Puukaaria

Kyse on nyt siitä, että mistä tässä puhutaan: omatekoisista varsijousista ja nuolista vai esim. keskiaikaisista historiallisesti korrekteista varsijousista ja nuolista?

Historiallisestihan harvoin on ammuttu 10 grammaisia (tai alle) painoisia nuolia, vaan sellainen 30-50 grammainen nuoli on aika standardi paunavälille 50-500 paunaa. Suurimmat windlass ja qranequin jouset ampuvat jopa 90 grammaisia nuolia tai yli.

Komppaan Reinikaista 100-0, että “Tällainen temppu on yksilö jouselle kaikkein verrannollisin.
Jous jousessasi on 50paunaa niin ammu sille tehty 500grainin nuoli jos taas 155 paunaan niin silloiin sinun tulee käyttää 1550grainista nuolta. Jos minun (noin)160lb marjis ja sinun 155lb jousesi taistelisivat keskenään ja minun nuoleni olisi vain 10grammaa ja sinun ampumasi 30grammaan niin vertailu olisi täysin hyödytöntä.”

Väitän edelleen, että jousen palautusnopeuteen vaikuttaa funktiot a) jousen myötäkäyryys b) jousen suoruus c) jousen vastakäyryys ja vasta tämän jälkeen paunat. Ja historiallisesti varsijousten kaarissa ei ole ollut suuria jännevälejä, vaan kohtalaisen matala jänneväli, että saadaan maksimoitua vetopituus ja sen merkitys. Tämä historiallisesti korrekti varsijousten kohtalaisen pieni jänneväli onkin asia mitä ei moni aloitteleva varsijousiharrastaja tiedä, vaan jännevälin ymmärtää vasta sitten kun perehtyy kunnolla asiaan siinä vaiheessa, kun alkaa mahdollisimman historiallisesti korrektia puukaarellista varsijousta rakentamaan. Ja kyllä - siis nimenomaan historiassa ymmärrettiin jousen suoruuden ja vastakäyryyden merkitys jousen palautusnopeuteen.

Jkoivusa:n mallia voisi siis korjata alla olevan kuvan kaltaisesti (esim. skåne-varsijousen tekemällä, joissa saa historiaan katsomalla olla paljon vetopituutta). Tässä mallissa kaari olisi suora tai vastakäyrä, mutta saataisiin lisää vetopituutta ja palautusnopeutta. Tuukka Kumpulaista lainatakseni (ja jota komppaan myös 100-0):

“Vetopituus on niin keskeinen tekijä jousen energianvarastoinnissa, että pauna paunaa vasten varsijousi on musertavan paljon heikkotehoisempi liike-energian, liikemäärän ja konkreettisen läpäisyn suhteen. Tekemämme kokeellinen tutkimus tähän asti on osoittanut, että 100-paunainen keskiaikaishenkinen mutta tehokkaampi (sanan varsinaisessa merkityksessä: energy in / energy out) puukaarinen varsijousi heittää nuolta samalla liike-energialla kuin noin 30-paunainen pitkäjousi. 200-paunainen 1500-luvun skandinaavisten varsijousten mukainen teräskaarinen varsijousi vastaa heitoltaan puolestaan noin 50-paunaista hyvin tehtyä pitkäjousta. Edellämainitun perusteella on selvää, miksi kevyimmät keskiaikaiset ja varhaisen uuden ajan varsijouset olivat noin 200-paunaisia, ja varsinaiset sota- ja suurriista-aseet 300 - 1200-paunaisia. Pauna paunaa vasten pitkäjousi on 3 - 4 kertaa kovaheittoisempi.”

Muuten ihan kiva , mutta tuossa mallissa kaaren kärki kulkee suunnilleen kolmikertaisen matkan. Eli kaarta pitäisi myötäkäyränäkin ohentaa kolmannekseen , jotta se kestäisi.
Siis jousivakio putoaisi 1/27 osaan ja energiakapasiteetti kolmannekseen.

Edit: Poistettu henkilökohtaisuuksiin menneet asiat, jotka eivät liittyneet puukaariin mitenkään. Keskustelu jatkukoon asiallisesti.

Jotta kenenkään ei tarvitsisi jankata ja vääntää, niin kuka tekee mittaukset? Niin hauskaa kuin teorioiden pyörittely onkin, niin jotain muutakin kaivataan. Saadaan sitä niin sanottua kovaa dataa, jonka perusteella keskustelua on mukava jatkaa.

Pitäisi mitata kolme eri vaihtoehtoa:

  • Normaali kaari, eli matala jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.
  • Myötäkaareva kaari, eli suuri jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.
  • Normaali kaari, eli matala jänneväli ja suuri tehollinen vetopituus.

Nämä pitäisi skaalata niin, että täydessä vedossa jäykkyys on sama, eikä mikään kaari ylirasitu. Nuolen nopeusmittaukset neljällä eripainoisella nuolella, kevyestä painavaan.

