Perinteinen varsijousi ennen teräskaarta

#1

Millainen on perinteinen “Suomalainen” varsijousi ennen teräskaarten aikaa?
Yleensä ,kun puhutaan perinteisistä varsijousista esillä on aina
teräskaariset varsijouset metalliosineen.
Millainen varsijousi on ollut käytössä pohjolassa ennen teräskaaria?

Voiko Sireliuksen varsijousipiirroksista päätellä aikaa ennen terästä. Teräskaarinen varsijousi
kun on varsin erilainen verrattuna puisella kaarella varustettuun jouseen.

Teräksinen varsijousi lienee aina isopaunainen, mutta puisella kaarella varsijousi olisi varmasti paljon monimuotoisempi.
Pidempi iskunpituus, lukot ilman metalliosia jne.

0 Likes

#2

Ei oo mitään “suomalaista” Kaikki on jostain muualta lainattua. Omia koti kylän vääänöksi on varmasti mutta ei sen enempää. Kaikki mitä ainakin ruotsissa on käytetty niin on täälläkin.

Yksi tyyli olisi tämänlainen. Kaivaus löytö muistaakseni Lillöhus:ista. En muista onko alin kuvan samasta paikasta?
16996781_10155693311528943_921850948_n
16976298_10155693306168943_1082735141_n
16976423_10155693303793943_1803037890_n
16997291_10155693302963943_1624496857_n

0 Likes

#3

Liipasin pyörä ei kuulunut tähän malliin vaikka löytyikin samasta paikasta. Kyseessä on siis kampi laukaisin tekniikkalla toimiva varsi. Jousi kiinitetään jollain naruilla tuohon etu osassa olevaan syventeeseen ja jänne tulee tuonne loveen liipasin kammen päälle. Nuolta pidetään sormella paikallaan ja kammella vapautetaan jänne. Helppo metsästysväline lintu jahtiin.

0 Likes

#4

Suomessa on ollut käytössä ennen teräskaaria puu ja komposiittikaaret. Jos puhutaan yleisesti varsijousien kehityksestä, niin siinä 1100 luvulta eteenpäin alkoi maailmassa yleistymään komposiittikaaret (sarvi, jänne, nahka yms. yhdistelmät). Puukaaria on tosin ollut myöhemminkin käytössä niiden helppotekoisuuden takia kuten muuallakin maailmassa.

Perinteistä suomalaisella varsijousta on vaikea määritellä, ehkäpä sen määrittelee vain se onko se Suomessa tehty. Virityslaitteittakin on ollut erilaisia. Minäkin voin tehdä varsijousen ja on se Suomalainen, ero tulee vaan siinä edustaako se mitä aikakautta.

Tuolla on huttua: https://primitiivijousi.fi/vanha_keskustelu/viewtopic.php?t=2150&start=0.html

"Vielä uuden ajan alussa meillä puu- ja sarvikaariset jouset ovat olleet yleisiä, ja vasta 1500-luvun lopulla rauta- ja teräskaaret näyttävät päässeen valta-asemaan. " - Vilkuna, K. 1935. Varsinaissuomalaisten kansanomaisesta taloudesta. WSOY, Porvoo.

Suomessahan on ollut paljon sotia keskiajalla ja uskon että mallia otettu muualta maailmasta varsijousiin…

0 Likes

#5

Ruotsin Åsbystä joen pohjasta löytyi vuonna 1955 massiivinen jousenkaari, joka ajoitettiin löytöyhteyden siitepölyjen perusteella rautakautiseksi. 117 cm pitkä, sivunokeilla varustettu kaari on keskeltä 53 mm leveä ja 31 mm paksu. Kaaressa on pyöreä selkä ja litteä vatsa. Sen materiaali on kuusipuu. Löytöä arveltiin asetusjousen kaareksi.

Mielestäni on todennäköisintä, että Åsbyn jousi on keskiaikaisen varsijousen puukaari. Siitepölyajoitus on todennäköisesti virheellinen, sillä joen pohjamutaan upottuaan kaari on päätynyt ikäänsä vanhempiin liejukerrostumiin.

Esineen poikkileikkauksen perusteella kyse on kuusen oksasta tai kenties ohuesta alikasvosnäreestä tehty jousi. Kuusen normaali runkopuu ei tietenkään kestäisikään juuri minkäänlaista vetoa.

Åsbyn jousi on paras esikuva suomalaisille varsijousten puukaarille. Lillöhusin varsijousen ja useimpien eurooppalaisten puukaaristen varsijousten marjakuusi ei ollut meikäläisittäin kovinkaan saatavilla, vaikka laivat kyllä kulkivat ja materiaalit liikkuivat.

