Työlästä on jännetyöt… 4h meni jänteiden loppukäsittelyyn, pesuun ja niputtamiseen. Sitten 8h esiliimaamiseen ja geeliyttämiseen. Lopuksi 5h selystämiseen.
Eli 17h yhteensä, 9 jousta ja täysi yksi kerros jännettä jokaiseen. Se 280g mistä puhuinkin aikasemmin.
3 tykkäystä
Kuinka monen kotona on lupa käyttää liettä ja keittiötasoja eläinliimaustehtaana? 
3 tykkäystä
Kaikilla, jotka tekevät yli kymmenen sarvijousta vuodessa…
Tämmöset asiat vaatii tasapainoilua! Jos leipoo välillä hapanjuurileipiä puolisolle auttaa kanssa…
Jännetöissä tuon jaksottaminen on hyvä juttu. Työtä pystyy pilkkomaan osiin kun lätyt geeliyttää ja säilöö laatikkoon jääkaappiin. Ei todellakaan tarvitse tuntikausia puurtaa putkeen ellei halua.
3 tykkäystä
Nyt jännekerrokset on aika priimaa. Jos hakemalla hakee niin pientä ilmakuplaa löytää kerroksen alta. Eipä vaikuta toimintaan silti mitenkään.
Kolmanteen kerrokseen 220g jännettä. Varmaan kasanin harjaan vedän yhden kapean lisäyksen sekä sal-kerroksiin leveän jännelätyn. Eli kasanin jännelisäykset alkaa olla jo tehty. Sieltä voisi nyt rapsutella turhat jänteet kyljistä pois jos tuli liikaa jännettä (turhaa massaa) lisättyä.
7 tykkäystä
Alkaa näyttää jo hyvinkin “läpikuultavalta” 
Kiitos, joo laatu paranee vielä vuosienkin jälkeen. Vai onko sitä vaan hidas oppimaan??
Laitoin viikko sitten 3 kerroksen ja yhteensä lopulta ~250g jännettä.
Nyt jännekakku jousissa 4-4,5mm taipuvissa osissa. Joka vaikuttaa hämmentävän paksulta! Nyt vasta kuitenkin n. 60g jännettä mennyt per jousi. Eli on mulla aika pienet määrät jännettä mennyt jousiin joissa olen 3,5mm jättänyt takavuosina.
Kasanilla paksuutta keskikohdissa 17-17,5mm joten sinnekään ei tarvita yhtään lisää.
En kuitenkaan jätä tähän vaan tasoitan lavat mätsäämään toisiaan ja laitan lähes kaikkiin jousiin neljännen todella ohuen kerroksen, jotta menee turvallisesti yli 4,5mm jännekakku. Silloin kokonaisjännemäärä varmaan 70g-75g per jousi. Sekin vähän! Ehkäpä mulla on nyt viimein oikeasti kevyet kasanit joissa ei ole turhia massoja jänteistä…
Kärjet lähenee toisiaan.
3 tykkäystä
Joulun välipäivinä kerkeää latoa jännettä jousiin. Nyt meni viimeinen kerros, 180g jännettä. Varmaan vähän ylikin tarpeen mutta olkoon 0,5mm liikaa kuin liian vähän.
Punnitsin jousia ennen viimeistä (n.20g) kerrosta. Jousissa oli 3 kerroksen jälkeen 140g painonlisäystä ja koska laskelmien mukaan olin siinä vaiheessa laittanut n. 75g jännettä - oli liiman osuus 65g. Eli aikamoinen määrä liimaakin! Jänteet sitä ilolla imee niin en ole pihtaillut. Vatsoissa on vähän yli tulvinutta liimaa joten oikea määrä voi olla vähän pienempi.
Nyt sitten vaan kypsytellään. Ja puuhastellaan tietysti manchuja, pituusnuolia jne.
6 tykkäystä
Nyt on ollut niin kuivaa, niin pitkään että jouset on pitänyt laittaa laatikkoon. Pienellä vesikulholla kosteus on pysynyt hyvin 50% pinnassa, joten hometta ei tällä pitäisi syntyä…?
Pari lähikuvaa joukon jäykimmästä jousesta missä jänteiden ja liimakerrosten kutistuminen (eläminen) oli repinyt sarven rungosta irti. Vastaavaa on ennenkin käynyt kuivilla kelillä. Nyt jostain syystä rako oli umpeutunut kosteuden nostamisella! No liimata se jokatapauksessa pitää, mutta tuosta näkee sen dramaattisen eron mitä kosteuseläminen tekee. Varmaan millin pienempi rako nyt.
