Puulajit, joista ei ole tehty jousia?

#7

Empä sit lukenut Tuomon ekaa tekstiä loppuun…
Tässä kun tuota kirjoittelin niin näen vain tuon otsikon.

#8

Joo, nimenomaan kotimaiset puulajit. Maailmassa lienee aika monta puulajia, josta ei ole tehty jousia, joten unohdetaan ne. Kotimaiset ovat kiinnostavampia, koska niistä kaikilla on mahdollisuus tehdä jousi, kunhan vain sopiva aihio löytyy ensin.

Leppäjousesta olen kuullut, siitähän oli juttua vanhalla foorumilla. Jousi jäi varmentamatta, joten sitä ei lasketa mukaan. Eli tällä tietoa kukaan ei ole tehnyt toimivaa jousta tervalepästä, harmaalepästä tai lehmuksesta. Tarjolla siis mainetta ja kunniaa sekä ensimmäisen tekijän status!

Korpipaatsamasta, minulla on Espoossa tiedossa yksi hyvä puska, joista olisi tarkoitus poimia pari aihiota, kunhan sielläpäin joskus taas liikun.

#9

Suomen puut ja pensaat (2006) - Henry Väre, Heikki Kiuru kirjani on tällä hetkellä Becmannilla ja siitä onkin jo aikaa… Liekö myynyt?

Haapa, Leppä ja Lehmus?

Tässäkö sit kaikki “ylälajit” jotka kelpuutetaan ku kaikist muis on jo jotain näppi tuntumaa? (miinus pensaat)

Mihin ajan jaksoo vedetään raja? Silloin ku vikat jäät lähti vai siihen ku uskonpuhdistus alkoi ja mies keksi laittaa housut jalkaan?

Tuolta valkkaamaan loput mitä saa käyttää.
https://www.biomi.org/biologia/suomen-puut-ja-pensaat/

Pitäisikö kaikki varsinais suomen alueella kasvavat laskea pois kun kerta täällä on näitä uusi tulokkaita niin mahottomasti ja laskea vain jyväskylän yläpuolella kasvava?

#10

Ei tämä asia ole tulkinnanvarainen, Mikke. Kasvitieteilijät ovat määrittäneet Suomessa esiintyvät puuvartiset kasvit alkuperäisiin, muinaistulokkaisiin ja uustulokkaisiin. Suomen luonnossa alkuperäisiä puita ja pensaita on vain niukasti, vaikeissa ilmasto-, valo- ja maaperäoloissa Euroopan laidalla kun elämme.

Luonnonvaraisia, alkuperäisiä puu- ja pensaslajeja Suomessa ovat:

Hieskoivu
Rauduskoivu
Vaivaiskoivu

Kotipihlaja
Suomenpihlaja
Ruotsinpihlaja

Metsätuomi

Tervaleppä
Harmaaleppä

Metsähaapa

Metsälehmus

Lehtosaarni

Metsätammi

Metsävaahtera

Vuorijalava
Kynäjalava

Koiranheisi

Lehtokuusama

Korpipaatsama
Orapaatsama

Pähkinäpensas

Metsäomenapuu

Taikinamarja
Mustaherukka
Punaherukka

Vadelma

Tylppäliuskaorapihlaja
Suippoliuskaorapihlaja

Tyrni

Karjalanruusu
Metsäruusu
Orjanruusu
Iharuusu

Kalliotuhkapensas

Näsiä

Suomyrtti

Metsämänty
Metsäkuusi
Kotikataja
Euroopanmarjakuusi

Halava
Lettopaju
Tunturipaju
Villapaju
Kiiltopaju
Mustuvapaju
Outapaju
Tuhkapaju
Virpapaju
Raita
Ahopaju
Kangaspaju
Juolukkapaju
Kapealehtipaju
Kalvaspaju
Talvikkipaju
Pohjanpaju

Varvut, varpumaiset pajulajit ym. on jätetty tästä listasta pois sillä perusteella, että niistä ei saa tehtyä edes nuolen esivartta.

Iso osa tästäkin listasta esiintyy luonnovaraisena ainoastaan Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla.

Ihmisen tuomia puu- ja pensaslajeja on Suomessa sadoittain, ja tämä tilanne elää jatkuvasti, kun ilmastonmuutos etenee ja puutarhaharrastajat saavat aina vain uusia lajeja pysymään hengissä aikuiseksi asti. Yleisesti ottaen Suomen nykyisissä saati tulevissa oloissa pärjäisi monikin vierasperäinen puulaji, jos alkuperäiset, voimakkaammat (=paremmin sopeutuneet) lajit eivät kilpailulla estäisi niiden leviämistä.