1 tykkäys

Jkoivusa ymmärtääkseni yrittää ymmärtää näiden Alcazar:in ja Glasgow:n museoiden varsijousten puukaaria ja niiden massiivista kokoa. http://thearbalistguild.forumotion.com/t1552-berkhamsted-castle-and-glasgow-museum-wooden-prod-crossbow#15427

“Glasgowin jousi on keskeltä 70x55mm ja reilun metrin pitkä.
Parilitrainen marjakuusikaari kestää 300-400 joulen kuormituksen. Eli vetojäykkyydeltään olisivat parhaimmillaan noin puolitonnisia, mikä rupeaa olemaan käytännöllinen yläraja minkäänlaiselle kannettavalle kenttävarsijouselle.” Perinteinen varsijousi ennen teräskaarta

Mitä nyt itse olen tähän mennessä asiaan perehtynyt niin vahvaa todistusta ei ymmärtääkseni ole siitä, että kyseisiä puukaaria olisi välttämättä höyrytetty myötäkäyräksi - eli, että onko kyseessä luonnon myötäkäyrät puut. Museoiden jänteistä ei myöskään uskalla mitään sanoa, teräskaarissakin ne on usein vain ajan myötä venyneet käyttökelvottomiksi. Tämän Glasgow:n puukaaren kohdalla on epävarmaa, onko kyseessä alkuperäinen kaari.

Jousen höyryttäminen sinällään on vanha keksintö. Mutta toisaalta esimerkiksi tämän Glasgow:n kaaren (ainakin toinen) lapa on vahvasti ohennettu sekä paksuus- että pituusuunnassa mikä viittaisi erityisen vahvaan puukaareen, joka on tarvinnut lyhyen vetopituuden toimiakseen ja kestääkseen. Voi siis hyvinkin olla, että tämän Glasgow:n kaari toimii vain kyseisellä lyhyellä vetopituudella - jolloin kyseessä todella olisi alkuperäinen puukaari. Mutta kysymys on, että onko Glasgow:n puukaari luonnon myötäkäyrä vai höyrytetty. Mitä tulee tämänkin varsijousi-yksilön jänneväliin, oma arvioni on noin 10-20 cm. Kysymykseksi siis jää, että miten Glasgow:n kaari toimisi oikeasti käytännössä - eli onko kyseessä todella alkuperäinen kaari?

Kysymykseen voisi joku foorumin marjakuusi-spesialisti siis vastata, että a) kestääkö marjakuusi höyryttämistä b) vai voisiko Glasgow:n puukaari olla luonnon myötäkäyrä. Ongelma (kysymys) siis tässä tapauksessa olisi tämä vetopituus - millainen marjakuusi-kaari toimisi teoriassa parhaiten kyseisen Glasgow:n vetopituudella suhteessa Glasgow:n puukaaren mittoihin? Entä millainen jänneväli tässä voisi olla?

Noniin, tein Jkoivusa tyyliin 120 paunaisen hieman myötäkäyrän lähes jännekorkeuteen. Vetopituus on 27cm, jänneväli 8 cm. Vaikka tämä ei vielä kovin myötäkäyrä olekkaan, täytyy kyllä todeta, että Jkoivusa osaa kyllä mielestäni myös teorian. Taitaa olla niin, että ymmärsin hänen teoriansa vasta näin kantapään kautta. Idea on siis siinä, että myötäkäyrällä kaarella saadaan helposti lisää paunoja ilman, että kaari rasittuu - eli, että on vaaraa kaaren katkeamisesta. Ja varsijousessahan lyhyttä vetopituutta kompensoidaan nimenomaan paunoilla. Tässä omassa versiossani heitto oli todella kova vaikka kyseessä on sentään vielä pajukaari. Väitän, että tästä tuli tähän mennessä tehokkain yksipuinen kaareni.

Mutta kuten Tuomo Reiniaho sanoi, nämä asiat pitäisi mitata, että saadaan mitattua dataa eri teorioiden välille.

Normaali kaari, eli matala jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.
Myötäkaareva kaari, eli suuri jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.
Normaali kaari, eli matala jänneväli ja suuri tehollinen vetopituus.

Nämä pitäisi skaalata niin, että täydessä vedossa jäykkyys on sama, eikä mikään kaari ylirasitu. Nuolen nopeusmittaukset neljällä eripainoisella nuolella, kevyestä painavaan.

Aion kyllä jatkaa myös Jkoivusa tyyliin ja tehdä samanlaisia 150-250 lbs myötäkäyriä, lähes jännekorkeuteen myötäkäyriä kaaria - suorien ja vastakaarien kaarien lisäksi. Eikun paksumpaa pölliä etsimään.

1 tykkäys

Pitää koittaa uudelleen taas pajukaarta …näyttää paksulta tuo…

Korjaan: Heittoni ovat parantuneet optimaalisemman (mitatun) vetopituuden ansiosta

1 tykkäys