On pitkään jo poltellut rekurvin teko, ja vaikka projekti siirtyy pakolla vähintään keväälle, niin vähän kartoitan ja suunnittelen sitä etukäteen.
Bambu-ipe yhdistelmän lisäksi onnistuin saamaan käsiini pari melko suoraa nuorta vaahteraa, jotka kuivuvat tällä hetkellä sängyn alla, ja ensimmäisenä yritän päättää kummasta olisi helpompi sellainen tehdä. Vaahterajousesta tulisi varmaan luonnostaan leveämpi, mikä on käsittääkseni hyvää rekurveille stabiiliuden kannalta, mutta jos oikein muistan niin höyryttämällä tehdyt rekurvit ei pidä muotoaan erityisen hyvin jos ne tekee taipuviksi(?). Eli kannattaako niistä tehdä enemminkin staattiset?
Ipen kanssa taas mietityttää sen taivuttaminen muottiin, ja jousen suhteellinen kapeus. Uskon kyllä että se ohuena (3mm kärjissä tai jopa alle?) jonkin verran taipuisi kolmilaminaattijousessa, erityisesti jos jollain nahka stripillä tai taipuvalla metallilevyllä sitä tuen taivutuksen ajan, mutten ole pois suljenut siyahienkaan tekoa. Viimeisimmän jousen mittoja kun tutkailin niin se vaikutti “rekurvien” juurella olevan suht stabiili, siis leveä suhteessa paksuuteen. Eli jos teen suht samoilla mitoilla (23 x 16 mm kahvan juurella, ~22 x 11mm 20~25cm päässä kärjistä ja siitä kavennus kärkiä kohti), niin tuleekohan siihen miten helposti ongelmia jännelinjan kanssa? Käsittääkseni tärkeintä olisi pitää jousi leveänä rekurvien juurelle asti, mutta voiko kärjestä sitten tehdä miten kapean? Vai mieluummin leveä ja ohut, kärjen massan kustannuksella?
Tuomo myös mainitsi jousen pituuden vaikuttavan sen stabiiliuteen, mitä en ollut ennen ajatellut. Millä tavalla se siihen vaikuttaa? Pitäisikö jousen siis olla leveämpi kahvan juurella ettei sitä sivuttaiskäyryyttä tulisi niin helpolla, vai onko kyse jostain muusta?
Ennen edellisen jousen korjaamista, tuo jänteen läpsyminen jousen vatsaan häiritsi jonkin verran. Onko äänen suhteen mitään mitä jousen suunnittelussa voi tehdä, vai onko sen ratkaisu yksinkertaisesti äänenvaimentimet?
Reenaisin rekurvien tekoa tuoreilla puilla. Kohta putoo lehti ja jousipuu on valmis korjattavaksi. Kierteetömät puut helpompia rekurvien tekoon tietty. Kovalla haulla löytyy rekurvikelpoinen puu syreenin, tuomipihlajan ja pihlajankin jengeistä.
Rekurvi on suht helppo tehä mut kaks hyvää samaan palikkaan jo vaikeempi. Tekemällä tottuu.
Mitä jyrkempi rekurvi, sitä epästabiilimpi kärjestä tulee. Mulla on noita 70 asteen rekurveja 20mm leveyksissä mutkan juuressa.
Rekurvien stabiiliuuteen vaikuttaa seuraavat asiat:
rekurvin jyrkkyys
rekurvin pituus
rekurvin leveys
jousen pituus
tillerimuoto (taipuuko lapa kärjen vai kahvan läheltä?)
Jousen pituus vaikuttaa, koska mitä lyhyempi jousi on, sitä leveämpi jousen lapa on suhteessa jousen pituuteen. Lyhyempi jousi vaan on vähemmän herkkä venkoilemaan sivusuunnassa tai kiertymään.
Tillerimuodossa taas kannattaa huomioida, että jättää lapojen kärjet (ennen rekurvia) hieman jäykemmiksi ja täten stabiilimmiksi. Mikäli nämä kohdat taipuu enemmän, on omien havaintojen mukaan venkoiluongelmia rekurvien kanssa. Siis rekurvijousen kanssa pitää kiinnittää huomiota että taipuminen olisi lähempänä kahvaa.
