Ikävä kyllä minulla ei ole tallella alkuperäisten ph-nuolten alkuperäisiä spinejä, eikä edes nuolia itsiään enimmältä osin. Jäykkyydet ovat siis parin viime vuoden aikana mitattuja. Valmiit nuolet ovat olleet koko ajan huoneilmassa, raaka-aineslaissi kylmävarastossa suunnilleen puolet siitä ajasta, minkä on minulla ollut.
Yllättävää että kylmä haittaa noin paljon jäykkyyteen. Kylmä tarkoittaa siis myös suurempaa kosteusvaihtelua tässä tapauksessa? Sekö sen puun kevyemmäksi taipumaltaan pumppaa?
Kävin ampumassa pari testilaukausta uudella 75# @20" syreenillä ja uusilla nuolilla. Onpahan selvillä vähän ideaa nuolien jäykkyydestä. Vain yksi tuntui lentävän tyydyttävästi, 4,6mm 20" välillä 2 paunalla taipuva kuusipuinen 21 tuumainen 270 greininen nuoli. En vaan jaksanut vetää ihan täyteen vetoon, ehkä 18" vedolla laukaisin, 65# vedolla~.
Perkuleen jäykkiä joutuu näköjään nuolet olemaan, edellinen ennätysnuoli taipui 20" välillä 7,7mm ja nyt ampuessa 8mm taipuva nuoli heitti komean 20m voltin tippuen 30m päähän.
Pitää varmaan tehdä vieläkin jäykempiä. Nytkin kun on jo 10mm paksuutta.
Kokeile pari löysempää. Jos tekisin itselleni jousen jossa on +70lb max20" vedolla niin nuoleni olisi noin spine tyyppiä 50lb ja pituutta 21".
Paksuja ja jäykkiä ovat jo, Jeren nuolet, tosiaan.
Pituusammunta ei loppujen lopuksi eroa tarkkuusammunnasta siinä, että vain pienet muutokset välineissä ja tekniikoissa ovat hallittavissa kerrallaan. Tasapainoinen ja puhdas suoritus voittaa, ei joku friikki-repäisy.
Eräänlainen yleissääntö on, että mitä parempi ja puhtaampi laukaisu, sitä notkeammilla nuolilla on mahdollista ampua. Lisäksi olen ainakin itse huomannut, että nopea heittolaukaus on todella vaikea tehdä hyvin. Olipa sitten kyseessä taulujousi hyvin viritetyillä nuolilla tai pituusammuntajousi, niin nopeassa laukaisussa käsi lähtee yleensä väärään suuntaan tai joku muu mättää ja tuloksena laukaisu on surkea - nuoli kolahtaa kahvaan ja lähtee aivan mutkitellen. Pituusammunnassakin selkävetoon, (hyvin lyhyeen) ankkurointiin ja laukaisuun pitää keskittyä tietoisesti, jotta laukaisusta tulee puhdas ja hyvä. Sinnepäin roiskaisu hyvää tulosta toivoen ei vain toimi, paitsi ehkä joskus tuurilla.
Näinhän se on. Nyt tarkistin mittoja, niin hieman olin ohi suun puhunut, paksuudet oli 8,6mm-9,6mm. Kauden ensimmäiset laukaukset, niin pientä ruostumista on havaittavissa, niin vedossa kuin laukaisussa. 
Tänään enemmän reeniä.
Mutta sen huomasin, että parhaiten mulla lentää nuolet jotka on suht agressiivisesti barreloitu kärjestä. Ja sitten takaa taperointi vaikka pidemmältä matkalta. Eli etupaino rokkaa. Nimittäin tuo volttia heittänyt nuoli oli liian takapainoinen.
Nosta jänneväliä, se on varmaan helpoin tapa saada nuoli lähtemään paremmin jousesta.
Liian takapainoinen nuoli liian pienin sulin ei lennä mihinkään, vaan tekee mitä ihmeellisimpiä kiemuroita. Itse aion tänään testata pituusammuntakalustoni ja etsiä sieltä ne parhaimmat nuolet. Mittanauhan otan mukaan, jos vaikka 300 metriä menis rikki… Kyllähän tavoitteita pitää aina olla!
1 tykkäys
No niin, pituusammunta suoritettu. Hieno sää, aurinko paistoi mutta tuuli oli aika voimakas, sivuvastainen. Noin 50 nuolta ehdin ampumaan ennenkuin pellon isäntä tuli traktoreineen tekemään kylvöä. Vähän tuli kiirus lähteä keräämään nuolia, kun traktori tuli pellolle ihan nuolien alastulopaikan kohdalta.
Neonväri oli loistava valinta kyntämättömällä, oljenkeltaisella sänkipellolla. Kyllä eroittuivat nuolet kauas!
