Varsijousia

[M.Reinikainen]

Siis ovatko noi sun kaareit vain muutaman viikon ikäisi? Miltein tuoreita? Kaikki myötäkäyristyy.
Ihan kaikki ja jos ei myötäkäyristy niin silloin katkeaa.

Hamppu kuitu ei veny. Jos käytät kangasta tai lankoja niin niissä on kirrettä. Nämä kierteet venyvät tuikaksi mutta eivät enää palaudu joten ne eivät tue mitään vastakaarva vaan antautuvat jonkin matkaa kunnes niiden venymä loppuu. Mihinkään alkuasentoon ne eivät palaudu vaan se on sitten siinä.

“Jkoivusa noita “puolitonnisiksi” väittää” on jo tarpeeksi arvelluttava väite ilman mitään todisteita tai tutkimuksia tai edes omia kokeellisia suorituksia.

Puoli tonninen puukaari olisi vain massoiltaan niin isohko että siinä kuidut eivät kyllä enää pääsisi siirtyäänm mihinkään…

“Noissa on ollut kenties windlass-veivi”
Katsoppa tuota tukkia ja kaarta vähän lähemmin ja sano minulle onko tuo mielestäsi sen arvoinen kaari, että omistaja olisi ostanut monen kuukauden palkkalla itselleen niin kalliin sepän mestari työn ja käyttänäyt sitä lähes ilmaiseksi puusepältä saatuun tukkiin ja varsijousenkaareen?
Ei mee nyt oikein yhteen.
Nosto vyö korkeintaan.

[VisaPelkonen]

Paju on noin 6-7 viikkoa sitten kaadettu, pihlaja on noin viikon vanha. Pihlajan kuivumiseen olen tuota Reiniahon “2 päivää riittää” strategiaa käyttänyt. Silti olen saanut noin 15-20 paunaa lisää noin viikon-kahden kuluttua yleisesti ottaen. Tuon pihlajan vetopituus on 30 cm. Siihen olisi saanut vielä noin 5 cm lisää vetoa, mutta jätin tarkoituksella poís, jos kuivuu lisää. En tiedä onko tuo vieläkään ihan täysin kuivaa. Esimerkiksi tuo aikaisempi 13thC hunting- jousi nousi 70 paunasta 88 paunaan kunnolla kuivuttuaan.

Nojoo ei tuossa windlass-veiviä välttämättä ole ollut eli Jkoivusa lienee väärässä. Paunoista en tiedä mitään. Jkoivusa oli nuo laskenut jotenkin matemaattisesti.

Itse uskoisin vielä, että jaksan tuon 170 yksilön vetää käsin vireeseen. Tosin on se aika jäykkä, mutta kyllä jaksaa. 150 meni heittämällä.

[JNystrom]

@VisaPelkonen

Paju on noin 6-7 viikkoa sitten kaadettu, pihlaja on noin viikon vanha. Pihlajan kuivumiseen olen tuota Reiniahon “2 päivää riittää” strategiaa käyttänyt. Silti olen saanut noin 15-20 paunaa lisää noin viikon-kahden kuluttua yleisesti ottaen. Tuon pihlajan vetopituus on 30 cm. Siihen olisi saanut vielä noin 5 cm lisää vetoa, mutta jätin tarkoituksella poís, jos kuivuu lisää. En tiedä onko tuo vieläkään ihan täysin kuivaa. Esimerkiksi tuo aikaisempi 13thC hunting- jousi nousi 70 paunasta 88 paunaan kunnolla kuivuttuaan.

Pitää muistaa että kahdessa päivässä kuivatetaan vain ohuet riu’ut, ei paksuja 20-30mm kaaria. Jos itse tekisin 25mm paksun lonkkarin tuoreesta puusta, en uskaltaisi sitä alkaa taivuttelemaan ennen kahden viikon kuivumista 30-40% kosteudessa.
Nyt jos kuivaat kahdessa päivässä 30mm paksuja kaaria ja ilmakosteus on korkeampi kuin tuommoiset talven kosteusprosentit, uskoisin puun olevan vielä siellä 15-20% nurkilla. Tämmöisen kaaren kun vetää jänteelle on jo peli menetetty. Kaikki nämä kaaret on silloin efektiivisesti kuin JKoivusan, koska ottavat himolla myötäkäyryyttä, joka muuten pysyy. Tämän jälkeen puun kimmoisuus on mennyttä, jäljellä on varjo vain.