Sireliuksen hahmottelemat, Vilkunan ja Vuorelan kopioimat ajoitukset eri varsijousirakenteille eivät mielestäni pidä paikkaansa. Kustaa Vaasa ei aloittanut komposiittikaarten tuontia Ruotsiin, vaan Ruotsissa käytettiin ja valmistettiinkin komposiittikaaria jo 1400-luvulla. Teräskaaret tulivat Ruotsiin 1400-luvun puolivälissä. Vekarallinen viritysvyö oli niin ikään 1400-luvun uutuus Pohjolassa. Aivan varmasti Turun kaltaisissa kaupungeissa oltiin Tukholman muodin tasalla varsijoustenkin suhteen.

0 Likes

#6

Varsijousen kaari ei edes parhaimmastakaan puusta (marjakousi, jalavat yms.) vastaa millään lailla tehoissa komposiitti tai varsinkaan teräskaareen. Kaaren voi toki vahvistaa jänteillä muttei se sitten ole yksipuinen kaari. Uskon, että jo puhtaasti sotateknologian kehityksen suhteen Suomessa on täytynyt olla ainakin teräskaaria käytössä enemmän kuin puukaaria. Varsijousi on jännä ase, se on sekä sotatyökalu että metsästysase. Samaan syssyyn voi todeta, että puukaariakin oli muissakin maissa tietty käytössä kuin Suomessa ennen about 1100 lukua.

Puukaarelliset varsijouset tuppaavat olemaan aika simppeleitä, joko Skåne tyyppinen tappilukko tai virepyörä. Nothing fancy. Jos mentäis keskiajalle vois olla aika vaikea erottaa suomalainen puukaarivarsijousi esim. ruotsalaisesta vastaavasta.

0 Likes

#7

Mitä mieltä virepyörästä olette? Minusta ne näyttävät kovasti työstetyiltä teräskaarista jousta varten, ilmeisesti hirven sarvesta tehtyjä. Voisiko virepyörän alkuperä olla hirven sääriluun nivel luussa?

1 Like

#8

Ei todellakaan! Nivelessä ei ole mitään joka pitäisi sen koossa jos siihen tehdään mitään lovea jänteelle saatika laukaisu laitteelle.
Vanhimmat virepöyrät mitä itse tiedän ovat valettua pronssia kiinasta.
lähes poikkeuksetta kaikki ovat olleet sarvea sekä yksi teräksinenkin. muutama jopa luulevyista yhteenliimattu ja kyljestä niitattu lyötyy.

0 Likes

#9

Voidaanko Åsbyn kaareen päätellä tukin mittoja?
Mikä olisi iskunpituus 117 cm kaarella? Olisiko 45 cm sopiva?
Tappi vai kampilukko laukaisin?

0 Likes

#10

Tuolta löytyy kuvia Glasgowin ja Alcazarin puukaarista

Glasgowin jousi on keskeltä 70x55mm ja reilun metrin pitkä.
Parilitrainen marjakuusikaari kestää 300-400 joulen kuormituksen. Eli vetojäykkyydeltään olisivat parhaimmillaan noin puolitonnisia, mikä rupeaa olemaan käytännöllinen yläraja minkäänlaiselle kannettavalle kenttävarsijouselle.
Keskiaikaisia kuvituksia katsellessa jää se vaikutelma, että ainakin sotapyssyissä olisi pääsääntöisesti ollut puukaaret.

Ja perimätiedon mukaan karjalaisten puiset jousenkaaret olivat joko tuomea tai katajaa.
(kaivakaa itse lähteet vanhalta foorumilta)

0 Likes

#11

Tarkoitatko iskupituutta vai vetopituutta? Kaksi eri asiaa.

45 cm vetopituus 117 cm puisesta varsijousenkaaresta on mielestäni ylärajoilla, kaareen kohdistuvaan rasitukseen nähden (pituussuhde 2.6). 45 cm iskupituus synnyttäisi vielä isomman rasituksen jouseen, joka on käytettäessä väkisinkin pidempään täydessä vedossa kuin käsijousi. 40 cm veto Åsbyn kaaresta olisi se, jonka itse lähtisin tekemään.

Kuten muissa keskiaikaisissa puisissa varsijousissa, Åsbyn jousen tukissa olisi todennäköisesti ollut tappilaukaisu, eli tukissa lovi, johon vedetyn jänteen loven alle pystysuoraan asennettu tappi nostaa vapaaksi, kun liipasinta painetaan. En tiedä, mitä tarkoitat kampilukolla.

0 Likes

#12

Perimätieto on tässä tapauksessa yhden vanhuksen muisteloa ammoin kadonneista ajoista ja kamoista. Tuomen ja katajan maininta on toki mielenkiintoinen, mutta ne ovat perinteisiä puisten vanteiden aineksia, ja muistelija jopa käytti termiä “vanne” tästä aseen osasta.

On hyvin mahdollista että tietämys kimpiastiain ja tynnyrien vanteista ujuttautui paikkaamaan menetettyä tietoa puukaarten materiaaleista. Samaan aikaan on tietenkin mahdollista, että noista puista tehtiin myös jousenkaaria muinoin. Eräitä parhaita saatavilla olleita aineksia ovat.

0 Likes

#13

Glasgow’n museon ja Alcazarin linnan jousissa on kyllä tavalliset rahkeet ja liipaisinraudat.
Ja suorakaiteen muotoiset perät vintturin laatikkoa varten.

Åsbyn kaaren vetopituutta arvioidessa pitää muuten huomata , että kaaressa on saattanut olla pakotettua myötäkäyryyttä joka on liotessa oiennut pois.

0 Likes

#14

Vetopituutta tarkoitin, kaaresta lukkoon. Tosiaan kaari on pidempään vireessä varsijousessa kuin käsijousissa, hyvä pointti. Kampilukolla tarkoitin yksinkertaista, yksiosaista vipuvartta, joko ylä- tai alapuolella tukkia, jolla jänne kammetaan pois lovesta.

Olisiko tappilukko vahvistettu luuosin vai kokonaan puinen?

Kuinkahan tukin reiät on työstetty Åsbyn kaaren syntyaikoina?

0 Likes

#15

Ompas hienoja kuvia. Kaari näyttää aika jäykältä.

Olen katsellut myös kuvia teräskaarisista varsijousista, mutta niissä minua on ihmetyttänyt jousien tukki.
Luulisi tukin olevan paksumpi kaaren ja lukon välissä. Onko kenelläkään mittaus tietoa kuinka jäykkiä teräskaaria on käytetty ns. perinteisessä Suomalaisissa varsijousissa?

Itse kokeilin tehdä varsijousta -90 luvulla käyttäen auton lehtijousesta leikattua kaarta, mutta tukki oli se mikä ei kyseisessä jousessa kestänyt. Tukki oli muistaakseni koivua ja virepyörä oli sivuvahvikkeineen raudasta. Mittatietoja en tukista tai kaaresta valitettavasti muista. Ja osat ovat hukkaantuneet vuosien varrella.

0 Likes

#16

“Keskiaikaisia kuvituksia katsellessa jää se vaikutelma, että ainakin sotapyssyissä olisi pääsääntöisesti ollut puukaaret.”

Tuo nyt ei pidä paikkaansa ollenkaan. Jos olet yhtään enempää keskiaikaisia kuvituksia katsellut, niin varsinkin komposiittikaaret olivat laajalti käytössä koko keski ja itä-euroopassa läpi keskiajan noin 1100-luvulta lähtien.

0 Likes

#17

Ainakin Liédetin Froissart-kuvituksissa näkyy samanlaisia suurikokoisia kaaria, kuin Alcazarin ja Glasgow’n museojousissa. Samoin RP-G:n ykkösluvun aloituskuvan normanneilla on puukaaret.

Ja löytyiskös noihin 1100-luvun itä-eurooppalaisiin kuviin joku lähdeviitekin?
Tuon sivun lopusta löytyy mm. Maciejowskia :
http://www.vikingsword.com/vb/showthread.php?t=7516&page=10&pp=30
Ja nuo nyt ainakin näyttävät puukaarilta.

0 Likes

#18

Siinä nyt vaikka ensi alkuun:

0 Likes

#19

Tämä riippuu suuresti siitä mitä ajan kohtaa “keskiajasta” katselee kun tuon termin alle kuuluu lähes 1000 vuotta ihmis historiasta.
Keskiaijan katsotaa noin yleisesti alkavan 470 luvulla ja päättyhän vähän ennen 1500 lukua.

Mitä nyt itse oon maalauksia, esineitä sekä mitä miel kuvia katsellut niin aika 50/50 ovat olleet juurikin tuohon 1200 luvun saakka ja tämä jälkeen komposiittien kuvat räjähtävät käsiin joka puolella (koska tällöin oli paljon sotija joita piti maalauksin pyhittää ja useat näistä on kopioitu eri puolin eurooppaa joissa samaa taistelua käydään uudestan ja uudestaan…), mutta samaan aikaan tuleekin lähes heti perään teräskaaret ja pikku hiljaa ruutiaseetkin nostelee laiskasti päätään.

0 Likes