Lyhensin tuuman molemmista päistä. Jäykkyyttä 42# @70 cm. Ampumatuntuma napakoitui mukavasti. Taidan nyt ammuskella jonkin aikaa, ja katson sitten, jos vielä nipistäisi vähän pois.
3 tykkäystä
Tässä ensilaukaukset lyhentämättömällä versiolla. Hyvin ainakin niputti lyhyeltä matkalta.
4 tykkäystä
Olin Mennan jousijahdissa ja paluumatkalla pohjoiseen hain @TuomoReiniaho lta nuolenvarsia. Samalla mitattiin Snakey paunat. Tihkusateisen jahtipäivän jäljiltä paunat vain 38. Paahtohommia siis tiedossa. Taidan myös siirtää lattiavaakapunnituksen hylättyjen työmenetelmien joukkoon ja hankin paunamittarin.
Kannattaisi vaan vähän lyhentää kärkiä, niin paunoja saa lisää, lain vaatiman rajan ylikin, helposti.
2 tykkäystä
No, säädöksihän se meni. Pari pientä mokaa vatsan lämpökäsittelyssä. Pistin palikan kädensijan kohdalle ja puristin kärjet alustaan puristimilla, jotta paahdon yhteydessä jouseen tulisi myös vastakäyryyttä. En sitten ottanut huomioon, että koska aihio ei ollut suora, vastakäyryys ei jakautunutkaan tasaisesti lapojen välillä. Toiseen lapaan tuli oksan viereen liian voimakas vastakäyrä ja tillerihän siinä meni aivan epätasapäinoon. Lisäksi olisi pitänyt jättää parikymmentä senttiä lapojen kärjistä paahtamatta: nyt puristimien seurauksena kärkiin tuli viimeiselle 10 sentille myötäkäyrät.
No, yritetään palauttaa oksan viereen hieman myötäkäyryyttä tällaisella jigillä.
Seuraavaksi olisi tarkoitus taivuttaa lapojen kärkiin vastakäyryys takaisin. Katsotaan kuinka käy. Toiveena olisi, ettei tillerin palauttamiseen tarvitsisi käyttää kovin paljon sikliä, kun jousen jäykistys oli tässä tavoitteena.
Lämpömuokkaukset pitää (refleksi tai oikominen) niin kauan kun puu ei ole ihan piloille taivuteltu tai että manipulointi olisi keskellä taipuvinta osaa. Myötäkäyryyttä saa tietysti aina lämmöllä. 
Mutta uskon että kärjet saa takaisin refleksille.
On siinä tietynlainen tarkkuus ja kokemus oltava tuossakin. Itte laittelen eri kokoisia palikoita jousen alle, joiden avulla manipuloin tasaisen ympyrän. Samalla on käytettävä useampaa puristinta.
Olisi sitten pitänyt käyttää lapojen päiden vastakäyryyden palauttamiseen kosteaa metodia tai enemmän malttia. Paahtamalla vastakäyryys kyllä palautui, mutta vatsapuolelle tuli murtuma.
Etäisyyttä murtumasta nokkiuraan on noin 8 cm. Pohdin tässä, että katkaisenko molemmista päistä sen verran, jolloin jousen luonne muuttuu aivan täysin, vai lyhennänkö vaikkapa tuuman molemmista päistä, jolloin murtuma tulee aika lähelle nokkiuraa ja pyöräytän sitten murtuman ympärille jännevahvikkeen, joka jatkuu nokkiuraan saakka. Tietysti myös toiseen lapaan samanlainen hämäyksen vuoksi 
Silloin molempien lapojen päissä olisi 5-6 senttiä pitkät jännepunokset.
Ylälapa on vastakäyrä, mutta murtunut.
Alalapa on vielä myötäkäyrä. Tämän taivuttamiseksi taidan käyttää höyryä tai keittämistä.
Omissa jousissa on noita murtumia myös tullut, mutta ei yksikään jousi ole sen takia vielä kosahtanut. Tsemppiä.
