Puukaaria

#1

Laitan tähän malliksi muutaman, kun joillain näyttää olevan vaikeaa.


Pihlajaa, 71 kg/ 24,5 cm iskulla (155#10") , jänne 104cm
Keskeltä 35x33. puolesta lavasta 33x27, kärjistä 18x20 mm
Veti ensiyrittämällä likemmäs 180#, mutta jätin tarkoituksella pidemmäksi aikaa jänteen venymään . Käyttöjousi saa olla pikkaisen ylimitoitettu ja kunnolla sisäänajettu.

Marjakuusta 110 kg/12,8cm isku(240#5"), jänne 46 cm.
Keskeltä 32x30, kärjistä 20x25 mm.

Uunissa paahdettua syreeniä, ohut hamppuselkä 80kg /6cm (180#2.5") isku, jänne 20,4 cm.
Keskeltä 18x17, kärjistä 10x15 mm.

Vetojäykkyydet on laskettu voimakäyrästä ekstrapoloimalla. Eli nuo kaksi alempaa saattavat olla hiukan ilmoitettua jäykempiä. Tämän malliset tuppaavat stäkkäämään.
Kaikki jouset on höyrytetty myötäkäyriksi lähes jännekorkeuteen.

Ja tässä vielä aihiovaiheessa pihlajainen kolmosvitonen.


Pitäisi vain keksiä miten tuosta saa reilun metrisen pätkän ehjänä keitettyä parinkymmen sentin myötäkäyryyteen. Siitä saisi sitten suunnillen kilopaunan vaaksalla.

0 Likes

#2

Vaikka myötäkäyrästä saakin vahvan kaaren, niin yli puolet kevyempi suora tai vastakäyrä puu voittaa myötiksen mennen tullen. Paunat ei merkitse, vaan kaaren palautusnopeus.

Mreinikainen approves:

“Puisenkaaren ei tarvitse olla möytäkaareva. Vaikka siitä saakin voimakkaan niin yli puolet kevyempi kaari joka on kokonaan puuta hakkaa myötiksen milloin vain ja missä vain.
Myötäkaarista jousta voi tietenkin aina suositella aloitukseen, mutta sitten kun haluaa vakavasti ammuskella niin on etsittävä suoraa tai mielellään vastakaaressa kasvava puun.”

0 Likes

#3

Mikä tämä alku myötäkäyryyden lisäämis juttu oikein on???

0 Likes