Ollaan aika perusasioiden äärellä, eli kuivaa puuta pitäisi saada. Veistä yksi kaari tuoreena 25mm paksuuteen ja jätä pariksi viikoksi kuivamaan, mielellään pannuhuoneeseen/leiviuunin päälle jne.
Lankkutavarastahan saisit jo suoraan materiaalia, vai joko olet sellaisen tehnyt?

Oletko rikkonut kaaria? En ole nähnyt täällä yhtään rikkinäistä jousta.

[VisaPelkonen]

Tottakai pitää kuivata huolella, tämä on ihan perusasia. Puukaaria ammun vain noin 2-3 viikon jälkeen. Nämä kaaret olivat jo luonnonpuusta myötäkäyriä ja ovat pitäneet luonnollisen kaarevuutensa. Tältä foorumilta luin, että pihlajalla on taipumus hieman myötäkäyristyä käytön takia. Mutta foorumilaiset suositteleekin tämän takia pihlajan selystystä. Mutta myötäkäyriä näistä piti tullakkin Jkoivusa-tyyliin.

Ei ole kaaria rikkoutunut minulla paljoa. Lankut on tilauksessa, saarnea ja vaahteraa. Tammilautaa en ole vielä löytänyt.

Edit. Tällaiset on nyt haaveena:
-pihlaja vähintään 200, mielellään 220-240 lbs
-vaahterakaari
-saarnikaari
-tuomikaari
(-tammikaari)

[VisaPelkonen]

JKoivusa

loka -17

Tuolta löytyy kuvia Glasgowin ja Alcazarin puukaarista

thearbalistguild.forumotion.com

Berkhamsted Castle and Glasgow Museum wooden prod crossbow

Hi All, Would anyone have any information on on either the Berkhamsted Castle and Glasgow Museum wooden prod crossbows, please. More specifically the dimension

Glasgowin jousi on keskeltä 70x55mm ja reilun metrin pitkä.
Parilitrainen marjakuusikaari kestää 300-400 joulen kuormituksen. Eli vetojäykkyydeltään olisivat parhaimmillaan noin puolitonnisia, mikä rupeaa olemaan käytännöllinen yläraja minkäänlaiselle kannettavalle kenttävarsijouselle.
Keskiaikaisia kuvituksia katsellessa jää se vaikutelma, että ainakin sotapyssyissä olisi pääsääntöisesti ollut puukaaret.

Ja perimätiedon mukaan karjalaisten puiset jousenkaaret olivat joko tuomea tai katajaa.
(kaivakaa itse lähteet vanhalta foorumilta)

[VisaPelkonen]

JKoivusa

TuukkaKumpulainen

loka -17

Kuten muissa keskiaikaisissa puisissa varsijousissa, Åsbyn jousen tukissa olisi todennäköisesti ollut tappilaukaisu,

Glasgow’n museon ja Alcazarin linnan jousissa on kyllä tavalliset rahkeet ja liipaisinraudat.
Ja suorakaiteen muotoiset perät vintturin laatikkoa varten.

Åsbyn kaaren vetopituutta arvioidessa pitää muuten huomata , että kaaressa on saattanut olla pakotettua myötäkäyryyttä joka on liotessa oiennut pois.

[VisaPelkonen]

^ Noihin kahteen Jkoivusa:n viestiin viittasin.

[VisaPelkonen]

Jkoivusa:

Laitetaas nämä vanhat mallikaavavalokuvatkin vielä.
Eli miksi tämä toimii.

Kuva a:

Kuva b:

Molemmissa sama 12 ruudun iskupituus. ( ja sama rautasahanteräkaari)
Matalalla jänteellä kaaren kärjen poikkeama 6 ruutua
Korkealla jänteellä vain 3 ruutua.

Eli edellyttäen että lapa on molemmissa tapauksissa kyllin paksu kuormittuakseen samalla tavalla, on kärjen palautusnopeus kuivalaukauksessa massattomalla jänteellä sama.
Näin ollen korkealle viritetyn jänteen keskikohdan on pakko kiihtyä kaksinkertaiseen nopeuteen.