Harmi juttu jos jousia menee rikki ennenkö saa edes tillerivaiheeseen.
2 tykkäystä
Katsoin noita tataarijousien runkomittoja kun kiinnostaa että miten paljon taipuvat osat ohenevat. Näyttäisi olevan tuosta v-liitoksen kärjen kohdilta suunnilleen n.2mm ohennus kasan eye:hin. Noissa pituusjousissa varmaan osittain taipuu tuo v-liitoskin vaikö? Miten ne lavat ohenevat sitten pidemmillä taipuvilla osilla? Esimerkiksi jos on n.40cm taipuva lapa? Jos on esimerkiksi Manchu jousen lapa niin vaikka siihen käytetään mahdollisimman pitkää sarvea niin eikö sarvi kuitenkin väkisin ohene sakaraa kohti mentäessä niin että puu/sarvi suhde ei ole ihan optimaalinen? Toisaalta tarvitseeko sen ollakkaan kun ennen sakaraa oleva kärkikolmannes on yleensä hieman jäykempi eikä taivu niin paljoa? Toki sarvea varmasti kannattaa olla niin paljon kuin materiaali antaa mahdollisuuksia. Onko jotain yleistä nyrkkisääntöä ohennuksille eri mittaisille taipuville osille? Turkkilaisissa ja tataareissa on kyllä hyvin suuniteltu tuo kun sal-osassa sarvi voi jatkua aika paksuna ja sitten kasanille alle tuleva osuus sarvesta voikin olla ohuempaa. Tai näin oon ainakin käsittänyt.
Vielä vähän esimerkkejä: Vaikka joku magyar henkinen jousi jossa pitkät sakarat
Lavan pituus 25-30cm. Lavan paksuus kahvan liitoksen jälkeen 9mm (sarvea 5mm ja puuta 4mm). Lapapaksuus ennen sakaraa 7mm(4mm sarvea ja puuta 3mm) eli lapa ohenee 2mm. Tähän päälle 4-4,5mm jännettä. Jänne/puu/sarvi suhteet aika hyvät oman käsityksen mukaan
Esimerkki 2
Saman henkinen jousi mutta taipuva lapaosuus 35-40cm. Lavan paksuus kahvan liitoksen jälkeen 10mm (sarvea 6mm, puuta 4mm) Lapapaksuus ennen sakaraa 7mm (sarvea 3mm, puuta 4mm) Päälle sama 4-4,5mm jännettä. Tässä tapauksessa sarven ollessa pitkä ja kärkeä kohti reilusti oheneva mareriaalista johtuen niin sarvi/puu suhde menee huonommaksi. Eli onko tämä nyt kuitenkin kestävä kun se taipuma ei kuitenkaan tuossa sakaraa ennen ole niin suurta ja siinä on päällä 4-4,5mm jännettä?.
Jos sarvessa on vähän materiaalia kärkeä kohden niin pitäisi olla runkomuotoilu ja lavan ohennukset valmiiksi jo niin täydellisesti valmiit ettei sarven ohuimpaa osaa tarvitsisi hioa yhtään. Toki pitäähän se näissä kaikin puolin muutenkin olla kaikki mitat kunnossa.
Tämmönen kysymyspatteristo tällä kertaa
Joo taipuuhan se. Joissakin lyhyissä pituusjousissa taipuu lähes läpi kahvan. Kahvan keskellä on vain ehkä 5cm alue jossa ei ole jänteessä sitä taipumasta syntynyttä valkoista mikromurtumaa! V-liitos kestää vaivatta jänteen ja sarven välissä, joten sitä ei tarvitse pelätä.
Pitkillä lavoilla ei ole samanlaista painetta saada tasaista taipumaa. Monet manchut taipuvat enemmänkin keskilavasta kuin läpi koko taipuvan alueen. Sarvi ja jänne kestää paljon kuritusta!
Pitkissä jousissa ei sarvea tarvitse olla ihan yhtä paljon kuin lyhyissä. Taipuman säteet ovat pienempiä joten elastisia materiaaleja tarvitaan vähemmän. Jousistahan tulisi myös tajuttoman painavia jos lavat olisi paksulla sarvella kauttaaltaan.
Juuri niin. Se loppupätkä (~30cm) ennen sakaraa on hyvä olla refleksinen niin suorituskyky on parempi. Energiaa varastoituu paljon enemmän.