Tuo läpsyminen ei ole rekurvijousille kovin ominainen, vaan lähinnä juuri tuommoisissa tilanteissa missä rekurvi ei ole ilmassa, mutta myöskään jänne ei o kiinni rekurvissa vaan jää tähän tärisemään. Rekurvijouset pitävät kyllä hieman enemmän ääntä, mutta se on vaan se hurja voima joka siellä jylisee. Sama homma kuin sarvijousten kanssa, jännekorkeudella on niin kova jännitys, että jänteen pysähtyessä rekurveja vasten kuuluu pamahdus. Äänenvaimentimet toimii joo, mutta eivät ole missään muodossa alkukantaiset, muuta kuin jotain nokkien ympärillä olevia karvatupsuja on joissain jousissa käytetty. Vaan eipä ole nuo järeimmät puurekurvit nekään historiallisesti käytetty jousityyppi, en tuolla metelillä metsälle olisi menossa.
Eikun vaahteran kärjet ohkaseksi ja kattilaan keittymään, sitten taivutat tämän alle 10mm kärjen vaikka ens alkuun siihen 45 asteen kulmaan. Suosittelisin tekemään lyhytjousta, alle 150cm ja mistä tahansa muusta puusta kuin ipestä, sitä ei kuulemma saa kovin helpolla taivutettua. Vaahtera taas passaa oikein hyvin.
Näin on, tuoreella puulla kääntyy rekurvit helpommin.
Jere: ei ole järeät puurekurvit historiallisesti käytetty jousityyppi. … mitä!? No mikä on järeän määritelmä? Ehkä PAmerikan Californian alueen jouset eivät ole sitten Jeren mittarilla järeitä. Tai koillisalueen puujouset. Rekurveja kumpaisissakin. Toki Californiajousissa jänteet. Koillisalueen jouset jänteettömiä.
Viittaan tämän kaltaisiin rekurveihin: Jalavarekurvit 62# @24" ja 75# @24"
Voin toki olla väärässä, mutta ei mulla ole noita jyrkempiä kontaktirekurveja tullut vastaan.
Komeita kuvia Juhalta, siinähän sitä on käkkyrän mallia. Minäkin alan vähän luisua noista 90 asteen kummajaisista poispäin, mutta katsotaan jos pituusammunnassa vielä niillä metrejä irtoaisi…
Se on vissiin tämä porukka missä aikaa viettäessään alkaa kuin itsestään silmä tykätä näistä tositoimissa olleista jousimalleista!
@JMenna miksi edes aloin puhumaan “järeämpien” puurekurvien historiallisuudesta? Koska noita näkee paljonkin esim. jenkkilässä (primitive archer, paleoplanet), lähes kaikki on noita esittämäsi kuvia jyrkempiä. Eli aikalailla lähempänä mun kurveja. Mikä nyt on järeä, ainakin nuo on järeitä kipukoukkuja, voi hyvin kaivella lapojen välistä jumeja…
Litteä neliskulmainen. +3cm leveä keskeltä ja joku 2,7 paksu muistaakseni. Etuprofiili lähes suora ilman mitään levennyksiä tai kavennuksia. Siis lähes suora tikku edestä katsottuna. Muistaakseni tästä ja yhdestä toisesta saman tyylisestä on minulla jossain otettu mitat ylös. Täyttyy ettiä.
Menna tai Simo muistavat varmaan paremmin tähän hätään.
Bowyers bible kakkosessa on woodland bows juttu. En muista onko siinä mitään mittoja ko. jouseen. Mun kakkososa lähti lainaan Alexille ja mies meni ja hukkasi sen!!!
Sitten on tää Hammin ja Allelyn kirja jossa Northeast osio. Mulla ei ole tätä vaikka koko sarja kuuluis olla. Pidän encyclopedia sarjan piirroskuvista, mutta mittojen tiedot ovat suuntaa antavia usein. On vain pituus ja midlimb mitta tms.
Oon ihmetelly ton Moheganin kaukana päistä olevaa vastakäyryysosiota usein. Jousi on muutoin tosi tyylikästä tekemistä.
Jänne vireessä osuu vatsan ja täten laakin jälkeen osuu pitkältä matkalta vastakäyrien vatsaan joka taatusti tekee tymäkän tärähdyksen. Painavalla nuolella voi kontrata.
Tää on se ihmettelyn syy kumminkin. 5cm kärjistä pois ja kevenis, poistuis täräys ja paunat nousis hieman.
@Hartonen Lyhyesti: taita 30mm leveänä ja tilleröi normaalisti. Huomioi että jos haluat kärkien taipuvan, pitää olla liimattua refleksiä (laminaatti tai jänneselkä), muuten rekurvi oikenee suurella todennäköisyydellä. Mikäli on todella loivat kärjet, ei välttämättä oikene.
En itsekään tekisi noin pitkiä rekurveja mitä tuossa laittamassasi kuvassa.