes vahvistuksia, uskoisin.
Jos ton silkin saa toimimaan niin meikäläinenkin voisi alkaa ampua taulukisoja sillä.
Sanoit ekassa viestissä että venytit 50% vetolujuudesta märkänä, toisessa viestissä että melkein 20%? Kumpi se oli?
Joo, ilmaisin asian huonosti. Aluksi siis noin 50 % vetolujuudesta, oli mittari välissä. Tuokin oli karkea arvio, koska jokaisen räikän kiristämisen jälkeen voima nousi tietenkin hetkellisesti mutta putosi sitten selvästi. Sitten totesin, että venymä on selkeämpi ja yksinkertaisempi ja varmaan myös joka suhteessa parempi mittari. Eli tuossa kun alkoi jänne paukkumaan, oltiin noin 20 % venytyksessä pituuden suhteen (voimaa en saanut, kun mittari stabiloitui, se ei enää näyttänyt muuttuvaa arvoa). Siksi ajattelin, että seuraavan jänteen venytän 15 % pituudesta ja tuloksen mukaan muutetaan sitä sitten tarvittaessa.
Silkissä on se hyvä, kun venymä on noin suuri, niin jänteestä voi tehdä sen 15 % lyhyemmän (oletettavasti), jolloin myös massa on pienempi. Lisäksi, aika ohueksi tuo jänne veti itsensä, en tosin mitannut. Mutta kerätään dataa. Tuo on aika nopea tehdä.
No niin, ei pitäisi liikaa kiirehtiä… Toinen testijänne napsahti aika tarkasti 20 % venytyksessä poikki, vähän yllättäen. Tarkistusmittausten jälkeen tajusin, että edellisessä jänteessä oli mittavirhe, numerot on nyt korjattu kaikkiin edellisiin viesteihin.
Lyhyesti, 20 % venytys on rikkoutumisrajalla, turvallinen ja oletettavasti hyvä esivenytys on noin 15 % alkuperäisestä (venyttämättömästä) pituudesta. Kolmas jänne testataan sillä.
Edit: Kirjallisuuden perusteella silkin maksimivenymä on keskimäärin noin 20 %, riippuen toki monesta tekijästä.
Tässä yksi hyvä lähde:
Cheung, H.-Y., Lau, K.-T., Ho, M.-P., & Mosallam, A. (2009). Study on the Mechanical Properties of Different Silkworm Silk Fibers. Journal of Composite Materials, 43(22), 2521–2531. doi:10.1177/0021998309345347
No niin, ensimmäiset tulokset. Tein kolmannen jänteen, 40 säiettä, laskennallinen lujuus 250 paunaa. Venytys märkänä, päivän kuivui, sen jälkeen pois venytyksestä ja jänne turkkilaiseen. Kyllähän sillä ampui, vaikka en vielä täyttä vetoa (55# @ 26") kokeillutkaan. Pitänee kokeilla vielä 26 tuuman vetoa ja sillä ampumista.
Paksuus noin 1,8 mm ilman punoksia. Massa 59 graania ilman keskipunosta. Alustavasti sanoisin, että on potentiaalia!
Tässä taulukossa mitat ja venymät, jonka perusteella voi haarukoida sopivaa mittaa. Jännettä ei kierrettä missään vaiheessa (eikä varmaan kannatakaan), eikä yhtään säiettä katkennut. Eli lopullinen jänne jousessa on noin 12–13 % pitempi kuin jännepukissa tehty jänne.
Edit: Viisi täyden vedon (26") testilaukausta ammuttu, ei mitään ongelmia. Pitää vielä keskipunos tehdä, rispaantuu nopeasti. Mutta hyvältä jänne tuntui, äänetön. Ja ilman keskipunosta 10 graania kevyempi kuin jousessa ollut moderni jänne… Jänneväli ei ole elänyt yhtään. Sanoisin, että silkki on erinomainen ehdokas turkkilaisen jänteeksi. Vielä kun löytyisi hyvä filamenttisilkin lähde.
Vasemmalla moderni jänne, oikealla esivenytetty silkkijänne.
Vautsi, hienoa! Kiitos paljon kun otit ensi askeleet ja hyvät mitat.
Voi hyvinkin olla että tuo venymäominaisuus on nappivalinta näin refleksisen ja kippurakärkisen jousen rasituksille! Ei puhettakaan että tässä ruvetaan pellavalla räveltämättään jos silkki toimii ja kestää.
Jousi oli silkkijänteellä kellon ympäri ja jänneväli oli pienentynyt vain yhdellä millimetrillä. Eli vaikuttaa ihan stabiililta tuon esivenytyksen takia.
Hieman googlailin, näyttäisi siltä, että silkki kyllä viruu jonkin verran kuorman alla, mutta se on isoksi osaksi palautuvaa. Tuo Tuomon havainto viruman pienenemisestä märän esivenytyksen jälkeen on kyllä mielenkiintoinen. Voisin kuvitella sillä olevan merkitystä tauluammunnassa, ei ehkä niin paljon pituusammuntaan.
Jänne oli kolme vuorokautta pois jousesta, viritin jousen uudelleen ja jänneväli millilleen sama kuin aiemmin. Esivenytettu silkkijänne ei siis palaudu yhtään.
Kuten sanottu niin tuo on hyvä tietää ja vastenopeutesi kokeen tekemiseen oli kiitettävä. Hieman tuumiskelua; tuo osoittaa, että valmis jänne lakkaa virumasta, mutta ei vielä kokonaan ratkaise johtuuko tämä silkkilankojen asettumisesta valmiissa jänteessä vai sillkin ominaisuudesta materiaalina. Erolla ei ole isoa merkitystä ammuntaan, korkeintaan se, että jos tuo johtuu silkin ominaisuudesta niin murtovenymä on todennäköisesti hieman laskenut eli jänne ei olisi niin sitkeä. Tämä näkyisi selvimmin jos yritetään tehdä mahdollisimman kevyt jänne.
Hieman tuumiskelua; tuo osoittaa, että valmis jänne lakkaa virumasta, mutta ei vielä kokonaan ratkaise johtuuko tämä silkkilankojen asettumisesta valmiissa jänteessä vai sillkin ominaisuudesta materiaalina. Erolla ei ole isoa merkitystä ammuntaan, korkeintaan se, että jos tuo johtuu silkin ominaisuudesta niin murtovenymä on todennäköisesti hieman laskenut eli jänne ei olisi niin sitkeä. Tämä näkyisi selvimmin jos yritetään tehdä mahdollisimman kevyt jänne.