#11

Kauan sain sekoilla ennekuin lista tuli pyötään.

Olisiko mahdollista muokata tuohon listaasi nyt vaikka kaikkiin niihin “chek” joista tietää jonkun tehneen edes jotain?
Kiiltopaju on ainakin Chek!

Noista pentelen pajoista kun ei kauheasti ole pusikossa vielä tunnistus kokemuksia…

Mikä hitto on Näsiä??

#12

Näsiä on pieni ja myrkyllinen pensas. En ole kyllä ikinä nähnyt niin paksuvartista näsiää, että siitä voisi edes kuvitella jousta tekevänsä.
Vähän epäilyttää myös, että monikohan pähkinäpensaasta värkkäilty jousi mahtaa olla luonnonvaraisesta perisuomalaisesta kannasta? Moni pihoilla kasveleva vaahterakin on ulkolaista alkuperää eikä kotomaista alkuperältään.
Aika vaikea määritellä, jos oikein haluaa pilkkua höylätä. Mulle tuli postissa pari vuotta sitten saksalaista tammea muutama kymmenen taimea. Kasvavat tuolla pihalla nyt. Lajinsa puolesta suomalaisia, mutta todellisuudessa ovat nuoria tuokkaita…

#13

Näsiä on pieni, joo, mutta tuottaa tiukkaa puuainesta, josta voi tehdä jousiammuntavälineiden osia. Lisäksi on aina mahdollisuus, että löytyy poikkeusyksilö, joka ei jää metriseksi ja pikkusormen paksuiseksi. Busmanni tarvitsee vain etusormen paksuisen varren metsästysjouseensa.

Pähkinäpensas kasvaa täällä lounaisrannikolla tyyten luonnonvaraisena ja yleisenä metsäpuuna, ei mitään syytä epäillä, että ei olisi alkuperäistä kantaa. 10 - 3 000 vuotta sitten eli suurimman osan jääkauden jälkeistä aikaa se oli tavattoman paljon nykyistä yleisempi ja laajemmalle levinnyt, ja reliikkimäisiä kasvustoja on siitä muistona muuallakin Suomessa. Näistä metsähasseleista me jousia teemme.

Metsävaahtera on kaikista “jalopuista” yleisin metsäpuu Etelä-Suomessa, löytyy mitä monenlaisimmista ravinteikkaista metsistä, ei syytä olettaa tai epäillä pihapuiden olevan kantavanhempia. Olen tehnyt näistä metsävaahteroista jousia 1990-luvun alusta saakka, pihapuusta en yhtäkään. Tuotuja vaahteralajeja on liki 20, toinen toistaan näyttävämpiä / pienikasvuisempia ja pihoille sopivampia, niitä löytyy joskus rakennetun ympäristön laitamilta ja vanhoilta talonpaikoilta.

Alkuperäiset kannat ovat sopeutuneet täällä elämiseen ja siksi täysin ylivertaisia luonnon armoille jätettyinä, tuotuihin taimiin ja pihoilla hoivattuina menestyviin tulokkaisiin nähden. Rotupuhtautta vaaliva pilkunnussija on koko lailla tyhjän päällä metsäpuiden kanssa. Ulkomailta tuulten, merivirtojen ja linnunpaskan mukana ne alkuperäislajitkin tulivat, alkaen vasta 11 000 vuotta sitten.

#14

Näsiä on kyllä tiukkaa tavaraa. Maillani lammen rantalehdossa kasvaa joitain risuja. Pitääkin muistaa käydä katselemassa jos löytyy ja olisiko sopivia vahvuuksia. Pirun hankalia edes löytää ellei satu tosi aikaisin keväällä hoksaamaan kun muu kasvusto on vielä vaatimatonta.
Rauhoitus taitaa koskea vain myyntitarkoitukseen keräämistä jos oikein muistan. Täytyy vielä tarkistaa mikä on tämänhetkinen status.
Näsiän marjaliha ja kuoriaines ainakin on erittäin myrkyllistä. Onko tietoa kuivatun puuaineksen myrkyllisyydestä?

#15

Eipä ole tietoa näsiäpuun myrkyllisyydestä, mutta kyllä myrkky on pääsääntöisesti mehevissä osissa kasvia. Tappavan myrkyllisiä ovat myös esimerkiksi marjakuusi ja kultasade, mutta ei näiden puuaineksen työstössä ole ongelmaa, kun puuta ei syö ja välttää sitä hengittämästä.

