Jahas, osage kurkkaa.
4 tykkäystä
jeah
Koe kappaleet on nopeasti kasvanut, ylhäällä jalavat alhaalla osaget.
Ens syksyllä alkaa massa tuotanto!
1 tykkäys
Progress, osage tykkää lämpimästä. Kohta pistän ruukkuun ja koristeeksi tänne olohuoneeseen.
Pähkinät on taimitarhassa, venailemassa talven ylitse ensi kevättä.
Tammet kasvaa hyvin.
Jallut menee miten menee, kuvasta näkee. Aattelin vaan kerätä muovikassillisen siemeniä ja mennä kylvämään mettään. Eiköhän jokunen pitäis lähteä.
Osaget kuivahti kesällä… Enään jäljellä mutsin puutarhassa pari, erittäin komiasti kasvaa.
Jalluja menee loput mettään tänään. Yhteensä 15istutettuna sitten. Tammia on jotakin 30metsässä jo + sattumalla paiskotut terhot siellä täällä itänyt.
Hianoa!
1 tykkäys
Olikos näin että ruotsin pihlaja oli parempaa mitä tämä meidän oma metsäpihlaja?
Vas oikealle: Ruotsinpihlaja, Saarni, Saarnivaahtera, Tuomipihlaja, Pähkinäpensas.
Meen tökkimään kaikkia näitä hyviin paikkoihin ja keväällä pitäis itää taas.
Itääköhän pihlajansiemen ilman linnun ruoansulatuksen läpimenoa? Oon ollut siinä luulossa että kova siemen pitää pehmentää ruoansulatusentsyymeillä ennenkuin lähtee puskemaan sirkkaa. Ja veikkaan että pähkinäkin lähtee vasta parin vuoden muhimisen jälkeen.
Mun siemenestä puuksi -kokemukset itämisen suhteen:
Tammi lähtee terhoista todella helposti. Jos pistää tammi-helmikuussa kymmenen terhoa viilipurkkeihin ja ikkunalaudalle niin maaliskuussa on viisi sirkkaa
Koivu on äärimmäisen hankala saada hallitusti sisätiloissa kasvamaan. Paras metodi perinteinen luontoa simuloiva eli ripottele ulos johonkin aurinkoiseen vähäruohoiseen paikkaan (hiekkalaatikko on erinomainen) ja sormet ristiin.
Jalopähkinät: Meilahden arboretumissa kasvaa maailman kaunein puu Mantsurian jalopähkinä. Legendan mukaan Meilahden jalopähkinät on marsalkka Mannerheimin tuomia, Japanin sodan muistoja. Oon useampana vuonna koettanut saada siemeniä itämään huonolla menestyksellä. Kylmäkäsittely ei auta. Yhden sadasta olen saanut kasvamaan. Jalopähkinän taimen on sitten muuten rusakon herkku numero yksi.
Jalavasta ei ole muuta kokemusta kuin se että kerran kylvin muovikassillisen siemeniä Urjalan mökille. Ei näkyviä taimia viidessä vuodessa.
Keväällä sen näkee noista pihajan siemenistä. Aattelin vaan kylmäkäsitellä ja toivoa parasta. Tosta jalopähkinästä vielä, voiko niitä pähkinöitä poimia ihan luvan kanssa? Alko itteäki kiinnostaa.
Mantsurianjalopähkinä itää kyllä hyvin, tai ainakin ne, mitkä itse aikoinaan kylvin ruukkuun ulos syksyllä. Ne kaksi puuta siinä leikkimökin vieressä ovat 13-vuotiaita - jos joku ne huomasi. Kaisaniemen puistossa on monta mantsurianjalopähkinää ja maassa valtavasti pähkinöitä - käy keräämässä vaan. Pähkinäpensaan pähkinöiden keruuhan ei kuulu jokamiehenoikeuksiin mutta jos jostain mantsurianjalopähkinän pudokkaita keräät, niin ei siitä kukaan mitään välitä.
1 tykkäys
Joo jalopähkinöiden uloskylvö lienee se varmin konsti, tulee kymäkäsittely ihan luonnostaan vaikka itäminen saattaa alkaa vasta muutaman vuoden kuluttua kylvöstä. Huomenna aattelin vapaapäivänä käydä Meilahden arboretumissa keräämässä Mantsurian ja japaninjalopähkinöitä, Japanin siipipähkinöitä ja jos hyvä tuuri käy niin Amurin korkkipuun siemeniä. Katsuran herkullista hattaratuoksua pitää ainakin käydä nuuhkimassa.
