Hoplaa, 8g alas eli 1,5%. On se ollut kostea kun noin iso pudotus tuli.
Lopputulokseksi tuli 49# @29" ja 20-25mm refleksiä. Ampui muuten nuolen sulkia myöten pakkaan. Ensimmäinen kerta kun näin käy. Että on siellä jotain jerkkua… Pitää ottaa huomenna keuruun syyskisaan mukaan.
Tilleröin vähän noita lonkkareitakin ja kävipä köplästi toiselle. Rapsahti rikki alalavasta keskipaikkeilta. Rikkoutunut oli 46# @27" ja ehjä on toistaiseksi 49# @27", mutta taidanpa keventää sitä 42-44# @28" pintaan. Kahvaviilu jäi vähän liian pitkäksi ja jouset liian lyhyiksi n.174cm. Kyllä ne silti pitää 4-5 senttiä refleksiä. Kuivaakaan ei ollut, joten olisiko liima pettänyt sitten… Irronnut palanen ipevatsasta väänti itsensä myötäkäyrälle, joten on siinä ollut rasitusta kuitenkin.
Oli siinä sisäradalla rätinää kun jousen palaset liukui laatotuksella 15m. 
Taljajätkät joutu purkamaan vetonsa.
2 tykkäystä
Ensimmäisenä arvauksena liima on pettänyt, jonka jälkeen ei ole paljon toivoa kun ollaan puristuspuolella. Mikä oli liima?
Nahkaliima, tietty! Höyläpinnalle ohut kuuma nahkaliima, 24h kuivatus, palojen lämmitys ja paksu kuuma liima + puristus.
On mahdollista, että IPE on vaan niin tuhtia kamaa, ettei nahkaliiman ominaisuudet riitä. Muistelen myös lukeneeni, että sen liimauksessa on muillakin liimoilla haasteita. Toisaalta puristuspuolella se kyllä olisi voinut kestääkin. Katsoitko, ettei IPEn syykulussa ollut mutkia?
Niinhän se on. Tästä lähtien putsaan alkoholilla ipe pinnat. Ja on muuten mutkia, tosin usein vatsapaloissa kiharaa onkin eikä ongelmia tule. Tässä varmaan yhdistyy moni juttu.
Vähän epäilyttää tuo vaahterakin. Ladataan paljon refleksiä ja vatsana trooppinen puu. Voiko vaahtera hajota vedosta?
Otas kuvat vielä selkäpuolelta, sälöytymisen alkamis-/päättymiskohdista.
Kuinka monta laukausta oli ammuttu?
Jere – teit poikkeustuloksen, ensimmäinen alalapa!
Piti myös kysyä pyyhitkö öljyjä pinnalta.
Ainoa mihin voi luottaa on asetoni, pyyhitään hulluna kunnes rätti ei enää värjäydy.
1 tykkäys
Näkisköhän tuosta. Varmaan 30-40 laukausta takana. Kun kerran ei ottanut settiä pahasti ja vaikutti ok, niin laitoin nättiä kahvaa ja puunasin nokkeja. Eipä olisi tarvinnut…
Tuosta kulmasta kun katsoo niin tulee kyllä mieleen, että vaahtera petti vedossa, tuo ei näytä taivutusmurtumalta.
Törmäsin jossain muutamaan Tsekkiläiseen pihlajan vetolujuustulokseen, pojat olivat saaneet lujuusarvoja kirkkaasti yli vaahteran. Voisi olla kokeilun arvoinen.
Samaa mieltä, nyt on vaahtera pettänyt. Kulmasta, kahvan päästä lienee lähtenyt. Liimasauman pettäminen ei räjäytä jousta tuolla tavalla. Vastakaarevuus ja ipe olivat ehkä sittenkin liikaa kyseiselle vaahteralle, tuli liikaa vetojännitystä. Onko tästä yksilöstä muuten täyden vedon kuvaa?
Viitettä tai linkkiä…!