Tuloksista, ajanhukkaa olivat uudet nuolet. Johtopäätös oli se, että mitä notkeampi nuoli, sitä paremmin se lähti ja sitä pitemmälle nuoli lensi. Jäykimmät lähtivät todella huonosti ja notkeimmat oikein nätisti. Tosin, tästä ei voi oikein vielä päätellä mitään. Vetopituus jäi noin 21 tuumaan (jousi 60#@20"). Nuolet olivat 24-tuumaisia. Täydellä vedolla nuo jäykät olisivat voineet olla just täydellisiä.
Keskimäärin nuolet lensivät vain 210–220 metriä, parhaimmat 220–230 metriä ja yksi poikkeustapaus noin 250 metriä. Aika surkeaa siis. Jousessa ei ole mitään vikaa, siinä on kyllä potentiaalia. Kunhan saisin sen 2–3 tuumaa lisää vetoa. Nykytilanteessa pitää tehdä ohuita 22-tuumaisia nuolia, joiden massa on noin 150–180 graania ja jäykkyys 22-tuuman tukivälillä 40–50 paunaa.
Modernilla jänteellä ammuin, pellavajännettä en vielä ole ehtinyt tekemään, tänään olisi kyllä tarkoitus tehdä.
Onhan tuossa mittaa laukauksissa, vaan niin on tavoitteissakin!
Neonväri se muuten toimii, itsekin laitoin oranssia sprayta nuoliin. Näkyy jopa 150m päähän nuoli!
Sullakin on aika lyhyt tuo veto, vain 20". Se tuntuu hieman vievän mittaa noista laukauksista ainaki itsellä. Ei vaan malttaisi jousia keventää. Noh kuhan pääsee enemmän jännittelemään jousta, alkaa hermosto pääsemään kelkkaan mukaan ja jousi taipumaan! Sullakin Tuomo!
Kun tosiaan mun jäykin syreeni vetää 123cm mitalla, 80# 21" vedolla. Settiä otti 2cm, nyt on enää 2cm tuore reflexi. Siitä saattaisi koulia hyvänkin tykin… Nyt on vasta päästy naurettavaan 18" vetoon. 
Minäkin ammuin äsken lisää, mutta eipä nuo mihinkään vastatuulessa lentänyt. Yllätti yksi notkea nuoli, kuten mainitsittekin. Taidanpa siis tehdä reilusti notkeampia. Ja jonkun 24" vedon pituusjousen 60-70# vedolle, on pakko.
Sormet on niin verenpurkaumilla ampumisesta, että pientä taukoa siitä.
Vanhalinnan kisaan teen kyllä uuden pituusammuntanuolisarjan. Materiaalina edelleen kuusi, ohuita, tavoitepaino 150–200 graania, jäykkyys 22 tuuman tukivälillä 40–50 paunaa, pituus 24 tuumaa, puolet luonnonsulin ja puolet pergamenttisulin.
No perskeles… Täällähän on ukot pistäny haisemaan, pitänee vissiin itekki ruveta väsäileen uusia nuolia ja jousia… jos vaikka pääsis kisoissa käymään… mistäs nänäpäivänä saa tarpeeksi jäykkiä nuolikepukoita kun tuo mukkanuolikin vissiin lopetti…? Eli yli 80…
1 tykkäys
Varmaankin tilaamalla joko englannista tai saksasta. Mulla on parit kontaktit.
Pistäppä linkit… ni pääsee katteleen…
Yksityisii face kaverei 
Asiaa! Ei siellä pituusammuntakisoissa liikaa lajiin panostavia ole. 
Ja ennätysmiehien tekemistä seuraa oikein mielellään…
Minäkin olisin muuten kiinnostunut jäykistä nuolivarsista, kun ei oikeastaan ole käryä kuinka jäykkiä omat nuolipuut on jos verrataan kaupan rimaan.
Tuosta vähän tiukan männyn mallia… 
Kävin puuseppäsedän kuolinpesäntalon varastoja koluamassa ja olipahan hyvälaatuista oksatonta lankkua.
Joko on pituusnuolimatskuja tilailtu?
Nyt olisi oivallinen aika pikku kokeelle. Piirrä tuohon sahattuun päähän yhtäsuuret ruudukot sitä linjaa pitkin mitä olet aikeissasi leikkaamassa ja numeroi se. Kokeen tarkoitus olisia siis saada selville hyvästä lankusta leittujen nuolten paino ero pinta sydän puuhun verrattuna. Siitä näkee myös miten paljon spine eroaa lankun sisällä.
Voinhan mä noin vaikka tehdäkin. Tuolla isoimmalla on kokoa, 6x22x110cm… Riittämiin aihoita näistä. Oma spekulaatio olisi että sydänpuu on jäykintä. Ainakin aikaisemmissa on ollut tumma sydänpuu huomattavan jäykkää. Veikkaatko samaa?
Vähän karustihan nämä priimapuut pitää käydä jostain valkkaamassa, ei riitä aika eikä mahdollisuus oikein näihin laatuihin omista metsistä.
edit: Mittasin syitten paksuutta noista, 6,7mm matkalle sattui 9 vuosirengasta parhaimmillaan.