Ei. Ensimmäiset jouset kannattaa tehdä ohuina ja jättää paljon tillerivaraa (sarvea). Silloin pystyy manipuloimaan hyvin tillerin kohdilleen jälkikäteenkin ja oppia seuraavaan jouseen parempi runkomuotoilu.
Ihan ok, eli keskilavassa paksuutta valmiissa jousessa 12,5mm. Jos teet jonkun 120-130cm jousen niin 35mm leveänä tuosta tulee jäykkä jousi. Tähtäisin lapapaksuudeksi keskilavassa jotain 7mm ennen jänteitä. Parempi saada 40# jousi kuin 100#. Kun jousessa on pitkät sakarat niin leveyttä on hyvä olla 30mm+ ja se nostaa paunoja.
Taipuvista lavoista puhuminen on turhaa jos ei tiedä kokonaismittaa. Muutenkin koko touhu on arviota. Pystyn antamaan jotain pauna-arvioita jos on karkea tieto kokonaispituudesta ja jousityypistä.
Mikäli lisäät 10cm pituutta jouseen, paunat putoaa n.15#. On varmaan turvallisinta aloittaa tosiaan 130-140cm jousella, koska silloin onnistuminen on todennäköisempää. Sekä myös tietoisesti tehdä kevyt jousi. Sitten kun jousi onnistuu niin ei varmana kaduta.
Jos teet suhteellisen tasaiset taperit, tuskin tulee tuollakaan alueella ongelmaa.
2 tykkäystä
Joo unohtui mainita jousien pituus mitä kävi mielessä. Juurikin yksi tuollainen 120-130cm jousenrunko suunitelmissa johon leveyttä runkoon ennen jänteitä vähintään 35mm-37mm joten jänteiden laiton jälkeen tulee leveys olemaan 40mm luokkaa. Sakarat n.20cm pitkät ja kahvarefleksiä. Tavoitteena saada tuntumaa sarvijännekomposiitin tekoon ja jos saisi paunatkin 50# yli niin olisi kiva. Ja joo 40 paunaakin riittää jos jousen kasassa pysyminen on siitä kiinni. Hitaasti tulee etenemään tää kun ei ole enää tallia käytössä. Tähän tulee suorat liimapinnat. Mulla on tollanen Dictumista ostettu aika syvillä terillä varustettu uritustyökalu mutta meinasin sillä urittaa n. 1millin urat puuhun sekä sarveen. Mietin vaan kun siinä uritustyökalussa on aika terävä se uran tekevävä osuus. Oliko siitä joskus puhetta täällä foorumilla että liima ei tartu/imeydy niin hyvin jos se uran pohja on tehty tällä? Vai muistanko mä nyt vaan väärin
Ei kannata tehdä loppuleveydeltään 35mm leveämpää jousta. Nousee turhaa paunat ja tilleri on vaikeampi saada balanssiin. Matalissa jousenjäykkyyksissä tulee “lötköyttä”.
En laittaisi kahvarefleksiä ensimmäiseen jouseen. Voipi olla vaikea saada tasaiset taipumat niin että veto ei stäckää.
Voithan sä kokeilla sillä siklillä ja muuttaa sitten jos ei toimi. Sarvi kannattaa urittaa vasta ennen liimaamista ettei pinnat hapetu. Liimaus kesällä 60% kosteuksissa.
Tää oli mulle uutta tietoa.
Kyllä se on pakko saada kahvarefleksiä😄Jos ei onnistu nii sitten ei, mutta ainakin jotain oppii.
Toi että noiden sarvien liimapinnat täyttää liimalla kerros kerrokselta riittävän kosteassa ilmassa niin mitkäs ne liimasuhteet sulla olikaan niissä noin niinkuin suunnilleen?
Ja sitten kun urittaa puun niin tarvitseeko sun kokemuksen perusteella olla niin kosteeta eli voiko niitä talvellakin puupintoja täyttää liimalla niin että tarttuu liima eikä tule niitä ilmakuplia?
Sama juttu kun puun kanssa, sarven pinta hapettuu. Ja sarvessa se on aika kriittistä kun liimapinta on haastava tehdä.
Kunhan et ahnehdi liikaa…
Etten ala ihan vastausautomaatiksi niin käyppä lukemassa noita ketjuja. Tuota liimausprosessia olen kirjoittanut tälle foorumille koko foorumin (9v) elinajan vähintään pari kertaa vuodessa. Kuvilla ja yksityiskohdilla…
1 tykkäys