Jännehän ei ole massaton. Ja tästä tulee vielä lisähauskuus.
Jos molemmilla jousilla on sama vetojäykkyys, matalalle viritetyn jänne ei ole pelkästään lyhyempi ja
kevyempi vaan sen kärkisilmukat myös liikkuvat kiihdyksen aikana lyhyemmän matkan ja siis hitaammin suhteessa nuoleen.
Eli jänteen massan vaikutus heittonopeuteen on pienempi.

---

Siis hetki vain? Eihän tämä rautasahan terä ole edes myötäkäyrä? Suorahan se on molemmissa kuvissa jos jänteen ottaa pois? Onko tämä Jkoivusa:n teoria siis vain “uudelleenarviointi” vetopituuden merkityksestä yleisesti ottaen jouseen. Kuvassa b vetopituus on pienempi kuin kuvassa a, vaikka kuvaan b saa myös samankaltaisesti vetopituutta kuin kuvaan a rautasahan terällä.

Jkoivusa vastasi minulle siis näin:

Jkoivusa:n mallia voisi siis korjata alla olevan kuvan kaltaisesti
…

(olkoon tämä kuva: kuva c)

Muuten ihan kiva , mutta tuossa mallissa kaaren kärki kulkee suunnilleen kolmikertaisen matkan. Eli kaarta pitäisi myötäkäyränäkin ohentaa kolmannekseen , jotta se kestäisi.
Siis jousivakio putoaisi 1/27 osaan ja energiakapasiteetti kolmannekseen.

Siis analysoidaan vähän tarkemmin: Kaarta pitäisi myötäkäyränäkin ohentaa kolmannekseen, jotta se kestäisi.

Niin? Puukaarta pitää tietysti vähän ohentaa, mutta ei rautasahan terää! Jkoivusa vertaa siis kaksi täysin eri jousimateriaalia toisiinsa: rautasahan terän ja puukaaren.

Tässä vaiheessa täytyy minun muistuttaa Jkoivusa:aa jousen perusperiaatteesta: vetopituus on merkittävämpi tekijä kuin paunat. Eli kuva c on teoriassa kaikin tavoin tehokkaampi kuin kuva a ja kuva b niin rautasahan terän kuin puukaarien osalta.

On kaksi eri asiaa:

-Jousen energiakapasiteetti
-Jousen vetopituus

[JNystrom]

@M.Reinikainen

Jere: Tee vain, mutta selittäisitkö ensi miksi helkkarissa vertailisit jänneselkäistä yksi puiseen myötikseen??

Koska kyllähän sitä nyt vertaillaan milloin mitäkin, lyhytjousta, pitkäjousta, komposiittia ja laminaattia. En minä missään sanonut että nuo samalla viivalla olisivat. Kunhan haluaisin tehdä oikeasti hyvin heittävän varsijousen, en mitään jännekorkeuden myötäkäyrää pulikkaa. Puujousia voidaan sitten keskenään puoli tieteellisesti vertailla.
Mutta kerran toisten jousissa on varttitonni jäykkyyttä ja vaakalaukaus osuu 100 metrin päähän, ei liene ongelma ottaa erää jänneselkäisen ohuen lussukan kanssa.

[VisaPelkonen]

“Kunhan haluaisin tehdä oikeasti hyvin heittävän varsijousen, en mitään jännekorkeuden myötäkäyrää pulikkaa.” Tämä on minunkin tavoitteeni. Mutta kuten Reiniaho sanoi, niin sama tehollinen vetopituus on oleellisinta eri teorioiden vertailun välillä, koska muuten vertailu ei ole tasa-arvoista.

Edit. Kisoissahan/pituusammunnoissahan näitä olisi mukava vertailla, jos määrätään ennalta jokin vetopituus.

[VisaPelkonen]

Kokeilu (1) näiden välillä samalla nuolen painolla:

-Normaali kaari, matala jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.
-Myötäkaareva kaari, suuri jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.

Molemmat kaaret on tehty pajusta, ja molemmissa on yhtä paksu 2 mm uloin vuosilusto.

Lopputulos: Nuolen paino vaikutti nuolen lähtönopeuteen tässä kokeilussa. Olen nimittäin ampunut tuolla 60 lbs yksilöllä 125 gr taulukärkiä paljon kovempaa.