Kuten aina, puulajilla, kuten myös yksilöllä on suuri merkitys. Puutavaraliikkeestä ostetusta puun täsmällisestä lajista ei voi olla aina varma, koskee erityisesti hikkoria. Laatukin vaihtelee paljon, esimerkkejä riittää. Keskimäärin, hikkori, sokerivaahtera ja valkotammi ovat ne, joita parhaimpina selystyspuina pidetään.
Juuri äskettäin katselin noita vaahteroita, mulla on identtinen slaissi vaahtera tuossa toisessa jousessa, siitä rupesin syynäämään syykulkua, niin siisti se muuten on paitsi juuri tämä hajonnut kohta vähän viettää poikki. Tuolle kohdalle sijoittui suurin refleksi myös. Ja kun tilleri gizmolla vedin tillerin pyöreäksi taipuvilta osin, joutui tuo kohta rasituksille. Olipa mukava kun selvisi. Jatkossa pitää katsoa vähän tarkemmin.
Mulla on ollutkin tarvetta vähän kevyemmälle jouselle niin laitan tuon toisen kärjet taipumaan hieman enemmän, sillä lähtee rasitus tältä huonosyiseltä kohdalta pienemmäksi.
Tilleri oli hyvin samanlainen kun tuossa toisessa jousessa, mutta en nyt kuvaksi kerennyt ikuistaa.
Vielä kun katsoo tuota toiseksi viimeistä kuvaa, niin siinä keskellä olevassa vaahteraselkäkappaleessa on kulmassa pieni ruskea kohta, josta hajoaminen on ehkä alkanut. En ole ihan varma, mitä se vaahteralla tarkoittaa mutta yleensä väriviat eivät ole kovin suotavia. Vastaavia ruskeita kohtia näkyy muuallakin selässä mutta tuo taisi olla juuri kulmassa.
Jos muuten jaksat, niin avaa ehjän lavan liimaukset! Miten kukin laminaatti on muuttanut muotoaan? Hajonneen lavan ipen muodosta ei välttämättä voi päätellä vielä paljoakaan, on saattanut muuttaa muotoaan hajoamisessa, kun muoto muuttuu paljonkin.
Mikä ettei, tuleeko se täydellinen rasituksen jakauma, eli kaikki puut ennallaan? Niinkun pa:lla oli keskustelua tästä.
Tuo jousi otti tilleröinnissä myös vähän settiä. 6-7cm liimattu refleksi oli 4-5cm hajotessaan.
Ei tosiaan näytä että liimasauma olisi pettänyt. Selkäpala on kyllä tosi risuna. Sanoisin että vetomurtuma.
Loppu kärsivällisyys tämän jousen kanssa. Eikös ollut samanmoinen öljyinen ipe josta rupesi liimasauma naksuttelemaan. Pidin täydessä vedossa niin pitkää että rapsahti viimein poikki pentele…
Yksi murhe vähemmän!
1 tykkäys
Siis oliko tämän jousen ipevatsan liimapinta putsattu kunnolla vai ei?
Riittikö tosiaan täydessä vedossa pito riittävän pitkään poksauttamaan jousen? Enpä ole tuollaistakaan itse asiassa kokeillut. Jousi täyteen vetoon vaikka tunniksi ja sen jälkeen katsoa, että mitä on jäljellä.
Tätä ei oltu putsattu ollenkaan. Olin yrittänyt paikkaliimata tuota kohtaa mikä nyt posahti, huomasin että naksunnan jälkeen ilmeni tuore rako ipen ja corelaminaatin väliin. Olisi sen voinut liottaa ja laittaa uusiksi, mutta jaksanut ruveta puljaamaan.
Vielä on yksi tuosta öljy-ipestä tehty jousi jäljellä, mutta siitä ei sauma naksu. Samanmoinen rekurvi. Juuri tuo mikä ylempänä on vetokuvissa.
Yritän viimeistellä sen ja tehdä kahvan.