Lintujen siipisulkien lisäks kiinnostais kokeilla ,raakanahkaa ,kalannahkaa ,tuohta ,mut miten nuolivarteen kiinni , siis pituusnuoliin , upotus vai ? , taitajilta pyydän vinkkejä , kiitos
1 tykkäys
Raakanahkaa!!
Jopa superliimalla kovetettua paperiakin on kokeiltu.
Tuohi halkeaa liian herkästi.
Yksi tapa on halkaista tuo raakanahan alapuoli kahtia ja litistää sivuille.
Toinen on kylmästi viiltää sulalle lovi ja upotaa siihen.
Kolmas tapa on kylmästi vain liimata pintaan ja toivoa, että kestää.
Tässä oma halkaistu versio kun noista muista ei minulla olekkaan kuvia.
Kun katsoo turkkilaisten pituusnuolia, ei siellä ole uria tai suuria halkioita tehty. Reuna on levennetty karhentamalla tai halkaisemalla todella pienesti.
Minäkin nuo omani halkaisin vain sen verren, että sain levitettyä kunnolla sivuille. Trimmasin sitten kyllä nuo ulokkeet pois. Tämä siksi, että varmistin pohjan olevan tasainen.
Mikke , Jere kiitos , täytyy käydä Specsavers ja terottaa nahkan halkasuun terä , tuo karhennus myös hyvä tuo liima pintaa tarttuvuutta lisää ,kalan nahka tarvii viillon 0,24 ohutta 
Mites meidän säännöt virallinen pituusammuta , salliiko kalan nahan pintakäsittelyyn esim. lakka ,oisko joku luonnollinen vastaava kovettava mikä suojaa kastumiselta 
Sallitaan juu.
Ok, menee sit samaan kastiin jos sumuttaa huomiovärillä ,löytyy sit paremmin sekin pisin laukaus , joskus Jaaninojassa kahlanneenna 
1 tykkäys
Kylläkin kisojen jälkeen 
Noista raakanahkasulituksista… Siis minä karhennan sulituksen pohjan vetämällä puukkoa poikittain tarpeeksi monta kertaa, siis raaputtamalla rosoiseksi. Samalla nahka levenee.
Nyt oli keskustelulle aika oli otollinen kun juuri eilen sulittelin uutta settiä. Nahka on ohutta rumpunahkaa 0,15-0,20 millistä käytännössä. Paikoitellen 0,25.
Aikaisemmin on hyvin toiminut, mutta nyt meni ihan persiilleen.
Yksi oli hyvin.
Loput mutkalla… Ajattelin että vaikka nahka oli mutkalla, sain sen oiottua pieneen sulkaan käsin. Mutta kun sulka ottaa nahkaliimasta (jolla sulitan) kosteutta, menee se ihan villiksi.
Siispä uusintapingotus.
Nahan paksuus vaikuttaa suuresti. Alan kallistua vähän paksumman nahkan puolee, käyttäytyy nimittäin paljon stabiilimmin. 0,15mm nahka on yhden ammuntakerran jälkeen entinen, koska se kostuu väkisin ja alkaa aaltoilla. 0,25 kestää pitkään. Nahat on yleensä kuitenkin vähän sinnepäin, on vaikea saada juuri sitä mitä haluaa.
Hienoja peukaloveto nuolia ,sarvinokit ja punokset vimpan päälle ,181gn mestariteos , taitava ja tietäjä olet ,hyvät vinkit sain 
Rupeaa ihan posket punottaa. 
Kiitos, kaiket päivät näitä kun viilailee niin pitäis ollakin. Harmittaa kun sulitin varmaan 12 nuolta tuolla huonolla nahalla. Viikon päästä uusiksi. Tämän takia nää alotetaan reilusti ennen kisoja!
Tosta kiinnityksestä vieä, että tosiaan kun pohjan karhentaa, se pysyy todella hyvin pelkällä liimalla puupinnalla. Halkaiseminen on todella työläs ja jopa mahdoton kun mennään alle 0,25 paksuun nahkaan.
Mulla sulitukset on ollut yleensä 30mm pitkät ja 7-8mm korkea.
Jos sulitus on paksumpi, tällöin voisi kokeilla vaikka 25mm x 6mm sulkiakin. Tuomollahan oli tosi lyhkäset yli 300m nuolissaan.
(Kirjoitellen ääneen ajattelua:)
Sinänsä mielenkiintoinen ongelma: millainen pitäisi pituusnuolen sulan olla? Aivan nuolen pinnassa olevalla osalla ei luultavasti ole paljon merkitystä koska se on rajakerroksessa sen ulkopuolella sitten tehdään jotain. Jos oletetaan, että sulka pitää nuolen suorassa nostovoimallaan niin tuollainen nätin näköinen kaari ei luultavasti ole paras mahdollinen, veikkaisin sellaista kolmiomaista, joita ohjuksissakin käytetään. Ainakin sillä saisi märkäpintaa pienennettyä, voisin kuvitella, että joku on joskus kokeillut, en muista kyllä kuvia nähneeni.
Mielenkiintoista, olen aina luullut että sulituksen pitäisi olla pyöreä. Museoissakin raakanahkasulat on pyöreitä, mutta voisiko johtua siitä että vain näin saadaan pidettyä muoto ja jäykkyys? Näistä on muuten minun laittamana kuvia täälläkin.
Joillakin olen nähnyt lähes kolmiomaisia raakanahkasulkia. Jospa tuollaista kokeilisi jäykemmillä nahoilla?
Minkälaista muotoa tarkalleen meinasit?
Tässä on Ivar Malden sulitustyyppi. Noilla on ammuttu yli 500m.
En ole kaikkinensa ollenkaan varma, että sulan vastus tai nostovoima on merkitsevä tekijä, mutta jos on niin kokeilu on helppoa. Jos puhutaan noista kuvistasi niin sulka katkaistaan noin suurinpiirtein keskeltä ja jätetään etuosa jäljelle.
Mitä meinaat nostovoimalla? Itse olen sulan ajatellut aina olevan vain stabiloiva ihan lennon alussa. Sen jälkeen lähes yksi ja sama minkälainen sulka. Tietysti sellainen joka minimoi ilmanvastuksen.
Eli takareuna on suora 90 asteen kulma. Juuri tuommoisia sulkia käyttää Alan Case joka ampuu jaloin viritettävillä jousilla kilometrin ja vähän päälle (?), vai oliko jopa kaksi. Sulat on partaveitsen teriä.
Millähän mekanismilla ajattelit sulan tekevän sen stabiloinnin? Jep nuo näyttävät juuri siltä mitä ajattelin, toinen mahdollisuus on jättää sinne kärkeen hieman kaarta jäljelle eli ikäänkuin katkaista sulka hieman taempaa.
No millä mekanismilla sulka yleensä stabiloi lentoa? Näkisin että poistaa hurjasti pieniä laukaisuvirheitä ja sivuttaista heittoa. Ainakin kun temmottaan kourulle nuolta, 2 tuumaa kahvan taakse ja jäykällä jousella.
Sulan jäykkyys sanelee tuota muotopuolta, ohut raakanahka ei kestä tuommoisena terävänä kärkenä, vaan rullaa/taittuu.
Niin kauan kuin nuolella ei ole kulmaa ilmavirtaan sulat pääasissa vain ovat kun kun nuoli poikkeaa suorasta niin sulat aikaansaavat nostovoiman, joka paluttaa sen suoraan.
1 tykkäys
