Sarvijousia 2027

Onhan täällä jo ensi vuoden jouset alotettu ja uusia ideoitakin olisi. Laitetaan uusi ketju niin löytyy jutut oikeasta paikasta.

Nyt uudet rungot on liimattu lähes täysin kalaliimalla. Sarvipohjustus toimii uskomattoman hyvin kalaliimalla. Vaikka paikoitellen liimapinnat on altistunut 40% kosteudelle, liima ei ole yhtään kutistumisrepeämää tehnyt! Eli iso iso ero nahkaliimaan. Nyt tekee mieli jopa tehdä kokonainen jousi kalaliimalla. Mitähän eroja se tekee jänneselässä sitten… Ainakin lupaa hyvää kuivuudenkestossa.

Ainoa kummallisuus on että kalaliima tekee pieniä ilmakuplia. Todella kummallinen ilmiö. Liima istuu kuitenkin niin tiukassa, että en osaa tuosta huolestua liikoja.

Tampereen yhteiskäyttöverstaalla (Hacklab) on aika hyvät koneet. Sen kun alkaa käyttää. Tein uusia runkoslaisseja tuleville vuosille.

4 tykkäystä

Mulla teki myöskin kalaliima tuollaisia ihme kökkäreitä uriin, mutta luulen sen jotenkin liittyvän uran syvyyteen ja tai uran terävään pohjaan. Keväällä uritin yhden sarven dictumin sellaisella terävällä uritussiklillä ja tuli tämän näköinen (toi oikeanpuoleinen ja vielä tuonkin jälkeen lisätty pintaan liimaa) sarvi kun laitoin kalaliimaa:

Nyt taas viimeisimmän sarviparin uritin sellasella kunzin uritus siklillä mistä olin hionut niitä harjanteiden kärkiä ettei tule terävää uranpohjaa. Urat eivät siis ole mitkään kovin syvät. Kun laitan liimaa sarviin nii en edes laita mitään ohuita kerroksia vaan ihan kunnolla liimaa. Laitan kalaliimaa yleensä kerros/päivä mutta tuossa ylemmässä sarvessa laitoin enemmän kerroksia per päivä. Ja näyttää nyt tältä eli ei yhtään ilmakuplia:

3 tykkäystä

Hyvä, nythän meillä alkaa olla jo kunnollista tiedon vaihdantaa kun Kristian on oppinut hommille!

Kohta me nähdään miten tuo kalaliima pitää kiinni.

Toinen kalaliimalla liimapohjustetuista sarvista teki nyt tuollaiset harmaat alueet uran pohjille. Toi on ainut kohta tuossa sarvessa mihin noi tuli nii mietin vähän, että uskaltaisiko silti liimata runkoon kiinni vai pitääkö nyt aloittaa alusta​:expressionless_face:On kuitenkin niin pienellä alueella toi. Aika erikoista että toinen kalaliimalla samalla lailla käsitelty sarvi ja siinä täydellinen liimapinta

Tuommoset pienet harmaat alueet ei vaikuta yhtään mitään. Mietipä prosentuaalisesti, kuinka isosta pinta-alasta on kyse? Toisaalla mainitsit että käytät sitä dictumin kalaliima sekotetta, joka on siis muutakin kuin vain sammen uimarakkoa. Ei yhtään hassummin paljon halvemmalta liimalta! Jos se toimii sulla niin ei ole välttämättä syytä vaihtaa. Muistan kuinka Juha Menna teki jännejousia ja sarvijousiakin(?) jänisliimalla jota pidetään aika epäkelpona liimana - silti liimaukset onnistui. On kuitenkin kyse kokonaisuudesta, johon sisältyy pintojen valmistelu, puhtaus, lämpötila, ilmankosteus jne..

Jos harmaita alueita tulee enemmän, voit yrittää höyryllä sulattaa liiman ja toivoa että pysyy toisella kerralla kiinni. Joskus toimii, joskus ei. Erityisesti paksu liimakerros voi olla vaikeampi korjata jälkikäteen.

Laitoin erilliseen ketjuun tuosta kalaliimaprosessista mihin sain kuvaukset Kiinan “Ru Yan”:lta.

Samaa mietin että on kyllä niin vähäistä nuo harmaat alueet että eipä sillä merkitystä. Jätän muutenkin sarvet leveiksi niin liimapintaa kyllä riittää.

Toi Dictumilla aikasemmin myynnissä ollut isinglass-liima oli ainakin tuotekuvauksessa mainittu olevan sammen uimarakoista valmistettua. Itse oon vaan pistänyt rakeet kippoon veden kanssa pehmenemään joksikin aikaa niin liukenee nopeemmin kun alkaa lämmittämään. Joissain ohjeissa luki muistaakseni että pehmennetään ensin ja sitten vesi vielä vaihdetaan mut oon kyllä skipannut tollaset hömpötykset täysin. Aikalailla samalla tavalla tehnyt kuin nahkaliimankin kanssa. Nonii tää nyt ei varsinaisesti liittynyt Jeren vastaukseen mitenkään.

1 tykkäys

Nyt on stressaavimman vaiheen aika, eli runkomuotoilun! Tässä kuitenkin päätetään taipuma-alojen paikat ja paunat aika pitkälti.

Olen yrittänyt vähentää sarvijousissa settiä/hystereesiä laajentamalla taipuma-aluetta mahdollisimman lähelle jousen kahvaa. Nyt jännittää että onko mennyt jo liian ohkaseksi. Tuo kohta josta kyttään paksuutta erityisesti on 10cm kahvan keskeltä taipuviin osiin päin. Voihan tätä ajatella niinkin että jättää jousen kauttaaltaan paksuksi ja sitten vähentelee massaa sieltä mistä haluaa, mutta se ei ole kovin hallittu prosessi. Kun runkomitat osuu just eikä melkein kohdilleen, saa materiaalien mittasuhteet juuri niin täydelliseksi kun osaa suunnitella. Usein lopputuloksena on nopeampi, refleksinsä säilyttävä hyvä jousi! Vertailukuvassa alimpana 638m jousi, jossa on hieman pidemmältä alalta jäykkä kahva. No sehän ei meille riitä, siksi pitää kehittää vielä parempi jousi…!

Eiköhän näistä hyviä tule. Jos saisi sen 120-130# kasaan, pieni timar käsittely ja pitkä veto niin enkat paukkuu!

Käyn 30.11 Mennan vetämällä jousiverstaalla vierailemassa niin pitää ottaa yksi selystämätön runko sinne mukaan. Muut rungot alan jo jänneselystää sitä ennen.

40 grit zirkonium panta on kestänyt muuten todella hyvin nauhahiomakoneessa. Sillä on hiottu epoksia, lasikuitua, sarvea ja paljon vaahteraa! Jos keraaminen hiomapanta on vielä tätä parempi niin huhhuh!

2 tykkäystä