Minulle on käynyt myös samalla tavalla, haitta on lähinnä esteettinen. Pikaliimaa tai hiustenkuivaajalla juoksevaksi lämmitettyä epoksia vaan halkeamaan. Vatsapuoli joutuu puristukselle eikä vedolle, jousta jännitettäessä puristuu vaan lujempaa kiinni. Ehkä ainoastaan jänteen katkeaminen voisi rikkoa jousen.
1 tykkäys
Näin kuivilla keleillä on kyllä vähän huono tehdä kuivalämpötaivutuksia. Mutta onneksi tuollainen pieni murtuma ei tosiaan haittaa, kuten tuossa todettiin. Liimaa vaan väliin ja jos epäilyttää, niin punos vielä päälle, punoksen pituudeksi riittää sentti, pari korkeintaan.
1 tykkäys
Väänsin myös toisen pään lämmöllä, kun kokeneemmat sanoivat, etteivät murtumat haittaa. Murtumia tuli tietenkin siihenkin. Nyt ne on liimattu pikaliimalla ja laiton jousen yöksi “humidoriin” eli saunaillan jälkeen märkään pesuhuoneeseen märkien pyykkien kanssa tekeytymään ennen kuin kokeilen taivuttelua ja jänteelle laittoa. En kuitenkaan aivan luota pelkkään liimaukseen, joten kuivaustelineen alla pyöreässä saavissa myös hirven selkäjänteitä liossa jännevahvisteiden tekoa varten.
Nyt jännevahvisteetkin ovat paikallaan, en vetänyt nokkeihin asti vaan jätin vain jyrkimmän vastakäyrän kohdan ympärille. Ei näytä liian pahalta vaikka ovatkin viritykset.
Ylänokki:
Alanokki:
Ja vedossa:
Kuten näkyy profiili on muuttunut varsinkin vireessä aikalailla nykyaikaisen pitkäjousen (esim. Mukkanuoli Toorum) kaltaiseksi. Tätä ei mitenkään erityisesti tavoiteltu, mutta sellaisen siitä tuli, kun korjailin ensimmäisen paahtamisen aiheuttamia muotovirheitä. Saa nähdä oliko tästä paahtoruljanssista lopulta mitään hyötyä jousen jäykkyyden lisäämisessä. En ole jousta vielä punninnut paunamittarilla. Varmuuden vuoksi pätkäisin kuitenkin tuuman molemmista päistä pois, kun taivuteltaessa tuntui edelleen köykäiseltä. Tilleri on suoraan lämpökäsittelyn ja siitä seuranneiden ei-toivottujen mutkien lämpöoikaisun jäljiltä eli vatsaan ei ole vielä siklillä koskettu.
6 tykkäystä
No, senhän saattoi arvata, että kun jouseen taivutetaan myötäkäyryyttä, niin paunat tuskin lisääntyvät. Mittaus kertoi karua tarinaa: #36-37 haarukassa liikuttiin. Kuten noista edellisistä kylpyhuoneen lattialla otetuista kuvista näkee, ovat virittämättömän jousen nokit kahvaan verrattuna useaman sentin myötäkäyrän puolella.
Päätin viime viikolla kokeilla taivuttaa lapoihin vastakäyrää muuttamatta edellisessä muotoilussa saavutettua lavan muotoa. Punttisalilta lainaksi 2,5 kg levypaino ja teknisen työn hitsaushuoneessa kuumailmapuhaltimella noin vartti lämpöä molempiin lapoihin vuorollaan.
Tällä metodilla jouseen tuli 4 cm vastakäyryyttä. Ensimmäisen ammunnan jälkeen vastakäyryyttä oli jäljellä sentti, joka parin päivän ammuntatauon jälkeen oli palautunut kahteen senttiin. Ekan ammunnan jälkeinen vetojäykkyyden mittaus tuotti myös positiivisen yllätyksen: #44@27,5".
4 tykkäystä
Nyt sopii jo pikkuisen epäillä numeroita. Sama mittari, sama vetopituus? Vai onko tuo 37 paunaa kesän kosteilla keleillä mitattu ja nyt sitten vastakaarevaksi taivutettu ja mitattu sisällä kunnolla kuivunut jousi? Nythän lämmityskausi on jo alkanut ja sisäilman kosteus on siinä 45 % kieppeillä. Silloin lähtötilanne on jo parempi.
Jos lähtötilanne oli 37 paunaa, niin teoriassa 44 paunaan päästään, kun kyseiseen jouseen lisätään 75 millimetriä vastakaarevuutta, josta kaikki myös pysyy. Ja käytäntö on kyllä aina pienempi kuin teoria.
Tuollaiset nopeat lämpötaivutukset palautuvat kyllä aika nopeasti. Jousta on sen verran taivuteltu ja paahdeltu ja muokattu, että jos siitä halutaan selvästi jäykempi, niin ainoa vaihtoehto mielestäni on lisätä siihen jänneselystys, roimalla vastakaarevuudella.
Ihan en pysynyt kärryillä pituudesta, mutta leveyden perusteella tommonen 40 paunanen osage on aika vähän rasitettu. Jos semmosta lähtee paahtamaan refleksille, muutosta syntyy erilailla kuin muista tavallisista jousista.
Yksi juttu kertoisi aika paljon, nimittäin massa. Paljon jousi painaa Ilja?
Toki voi olla että kohta on niin kuritettu, väännelty ja polteltu jousi että alkaa lähtölaskenta. 
Ehkä ei kuitenkaan…
Katsoppa @TuomoReiniaho tuota 7.tammikuuta otettua kuvaa, siinä on myötäkäyryyttä vaikka kuinka paljon, joka taitaa olla näiden lämpömuokkauksien ansiota. Eli ei settiä oikeasti.
Epäuskoisena katsoin paunamittaria minäkin, kun ensimmäiset lukemat sain. Jousi on punnittu viimeksi viime talvena noiden edellisten lämpökäsittelyjen jälkeen. En ole mihinkään muistiin merkannut viime talven mittauksia, joten virheen mahdollisuuskin on olemassa. Mutta mielestäni olen tehnyt kaikki mittaukset 70 cm eli 27,5 tuuman vetopituudella. Tämän perusteella näyttäisi siis siltä, että viime talven lämpökäsittelystä ei ollut mitään hyötyä, koska jousi oli viime syksynä Tuomon luona kosteana mitattu 38 paunaiseksi ja viime talven lämpökäsittelyn ja päiden lyhentämisen (tuuma per lapa) jälkeen tammikuun kuivassa mitattuna 36-37 paunaa. Eli pelkkä lämpökäsittely, jossa sössin jousen profiilin pahasti myötäkäyräksi, itseasiassa laski jousen paunoja huomattavasti, jopa alle tuon 36-37 paunan. Harmi, etten mitannut jousta ennen lyhentämistä.
Jos katsoo noita tammikuun 7. päivä kylpyhuoneen lattialla otettuja kuvia, niin sanoisin päiden olleen tuolloin noin 5-6 cm myötäkäyrän puolella jousen kahvaan verrattuna. Kylppärin lattialaatat ovat 10 x10 cm. Tämän syksyn lämpökäsittelyn jälkeen kärjet olivat siis sen 4 cm vastakäyrän puolella, josta ammunnan jälkeen vielä 2 cm. Eli pysyvästi kärjet olisivat siirtyneet lämpötaivutuksessa 7-8 cm eteenpäin.
Jousi painaa 549 grammaa. Pituutta on nokista nokkiin 63,5 tuumaa eli 161,5 cm. Lavan leveys kahvan vieressä 38 mm ja nokissa 16 mm.
Tiedä siitä lähtölaskennasta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kädessä on taas metsästyslaillinen peli. Yhdestä oksasta on kyllä lähtenyt pieni pituushalkeama ja oksa on aikalailla taipuvassa osassa keskilavassa, mutta muita jousen kestävyyttä vaarantavia enteitä ei ole ainakaan vielä näkyvissä…
1 tykkäys
Uskotaan! Aika hyvin sitten solahti teoriaan. Eli kyllä siitä toimiva peli taitaa tulla! Toivotaan, että lämpövastakaarevointi myös pysyy ja jousi pitää muotonsa satojenkin laukausten jälkeen.