#16

Suomen Terveyskasvit -auktoriteetin mukaan koko kasvi on myrkyllinen ja erityisesti marjat ja kuori. Toisaalta, kansanlääkinnässä kuoresta tehtyjä hauteita käytettiin reumaan ja marjoja riisitautiin että tokko se heti tappaa vaikka niitä paljain käsin riipisikin. Ehkä hanskat kädessä kuitenkin. Myrkyllinen aine on metsereiini -hartsi.

Offtopicina, ST:stä löytyy myös ohjeet noitien voiteeseen jolla pääsee sitten lentämään Kyöpelinvuorelle orgioihin paholaisen kanssa. Ainesosina mm. kastamattoman lapsen rasvaa, myrkkykeisoa, mandrakea ja oopiumia. Kyllähän tommoisella varmasti lentoon pääsee.

1 Like
#17

Myös esimerkiksi kultasadetta kuvataan toksikologiassa termein “koko kasvi myrkyllinen”. Se ei tarkoita sitä, että tällaisen kasvin puuaineksen työstäminen olisi vaarallista. Muutoin eurooppalaisia jousen-, säkkipillin- ja puuveistostentekijöitä kuolisi verstaissaan melko taajaan.

#18

Lepästä on tehty yksipuinen sorsanmetsästysjousi. Kauan sitten Jäkkärässä oli juttu jostakin muistaakseni keskisuomalaisesta miehestä, joka oli tehnyt leppäjousia ja metsästänyt niillä sorsia. Äijästä oli siinä valokuvakin. Tästä on tosi kauan aikaa, ainakin 20 vuotta, ellei enemmän.

#19

Juuri näin. Laburnum on myrkyllinen muttei yhtä myrkyllinen kuin vaikkapa tupakka.

En nyt satavarmasti tiedä mutta oletan että ominaisuuksiltaan metsereiini-terpeeni on voimakkaan rasvaliukoinen. Niinkuin tärpätti. Menee siis heittämällä ihobarrierin läpi. Kyllä marjoja voi varmasti poimia paljain käsin mutta en suosittele litsaamaan niitä sormilla. Ja pidempiä aikoja käsitellessä pitäisin kyllä hanskat kädessä.

#20

Yllättävää että lepästä jousi tulee. Tein yhtä puuveistosta johon oli kätevää pasuttaa tai tuoreeltaan taivuttaa puuta muotoonsa. Leppä on veistospuuna ihan huippua joten ajattelin tehdä siitä. Taivutus ei säteiltään paljoa poikennut jousimuottieni taivutussäteistä, itse asiassa oli paljon loivempi. Laitoin tuoreeltaan ja pasutin ja joka ainoa räsähti poikki vaikka olin tarkka syykulusta. Ei ole leppä lähtenyt jousikokeiluun tämän kokemuksen myötä. Toki siitä voi jousi tulla kun taitaa. Parempiakin puulajeja on.

Listassa yllä oli mm. vadelma. Tulisiko siitä muka nuoli? Paksuinkaan villivadelman ranka ei ole nuolelta silmääni näyttänyt.

Vadelmanuoli
pilkkoi tämän ketjun #21

9 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Vadelmanuoli

#26

Penkosin vanhoja kuviani läpi ja alkoi tulle sellainen fiilis eetä leppää kin tuolla varastolla saattaapi hyvinkin olla. Pulikat olleet varastolla jo kuusi vuotta ja kaadettuina jo kahdeksan vuotta. Kuivattuna ja työstettynä vanhalla asunnollani otettu kuva joskus 2009-2010?

#27

Mitäs tälle leppäjouselle kuuluu? Tuliko jousi vai ei? Näyttäisi olevan harmaaleppää? Kumpi on muuten lukujen valossa parempi valinta jousipuuksi - harmaaleppä vai tervaleppä?

Tuohon Tuukan listaan vielä viitaten, niin onko kukaan tehnyt jousta tyrnistä, ruususta tai paatsamasta?

#28

En ole vielä löytänyt. Saattaa olla että ovat vanhempieni autotallin vintillä eikä verstaalla. Lyösin sitä vastoin 160cm pitkän noin 13cm leveän puolikkaan haapa pöllin nuolien tekoa varten. Pitäisikö se uhrata jouseksi?? Lepästä en sano mitään.

Neljä isoa tyrni aihiota pajalla on jo kuivunut 1,5 vuotta. Kauhean paljon oksia. Tuukalle muistaakseni annoin yhden?

pilkkoi tämän ketjun #29

Yksi viesti siirrettiin uuteen ketjuun: Taikinamarjanuolia

#30

Viimeksi tänään ajatuksissa oli leppäjousi…koitin muistaa olenko kuullut tehdyn lepästä jousta…nimittäin ajoittan näkee suoria ,oksattomia leppiä, . Voisi toki kokeilla :gyl: