Pihlajaa, 71 kg/ 24,5 cm iskulla (155#10") , jänne 104cm
Keskeltä 35x33. puolesta lavasta 33x27, kärjistä 18x20 mm
Veti ensiyrittämällä likemmäs 180#, mutta jätin tarkoituksella pidemmäksi aikaa jänteen venymään . Käyttöjousi saa olla pikkaisen ylimitoitettu ja kunnolla sisäänajettu.
Uunissa paahdettua syreeniä, ohut hamppuselkä 80kg /6cm (180#2.5") isku, jänne 20,4 cm.
Keskeltä 18x17, kärjistä 10x15 mm.
Vetojäykkyydet on laskettu voimakäyrästä ekstrapoloimalla. Eli nuo kaksi alempaa saattavat olla hiukan ilmoitettua jäykempiä. Tämän malliset tuppaavat stäkkäämään.
Kaikki jouset on höyrytetty myötäkäyriksi lähes jännekorkeuteen.
Ja tässä vielä aihiovaiheessa pihlajainen kolmosvitonen.
Pitäisi vain keksiä miten tuosta saa reilun metrisen pätkän ehjänä keitettyä parinkymmen sentin myötäkäyryyteen. Siitä saisi sitten suunnillen kilopaunan vaaksalla.
Vaikka myötäkäyrästä saakin vahvan kaaren, niin yli puolet kevyempi suora tai vastakäyrä puu voittaa myötiksen mennen tullen. Paunat ei merkitse, vaan kaaren palautusnopeus.
Mreinikainen approves:
“Puisenkaaren ei tarvitse olla möytäkaareva. Vaikka siitä saakin voimakkaan niin yli puolet kevyempi kaari joka on kokonaan puuta hakkaa myötiksen milloin vain ja missä vain.
Myötäkaarista jousta voi tietenkin aina suositella aloitukseen, mutta sitten kun haluaa vakavasti ammuskella niin on etsittävä suoraa tai mielellään vastakaaressa kasvava puun.”
Selitin asian vanhalla foorumilla 7 vuotta takaperin , enkä jaksaisi enää jankata.
Mutta lyhyesti : 2-3 kertaa paksumpi kaari samalla jänteen pituudella ja iskupituudella eli 2-3 kertaisesti energiaa samankokiseen pakettiin.
Ynnä tietysti korkea jänne & lyhyt isku = 2-3 kertainen kuivalaukausnopeus matalalle viritettyyn nähden.
Niin…
Voin melkein samantien sanoa, että jos tuo marjiksesi ampuu yli 120 metrin niin sitten toimii. Pihliksen uskoisin lentävän ihan hyvin varmasti paljon pitemmälle. En näe tässä jousessa mitään vikaa.
Syreenistä en sano mitään…
Oma 60lb paukunen lasten vaahterajousi jossa settiä joku 2cm pamautti kuralan pellolla ±150m 25grammasella vasamal.
Pitäsi toi mun +160lb marjis joskus käygä myös kokeilemassa noin 40grammasella nuolel.
Jos myötäkaarevia varsijousi tekee niin ei siinä mitään kunhan tuo möytis ei mene ylitse käytännöllisen jännekorkeuden. Jousi jonka voi laitaa jänteelle ihan heittämällä silmukan päähän ilman, että jousta tarvitsee edes kunnolla aluksi taivuttaa vireelle panon yhteydessä ei tule koskaan heittämään mitää nuolta yhtälujaa tai yhtä kauas kuin vastaavilla paunoilla tehty suorakaari joka vasta taivutetaan jänne korkeudella ja siitä sitten vielä laukaisu kuntoon.
Ainoat myötäkaarevan jousen edut ovat sen vedon pehmeys, pitkäaikainen jänteellä sekä vireellä olon tuoman rasituksen vähyys, nuolen lähdön puhtaus vastakaariin verrattuna(ei vempauta nuolta) sekä, että lähes mikä vain puu soveltuu tällaiseen kun itse materiaali ei edes kunnolla rasitu.
Jos taas vedät suoran jousen puoliympyräksi jo jänne korkeudella niin silloin puhutaan jo vähän eri kaari tyypistä ja puun on tällöin samperimmoisella rasituksella.
Siis yli 120m/s ? Heittonopeushan tietysti riippuu nuolesta, mutta kyllä sillä satagreinisellä nuolella johonkin sinne vajaan puolen kiofipsin hujakkaan pääsee.
Jos etäisyyttä tarkoitetaan, niin tuolla marjakuusella 120m matkalta onnistuu vielä tähdätyt laakalaukaukset. Pituusammuntaan on tilan puolesta ollut vähän heikosti mahdollisuuksia, kun noilla vauhdeilla pitäisi tasaista mittarataa olla mielellään jo kilometrin verran.
Ei kun nimenomaan rasittuu. Koko touhun ideahan on mahdollistaa paksumpi äärimmilleen rasitettu kaari. Tuo marjis vetää sunnillen 60 Joulea ja kaarella on massaa noin 300g. Eli juhlitun Badgerin massakaavan ohjearvojen mukaisen 5g/J hujakkaa. Tai minä käytän marjakuuselle 0,2J/cm^3 lukemaa, koskapa mittaan mieluummin tilavuuksia kuin punnitsen.
Se on totta, että varsijousissa on ollut historiaan katsottuna aivan naurettavan paljon paunoja, mutta puhtaasti teoriaan katsottuna jousen (tässä kontekstissa varsijousen kaari) palautusnopeus on merkittävämpi tekijä kuin paunat. Tehokas varsijousi on yhdistelmä paunoja ja palautusnopeutta.
Kyse on siitä, että kuinka nopeaan jänne liikkuu eteenpäin (lue: palautusnopeus) - eikä pelkästään siitä, että kuinka paljon kaaressa on paunoja. Kyse on on kaaren nopeudesta eli siitä, kuinka nopean iskun sen antaa nuolelle (tässä kontekstissa vasama). Palautusnopeus pätee niin puu-, teräs-, kuin komposiittikaariin - myös historiaan katsottuna (museoiden varsijouset).
Jos puhuisin m/s nopeuksista niin olisin niin kirjoittanut Ihan metreistä oli kyse.
Mikä on “kiofips”?
Jos meinaat +100 metriin puu(varsi)jousella laaka tähdätä niin jousesi on silloin yksi suomen tehokkaimmista ja samalla modernin lasikuitu jousen veroinen.
Vai kilsan pelto pitäis olla alla ennekuin uskaltaa yrittää? Noniin!
Nyt aletaan olemaan kunnon aiheen äärelllä
Siis nimen omaan jo valmiiksi myötäkaarelle häyrytetty puu EI rasitu läheskän yhtäpaljon kuin suorasta ensin vireelle ja siitä vieltä täyteen vetoon vedettu jousi.
Esimerkki A:
Suoran 2x2" 2m lankku johon laitetaan urat päihin ja sitten vedetään on lähes mahdoton ampua kun paunat huitelevat +.1000lb paikkella kun taas höyryuunista otettu lankku asetetaan +8tuuman myötäkaarelle ja siihen samat urat sekä jänne niin tätä voisi jo vähän vetääkkin kun puu on jo valmiiksi antautunut. Nyt paukut ovat todennäköisesti hieman pudonneet ja mikälie nuolen lähtönopeus jo puoliintuneet kun ei ole enää mitään alkuasentoa mihin se lankku yrittäisi palautua.
Semmoset on lupaukset että nämä täytyisi nähdä livenä.
Mutta hommahan on helposti korjattu, eikun paras varsijousi kainaloon ja ampumaan turkuun parin viikon päästä. Siellä voi näyttää koko paketin, kilofps:t, kilometrin laukaukset ja yli 100 metriä kantavat laakalaukaukset!
Kuinkas paljon otat maaliisi noin suurin piirtein korkoa kun olet sinne 100metriin ampunut?