1 tykkäys
Arboretum kävelty läpi. Katsuran lehdet olivat jo tippuneet joten nuuhkiminen jäi väliin. Mantsurian ja japaninjalopähkinät olivat näemmä siementäneet todella niukasti. Siipipähkinä ja korkkipuu taas notkuivat siemeniä. Jostain joskus luin että puut siementävät runsaasti kolmen-neljän vuoden välein ja seuraavan vuoden huilaavat. Välivuoden siemenet itävät heikosti ja runsasvuotiset erinomaisesti.
Jalopähkinät, siipipähkinät ja korkki
Mantsuria
Korkki
Siipipähkinä
1 tykkäys
Kaisaniemessä on pähkinöitä maassa vaikka kuinka paljon, siellä vaikutti olevan hyvä sato.
Jos hieman erikoisemmat puut kiinnostavat, niin Savonlinnasta saa järkihintaan hyviä taimia. Esimerkiksi vuorijalavan 150–200 senttimetriä pitkät taimet 8 € kappale.
1 tykkäys
On halpoja kyllä! Ja oli myös juglands nigraa joka ymmärtääkseni on hyvä jousipuu. Ja laburnum joka on erinomainen.
Joo siemenistä vielä, se siementäminen on ihan puu- ja paikkakohtaista. Jos Kaisaniemessä on runsaasti niin sieltä kannattaa hakea. Siipipähkinä ja korkki kannattaa hakea Meilahdesta!
1 tykkäys
Taas uusia taimia kasvamassa kevät istutusta varten:
-Jalavaa
-Värimulperia
-Punapähkinäpensasta
Tuli myös tilattua pähkinäpensaan pähkinöitä 100kpl Mustilan Arboretumista.
Ja säilössä on maailman helpoimpia tammenterhoja se sata hallojen jälkeen istutettavaksi metsään.
Värimulperi ihmetyttää kyllä, monessa USA:n osavaltiossa tätä kasvaa, pohjoisessakin.
Minnesotassa on kerrottu kasvavan ihan kunnon puun kokoisia värimulpereita.
Minnesotassa on suhteellisen samallaiset olosuhteet, kuin RannikkoSuomessa. Odotukset ovat korkealla viimevuonna istuttamastani taimesta.
Käsittääkseeni ongelmana ei ole pakkasten kipakkuus, vaan koska ne alkavat. Liian aikaiset hallat tappavat taimen latvat ja keväällä myöhäiset hallat tappavat uudet silmut.
Jos taimi ei selviä tästä talvesta pitää kokeilla pakkassuojaa/kellari talvehdintaa.
Tosiaan siellä se pihalla tönöttää 30cm korkeana, häijyine piikkeineen.
2 tykkäystä
Jos tilaa on, niin laita punatammea, pitäisi menestyä hyvin vielä III-vyöhykkeelläkin. Tuleva kevät ja kesä menee vielä puutarhakasvien parissa mutta sen jälkeen on kyllä suunnitelmissa alkaa kasvatella jonkinlaista miniarboretumia. Ajattelin kyllä käyttää valmiita taimia, koska tilaa on aika niukasti. Olisikin hehtaari pari peltoa, niin istuttaisin sen täyteen erilaisia puita! Myisiköhän naapuripeltojen omistaja palan pelloistaan, sen metsän takaisen kapean kaistaleen…?
Punatammea en ookkaa vielä ajatellu. Helsingissä muutaman paikan tiiän mistä vois terhoja kerätä ens syksynä, tie vaikka vieläkin olis jäljellä.
Eiköhän se naapurin maanviljelijä suostu, jos hinnasta sopii 
Pellolle olis komia kyllä istutella, valmiiksi hyvä maa ja tasaistakin vielä.
Savonlinnan taimisto sanoo heidän punatammikannastaan seuraavaa:
“Punatammi (Pohjoinen tammi) I-IV
Hyvin talvenkestävä kanta, metsätammen vaihtoehdoksi.
Nopeakasvuinen”
https://taimet.net/index.php?pageid=21&aid=64&lang=fi
Värimulperista vielä, että kasvin alkuperä on tärkeä talvenkestävyyden kannalta. Vaikka värimulperi kasvaisikin Suomen etelärannikkoa vastaavissa olosuhteissa, niin silloin pitäisi saada kyseisestä kannasta taimia tai siemeniä. Jos siemenet ovat eteläisempää kantaa, niin niiden talvenkestävyys on huonompi.
Tässä vielä kiinnostava opinnäytetyö: Amerikkalaisten tammilajien menestyminen Suomessa
Kiitos, siinä tuli illaksi lukemista!
Hmm, ainoana tietona oli pakkasenkestävyys -25C. Ja Unkarista.
Pitääpä alkaa kyselemään tuolta pohjois ameriikoista siemeniä.
Ne värimulperin siemenet olivat Unkarista? Tiedä sitten, onko liian lämpimään tottuneita? Kokeilemallahan se selviää, nyt on ainakin ollut ehkä ihan suotuisa talvi, ellei sitten vielä tule kovia pakkasia.