Saattaa olla aika paljon painoa tuommoisella umpinaisella bambunuolella. Siksihän niitä ontoiksi kasataan. Laita toki esille kun teet, kiinnostaa nähdä lopputulos.
Vasta törmäsin suomalaiseen erälehtiseen jossa käsiteltiin bambuvapoja, tonkinia 6-kulmaisena. Ainoa oikea tapa kuulemma, ei käynyt muut lajikkeet eikä 4/5/7/8-kulmaiset.
Joo, ja onhan tuo lisäksi epäsymmetrinen - toinen puoli tiheämpää kuin toinen puoli. Mutta pitää kokeilla, että voisiko toimia. Ja miten toimii verrattuna kuuseen ja mäntyyn.
Eihän ne kuudesta säleestä kasatut bambunuolet onttoja ole? Tasakylkisinä kolmioina ne kun liimaa yhteen, niin asettuvat hyvin kohdalleen - jos yksi kulma puuttuu, niin menee hankalaksi. Eikä halkaisijaltaan vähän päälle kuusimillistä ja barreloitua tikkua ontoksi saa oikein mitenkään, keskeltä teoriassa ehkä pieni pätkä.
Bambuvapapuolella ontot vavat ovat melko uusi villitys. Perinteisesti ne ovat olleet umpinaisia.
Olet muuten oikeassa! Menin sekaisin. Katsos joo.
Noita pitää sitten tehdä, mutta muussa on vielä niin paljon kehitettävää että männylläkin pääsee. Puujouselle kelpaisi kyllä?
Mulla on muutamia puisia hexsafteja (kuudesta tikusta liimattu), barreloituja kaiken lisäksi. Ostin joltain jousimetsästäjältä isomman nipun n. 60-paunaisia, osassa mustaa kovapuuta keulalla. Muutaman niistä aikoinaan sulitin ja kärjitin, mutta en isommin ole ammuskellut. Kovapuukeulaiset ovat hyviä viivanrikkojia sisällä, mutta maastoon taitavat olla liian etupainoisia. Täytyykin kokeilla niitä täysmäntyisiä hexsafteja ulkona, kun kevät etenee.
En halua lannistaa, mutta mitä tuommoisia on kokeiltu pituusammunnassa, ei juuri etua ole saatu. Tosin varmaan saa hyviä ja tasalaatuisia taulunuolia??
Taika on nimenomaan bambun voimakuiduissa pinnan tuntumassa. Jos bambusta saisi tarpeeksi paksuja, tasalaatuisia suikaleita joita voisi suoraan työstää nuoliksi, koko kikkailu olisi turhaa.
Suikaleista liimattu nuoli olisi teoriassa jopa huonompi, koska liima lisää massaa.
Näitä hex-tonkin varsia ei liene kukaan täällä suomessa vielä tehnyt?
Siinä olisi jollekin paikka olla uranuurtaja!
Luulenpa kuusikulmaisuuden syyn olevan siinä, että 60 asteen kulma on niin helppo tehdä eli mallintaa johonkin työkaluun. En ainakaan keksi mitään muuta syytä nyt hetimiten.
Miksi pituusammuntanuolen pitäisi olla pyöreä ja mahdollisimman tasalaatuinen? Miksi nuoli ei voisi olla hieman litteä, varsinkin keskeltä? Tällöin se olisi siinä suunnassa selvästi jäykempi, jolloin nuolen massaa voisi pienentää. Lisäksi, voisiko litteään nuoleen kohdistua jopa hieman nostovoimaa? Toisekseen, miksi pituusammuntanuolen pitäisi olla mahdollisimman tasalaatuinen joka suunnassa? Miksi toinen puoli (alapuoli) voisi olla hieman tiheämpää ja painavampaa materiaalia? Estäisikö se nuolen pyörimistä, jolloin litteä nuoli voisi liitää paremmin? Bambun seinämästä voisi tehdä juuri tällaisia epäsymmetrisiä nuolia, jos vaan solmuväli on riittävän suuri.
Voisi kuvitella että tuommoisilla epäsymmetrisillä nuolilla ampuminen on todella sattumanvaraista. Koska tarvitsethan sen nuolen tietyssä asennossa liitämään. Eikös normaalisti pituusnuolikin pyöri ilmassa? Pyörimätön nuoli voi heittäytyä epävakaaksi helposti, vai kuinka.
Ei pyöriminen ole mitenkään olennaista, vaikka sen sanotaan parantavan aavistuksen tarkkuutta tauluammunnassa. Mutta jos tuollainen epäsymmetrinen nuoli lähtee pyörimään, onko se kuitenkaan yhtään sen epästabiilimpi? Jos jos toinen puoli on hieman painavampi ja sulat päälle, niin ei pitäisi pyöriä. Tämä on tosin kaikki silkkaa pohdiskelua mutta sinänsä helppo testata juuri tällaisilla bambunuolilla.
Pituusnuolissahan käytetään suoraa sulitusta, joten en ole ollenkaan varmaa että pyöriikö nuoli. Aikaisemmin oli kuva kaksisulkaisesta pituusnuolesta, tuollainenhan haluaa luonnostaan liitää sulat ylhäällä koska painopiste on alempana. Litteässä nuolessa on tietenkin se rajoitus, että ei se voi olla miten ohut tahansa tai se nurjahtaa siihen litteään suuntaan. Toisaalta voisi ajatella, että ammutaan litteä puoli jouseen päin ja sitten nuoli ilmassa kääntyy tuon 90 astetta kun on vain kaksi sulkaa. Onhan näitä variaatioita, joku voisi toimiakin, mutta sitten luulisin, että turhan ja tarpeettoman kotimaassa (USA) joku olisi jo kokeillut.
Tai sitten ei. Jostain 30-luvulta on todella vähän yksityiskohtaista välinetietoa saatavilla. Nykyään pituusammunta on aika marginaalilaji. Esimerkiksi Yhdysvaltojen pituuskisassa vuonna 2018 oli reilu parikymmentä ampujaa, kun lasketaan aivan kaikki talja-ampujia myöten. Perinnevälineillä ampui vain viisi henkilöä - Knuutinpoikienkin pituuskisa on suurempi tapahtuma!
Mutta, kokeillaan! Nurjahdus voi olla kyllä ongelma.
Yllättävä tieto ottaen huomioon ampujien kokonaismäärän. Ehkä kaikkilla on nykyään vain talja?