Laakalaukaisu on minun silmissäni noin max 10cm tukin nosto ja sekin on jo enemmän kuin mitä sana “laakea” tarkoittaa.
Saatko tuon marjakuusesi miten/millä viritettyä jänteelle?
Onko näistä pygmien jousista mitään muuta teitoa?
Onko tietoa ampuvatko pygmit jousillaan lähietäisyyttä vai pitkiä matkoja?
Olen kyllä parikin saksan museossa nähnyt ja olivat kyllä vakuuttavia, mutta niissäkin tuon myötäkaarevuus oli vain vaivaisissa parissa sentissä…
Okei. Ennenkuin menet ulos ja vaikka askelilla lasket kuinka pitkälle sinun tavalliseen taulu ammuntaan tarkoitettu nuolesi lentää niin väitteesi on kyllä aika ohuellä jäällä minun silmissäni.
Pituusnuoli on pituutta varten ja sillä tiedolla ei oikein pysty mitään vertailemaan.
Tällainen temppu on yksilö jouselle kaikkein verrannollisin.
Jous jousessasi on 50paunaa niin ammu sille tehty 500grainin nuoli jos taas 155 paunaan niin silloiin sinun tulee käyttää 1550grainista nuolta.
Jos minun (noin)160lb marjis ja sinun 155lb jousesi taistelisivat keskenään ja minun nuoleni olisi vain 10grammaa ja sinun ampumasi 30grammaan niin vertailu olisi täysin hyödytöntä.
Anteeksi jo etu käteen epäilyni, mutta todistus olisi se mitä kaipaisin nyt niin kipeasti sillä en pysty uskomaan tämän tyylisen jousen yltävä edes 200 metriin ilman, että nuoli painaisi alle 10 grammaa ja osaisia itsekseen lentää.
“Korkealla jänteellä ja lyhyellä iskupituudella on mahdollista saavuttaa jopa yli kaksinkertaisia heittonopeuksia pitkäiskuisiin jousiin verrattuna. Kun ei olis jo toistakymmentä keskeneräistä projektia, pitäisi tätäkin kokeilla tosissaan.”
Tähänastiset faktat:
Toiminee teoriassa erittäin kevyillä nuolilla.
Mitään kovaa mittausdataa ei ole olemassa - jäykkyydet extrapoloitu, nopeudet arvioitu mutulla.
Kovasti lupauksia ja perusteluita mutta ei tavalliselle kansalle ymmärrettävässä muodossa.
Kysymyksiä:
Voiko myötäkäyryyden etua viedä pitemmälle ja taivuttaa kaari U-muotoon?
Missä siis ovat ääriarvot, joiden sisällä pelataan?
Mistä tässä pohjimmiltaan on kyse? Yhden keskustelun perusteella vakioidusta iskupituudesta (jänneväli+iskupituus on muuttuva) ja siksi myötäisyyden siunausta ei voi yleistää käsijousiin, koska jänneväli+iskupituus on vakio?
Taustalla lienee siis ajatus, josta on pituusammuntapuolella puhuttu jonkin verran – hyvin kevyillä nuolilla olennaista ei ole jousen varastoima energia vaan mahdollisimman suuri tyhjälaukausnopeus. Ja siihen ideaan tämä myötäkaarisuus näyttää perustuvan – mahdollisimman pieni lapojen liike vakioiskupituudella. Jolloin siis liikkuva massa minimoidaan vaikka käytettävissä on mahdollisimman paljon energiaa (pitkä iskupituus).
Toinen pointti on se, että myötäkaarevuudella voitaneen siis tehdä tolkuttoman jäykkiä kaaria, jotka myös kestävät käyttöä, koska vedon aikainen taipuma on mahdollisimman vähäinen. Hyötysuhde jää tietenkin aivan olemattoman pieneksi mutta sehän ei varsijousen tapauksessa haittaa lainkaan, jos jousi on vain jotenkin viritettävissä. Tärkeintä on se, mitä saadaan ulos, eli nuolen nopeus.
