Tästä se lähtee taas, pituusammuntanuolien tekeminen kaudelle 2018! Uudet nuoliaihiot on tilattu ja tässä mittaustulokset:
Nämä ovat siis halkaisijaltaan 5/16", joten jäykkyys on aivan tolkuton. Normaalisti näitä saa jäykkyysluokassa 40–45#, joskus 45–50#. Kerran onnistuin tilaamaan 50–55# aihioita, joskin sen jälkeen niitä ei ole enää missään näkynyt. Nämä aihiot tilasin Saksasta tiskin alta, ihan kysymällä poikkeuksellisen jäykkiä varsia. Kaikki ostin, eipä niitä paljon ollutkaan… Näiden ilmakuivatiheys on keskimäärin 630 kg/m3.
Tuo on valikoitu setti, huonot raakkasin pois ja yhteensä 32 aihiota jäi jäljelle tästä 5/16" koosta. Lisäksi hankin 11/32" koossa mäntyvarsia, joiden jäykkyys on yli 100#. Ne jäävät vähän myöhemmäksi. Näistä ohuemmista ajattelin tehdä kolmessa erässä pituusammuntanuolia, ehkä vähän erityylisiä tai erilaisella mitoituksella. Ensimmäiseen erään otan kymmenen nuolivartta.
Kärjen ajattelin tehdä sarvesta niin, että sahaan ensin kärkeen vannesahalla kahden millin uran, johon liimaan sarviliuskan. Sen jälkeen toinen liuska 90 asteen kulmassa. Tai sitten ajan vain yhden uran ja liimaan sopivan mittaisen bulletwood, tms. vahvikkeen. Nokkiin myös sarviupotus samalla tyylillä. Ensimmäisen erän teen varmaan tasaisesti barreloiden niin, että painopiste on hieman keskikohdan etupuolella. Toinen erä sitten varmaan vähän eri tavalla barreloiden. Tavoitepaksuus voisi olla luokkaa 7 mm, pitää kokeilla vähän eri jäykkyyksiä. Sulitukset teen pergamentista. Pergamentin paksuus oli 0,3 mm kun vanhoissa nuolissa olevan kalkkunan sulan paksuus oli 1,2 mm…
Pituudeksi ajattelin ensimmäisen erän kohdalla 26–27 tuumaa, eli luonnollinen täysi veto. Teen näistä pitempiä kuin aiemmin, koska ajattelin tehdä myös uuden jousen näitä varten, sellaisen, jota voin ja pystyn vetämään täyteen vetoon. Aiempi 20–22 tuuman veto jäykällä jousella on minulle hankala.
1 tykkäys
Ja sitten heität KAIKKI omat mieltymykset roskiin ja teet orjallisesti tämä artikkelin mukaiset nuolet. Muuten tämä penteleen homma polkee vielä ensi vuonnakin samaa ylämäkeä ilman tuloksi… Tämä ei ole enää mikään huomautus vaan fakta.
Vilppola teli nuolet Adam Karpowicz kirjan mukaan ja sit tule tulosta.
http://margo.student.utwente.nl/sagi/artikel/turkish/
Se mitä Ivar Malde on minulle suositellut on pelkkiä linnun sulkia pitkille nuolille (+25") jotka ammutaan puujousista. Pergamentit vain lyhyihin nuoliin jotka ammutaan siperillä. Ei toimi muuten…
Toinen vinkki! Jozsef Monus käyttää kaikissa nuolissa vain kahta sulkaa 
Te voitte polkea, mutta mä meen menojani… 
Tuo turkkilaisten barrelointi ja sulitus on ihan toimiva, mutta painopisteen ja spinen kanssa saa säätää itse. Täysi vetohan on sitten se 23-26"…
Tuut huomaamaan että tuossa 250m jälkeen alkaa yleensä sellanen kohta jota sanotaan vuoreksi ihan syystä…
Mielenkiintoinen suositus, että pitkille nuolille linnunsulkaa ja lyhyille pergamenttia. Mikä tässä on ajatuksena? Oikeastaan ainoa, mikä tulee mieleen, on jousen kahvan ja käden ohitus - jos kovahko pergamentti ottaa kontaktia kahvaan ja/tai käteen, niin sillä on varmasti iso vaikutus nuoleen. Kahden sulan vinkki on huomionarvoinen, kuten tuolla toisaalla pohdinkin.
Nuolet ovat vain yksi tekijä, ja nuolia on kiva tehdä! Jousikin pitää olla kunnossa, sillä ellei jousi heitä nuolta riittävän lujaa, ei se myös riittävän pitkälle lennä.
Jousen ja nuolien lisäksi tekniikankin pitää olla erittäin hyvä ja siinä minulla on suuria puutteita. Pitäisi harjoitella pituusammuntaa enemmän. Siinä on iso työ, että saa jousen, nuolen ja ampujan toimimaan hyvin yhteen. Sitten kun kaikki on kunnossa, on lupa odottaa pitkälle lentäviä nuolia!
Nuolet ovat nyt pintakäsittelyä vailla. Yhteensä 14 nuolta, joista 9 on kuusta ja 5 mäntyä. Pituus 660 milliä kaikissa. Kuusinuolissa on bulletwoodista tehty kärkiosa ja sarvea nokissa. Mäntynuolet ovat ihan silkkaa mäntyä. Painopiste kaikissa keskellä tai aavistuksen keskikohdan etupuolella. Massa 200–250 graania. Nuolet on barreloitu ja kaikkien nuolien paksuus paksuimmasta kohdasta on alle 7 milliä, noin 6,3–6,8 milliä. Jäykkyys 22 tuuman tukivälillä 40–50 paunaa, eli taipuma noin 13–16 milliä.
Nyt vaikuttaa hyvälle! Tuon nokki-insertin sanoisin lonkalta turhaksi, mutta ei kait siitä ainakaan haittaa ole. Jos spine on kohdallaan, lähtee noilla uusi ennätys taivaille. Toivottavasti löytyy sitten vielä maasta.
Paksu on tuo kärki-insertti, pitäisi melkein jollain pienoisvannesahalla sahata. Semmoisellahan se Case niitä tonkin nuoliaan myös sahaili.
Ei se kärki-insertti mikään paksu ole. Vannesahalla sahasin ja uran leveys oli 2,5 mm, kuten myös oli bulletwood-liuskan paksuus.
Äkkiseltään katsoin sitten vähän väärin. Hyviä noi on! Kritiikki tulee aina tykin suusta… 
Nuolien nokkipää puolivälistä alkaen on nyt neon-oranssi, jotta nuolet varmasti löytyvät sieltä jostain kaukaa. Pintakäsittelyksi laitan Osmon lattiavahaa, sillä saa kivan sileän ja todella liukkaan pinnan.
Pengoin myös vähän jousivarastoa ja sieltä löytyi pari lupaavan oloista 45–50-paunaista lähes ampumatonta laminaattia, joilla voisi hyvä ampua 26 tuuman vedolla. Pikkuisen pitää niitä virittää ja kokeilla, että miten heittävät nuolta.
Tuli mieleen kyssäri, oliko nämä jäykemmistä aihioista tehdyt nuolet jotenkin poikkeavia painonsa suhteen? Eli oliko paino/spine suhde lähes sama kuin edellisillä pituusnuolillasi?
Massa on suurin piirtein samaa luokkaa, 200–240 graania kuin edellisilläkin nuolilla. Tein näistä myös hieman notkeampia. Suurin ero on siinä, että nämä ovat ohuempia kuin aiemmat nuolet. Siinähän se mahdollisimman jäykän aihion juju onkin, että siitä voi tehdä ohuemman nuolen.
Nuolet ovat nyt (olleet jo pitkään) sulitusta vaille valmiita. Yhteen vanhaan nuoleen tein testimielessä pergamenttisulituksen ja ihan hyvin tuntui onnistuvan. Käytännön testi vielä tekemättä. Uusiin nuoliin teen varmaan puoleen pergamentista ja puoleen hanhen sulista sulituksen.
Minäkin aloittelin eilen pituusnuolien sorvausta ja oikean spinen hakemista. Monta asiaa mietitytti, mitä jäykyyttä, minkälainen barrelointi…
Millä jousella sinä aiot ampua näitä nuoliasi? Joku 50 paunainen?
Entä barrelimuoto, onko kuinka agressiivinen? Turkkilainen?
Paljonko on kärjessä paksuutta, vaikka 5cm kärjestä?
Aloin myös itse mitata nuolet 22" spinetestillä. Tulee jotain 9-13mm taipumalla, 7,5mm paksuudella 24-25" nuolia 200-230 greinisinä. Pitäisi sopia sitten 65-90 paunaisille. Tuo kärkipaksuus on mulla 5-6mm kantturoilla.
Hop, hop sulittamaan. Joko ammut viikonloppuna testiä nuolilla?
Aina joskus tulee pientä ylläriä uusia nuolia testatessa, kuten minulla viime vklp. No nyt kerkee vielä tekemään parannuksia. Kuten sinunkin setillä, jos ajoissa pääset kokeilemaan.
Kärki noissa sun nuolissa näyttäisi olevan 4mm pintaan, eli aika ohkaisella mennään. Mielenkiintoista.
Joo, kärjen paksuus on noin 5–6 milliä (viiden sentin päässä kärjestä), eli barrelointi aika vähäistä. Sulitus on vielä ihan vaiheessa. Raakanahkasulitus on hidasta kun pitää nyhertää sulalle ura nuolivarteen. Raakanahan (se mitä minulla on) paksuus on vain 0,3 mm, enkä saa sitä halkaistua, kuten Mikke toisaalla esitti yhden tavan asentaa raakanahkasulka. Ensin mattoveitsellä viillot ja sitten ohuen siklin kulmalla puhdistus. Tuossa pitäisi olla ihan oma työkalu… Pitänee vaan jotain ohutta sulkaa jostain kaivella ja laittaa sulkaa, niin pääsisi testaamaan.
Aivan, kuvassa näytti ohkasemmalle kun vertasi bulletwoodin paksuuteen. Tuommoinen maltillinen barrelointi on ihan varma valinta!
Ohkasta on raakanahka. Mä tilasin äskettäin ison läntin 0.8mm nahkaa, se taas saattaa olla liian paksua…
Mitä jos laittaisit keskelle pienen halkion, jonka jälkeen taittaisit toisen puolen toiselle sivulle ja toisen toiselle? Sulitus näyttäisi siis suoraan ylhäältä tältä.
Halkioita kannattaa tuossa tapauksessa olla useampi koska kun tuo raakis yllätäin saa kosteutta niin muoto tyvessä hieman muuttuu ja sulka voi kallistua. Ehdottaisin vaikka viittä halkiota.
Toinen tekniikka jos haluaa raakanahka sulalle niin sanotus satulan jonka päällä istua on liimata kaksi puoliskoa yhteen ja jättää sen liimattavalle puolelle sen 1mm sauma varan sitten van joko vuolee tai hio sulkaa ohuemmaksi.
Tuotakin tuumasin, mutta mitähän liimakerros tekee välissä? Jopa parantaa, koska sehän hieman jäykistää.
Onko totta että raakanahkaa voi ohentaa, poistamalla “kerroksia”? Eli tuon mun 0.8mm nahan saisi haluttuun paksuuteen ongelmitta.
Se on nahkaa. Totta kai sitä voi vuolla tai hiota ohuemmaksi.
Mulla on veitsi jonka kanssa on vuoltu sanomalehden sivusta revitty palanen puoliksi.
Tarkoitin tuolla liimalla sitä liima pintaa jonka kanssa se sulka pysyy varressa kiinni.
ja siis mikä tahansa liima jäykistää minka tahansa lerpun asian.
Aivan niin meinasit että vain juureen liimataan pieni palanen, jolla saadaan tämä keinotekoinen halkio aikaan, kuin paksummalla raakanahkalla halkaisemalla tehtävä.