Hyvä kun luin näitä keskusteluita,antoi uutta intoa yrittää tehdä se “kunnon varsijousi” …tähän asti pelännyt kaarien katkeemista…ja työstänyt helpoiksi virittää…elikä heikkotehoisia olleet…
Molemmissa sama 12 ruudun iskupituus. ( ja sama rautasahanteräkaari)
Matalalla jänteellä kaaren kärjen poikkeama 6 ruutua
Korkealla jänteellä vain 3 ruutua.
Eli edellyttäen että lapa on molemmissa tapauksissa kyllin paksu kuormittuakseen samalla tavalla, on kärjen palautusnopeus kuivalaukauksessa massattomalla jänteellä sama.
Näin ollen korkealle viritetyn jänteen keskikohdan on pakko kiihtyä kaksinkertaiseen nopeuteen.
Jännehän ei ole massaton. Ja tästä tulee vielä lisähauskuus.
Jos molemmilla jousilla on sama vetojäykkyys, matalalle viritetyn jänne ei ole pelkästään lyhyempi ja
kevyempi vaan sen kärkisilmukat myös liikkuvat kiihdyksen aikana lyhyemmän matkan ja siis hitaammin suhteessa nuoleen.
Eli jänteen massan vaikutus heittonopeuteen on pienempi.
Höpöhöpö. Nyt ollaan Jkoivusa varsijousen ja ylipäätään jousen mekaniikan perusasioiden äärellä.
Ei ole sattumaa, miksi iso osa tälläkin foorumilla rakentaa jousistaan suoria tai vastakäyriä (palautusnopeuden maksimointi).
Olet Jkoivusa ihan samassa tilanteessa kuin minä 2 vuotta takaperin, ajattelin ja väitin kivenkovaa mielessäni, että varsijousen kaaren tehoon vaikuttaa vain ja ainoastaan paunat. Mutta hei: ei vaikuta.
Varsijousen (tai yleisesti ottaen jousen) tehoon vaikuttaa oleellisesti kaaren palautusnopeus, mikä merkitsee sitä, kuinka nopeaan jousi palautuu alkuperäiseen asentoon. Jousen tehoon vaikuttaa kyllä palautusnopeuden lisäksi myös paunat, mutta tehokas jousi on yhdistelmä palautusnopeutta ja paunoja.
Lisäksi jousen tehoon vaikuttaa monta muutakin asiaa:
-vetopituus
-kaaren lapojen massa suhteessa kaaren keskiosaan
-jänteen massa
-jousimateriaalin energian varastoimiskyky (kgf cm/kg)
yms.
Tuo sinun teoriasi Jkoivusa myötäkäyryydestä toimii enemmänkin raskaiden teräskaarien kohdalla, ei puukaarien kohdalla. Lukaiseppa tuolta “Adding deflex”: https://crossbow.fandom.com/wiki/Bow_design
Mutta jos nyt kyseessä tosiaan on puukaaret (eikä esim. rautasahan terä), väitän, että parempaan lopputulokseen pääset varsijousen kaaren tehon suhteen keskittymällä paunojen lisäksi myös kaaren palautusnopeuteen. Esittelemäsi puulajit (pihlaja, marjakuusi, syreeni) ovat juurikin puulajeja, joista onnistuu tehdä vähintään suora kaari (ilman jännettä). Raskailla teräskaarilla tämä ei onnistu.
Nyt täytyy kyllä sanoa, että @JKoivusa osaa kyllä teorian. Ongelmana on ollut pikemminkin se, että muut eivät ole ihan pysyneet kärryillä siitä, mitä ollaan tekemässä. Teoriassa ei ole siis mitään höpöhöpöä.
Juuri tämä on se mitä suurella jännevälillä haetaan. Varsinkin kevyellä nuolella saadaan teoriassa suurempi nopeus kuin matalalla jännevälillä, jos iskupituus on sama.
Vielä kun teoria siirretään käytäntöön ja tehdään vertailevia testejä, niin hyvä, sitten saadaan toivon mukaan uutta tietoa.
Ihan metreistä oli kyse.