Huomenna kokeilen nämä samalla nuolen painolla:

-Myötäkaareva kaari, suuri jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.
-Normaali kaari, matala jänneväli ja suuri tehollinen vetopituus.

[VisaPelkonen]

Eli kaksi eri kokeilua:

Kokeilu 1: a) täydessä vedossa kahden eri jousen jäykkyys eri b) sama nuolen paino

-Normaali kaari, eli matala jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.
-Myötäkaareva kaari, eli suuri jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.

Edit: Edelliseen viestiin korjaus: On siis vain videoitava vielä tällainen vaihtoehto:

-Normaali kaari, eli matala jänneväli ja suuri tehollinen vetopituus niin, että on sama matka (onneksi merkkasin tuohon hiekkaan).

Kokeilu 2: a) Täydessä vedossa kahden eri jousen jäykkyys sama b) 4 eri painoista nuolta

-Normaali kaari, eli matala jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.
-Myötäkaareva kaari, eli suuri jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.
-Normaali kaari, eli matala jänneväli ja suuri tehollinen vetopituus.

[VisaPelkonen]

“Kokeilu 2” kuvana.

Korjaus edelliseen viestin näin:

Eli kaksi eri kokeilua:

Kokeilu 1: a) täydessä vedossa kolmen eri jousen kaaren jäykkyys eri b) sama nuolen paino

-Normaali kaari, eli matala jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.
-Myötäkaareva kaari, eli suuri jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.

Edit: Edelliseen viestiin korjaus: On siis vain videoitava vielä tällainen vaihtoehto:

-Normaali kaari, eli matala jänneväli ja suuri tehollinen vetopituus niin, että on sama matka (onneksi merkkasin tuohon hiekkaan).

Kokeilu 2: a) Täydessä vedossa kolmen eri jousen kaaren jäykkyys sama b) 4 eri painoista nuolta

-Normaali kaari, eli matala jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.
-Myötäkaareva kaari, eli suuri jänneväli ja normaali tehollinen vetopituus.
-Normaali kaari, eli matala jänneväli ja suuri tehollinen vetopituus.

Kokeilu 1 on verrokkikokeilu kokeilulle 2. Verrokkikokeilulla pyritään arvioimaan jousen jäykkyyden (paunat) vaikutusta nuolen lähtönopeuteen, koska kokeilu 2 ei kerro mitään paunojen merkityksestä nuolen lähtönopeuteen.

[VisaPelkonen]

Aloitin yhteistyön erään metallipajan kanssa. Ok, taisin sanoa, että en tykkää sähkövälineistä mutta kyllä sitä mielellään plasmaleikkuria käyttää vaikkapa windlass-kammen koristeisiin ja niin edelleen.

Tuosta Jkoivusa vs muut teoriat asetelmasta. Tein päivällä alustavaa kokeilua ja näyttää siltä, että vetopituus on merkittävin tekijä nuolen lähtönopeuteen nuolenpainon ohella. Omasta mielestäni asia menee niin, että paunoilla kompensoidaan vetopituutta. Kun ammuin optimoidulla nuolella 60-paunaisella, en kovin suurta eroa havainnut optimoidun 120-paunaisen kanssa. 120 paunainen “iskee” kovempaa kohteeseen, kun taas 60-paunainen ei iske. Sen sijaan nimenomaan 60-paunaisella suoralla versus tämä myötäkäyrä 120 paunainen heitto tuntui olevan aavistuksen kovempi. En lähde enempää arvailemaan asiaa ilman kunnon mittauslaitteistoa mutta kyllä täytyy todeta, että nuolenpainolla on iso vaikutus asiaan. Mutta mitä tulee varsijousten puukaariin, nimenomaan pyramidi-mallinen suora kaari saattaisi olla kovin vaihtoehto. Nyt kuivuu suoraa leveää 10 cm pihlajaa ja myötäkäyrää ja kaikkea siltä väliltä. Mitä tulee mittauksiin, niin chronograph on ehdoton.

Minulla on perusteet miksi laitan toistaiseksi myyntiin vain puukaarellisia varsijousia: Tod Todeschini! Hän saa kuulemma jatkuvasti asiakkailta valituksia, ettei teräskaarelliset varsijouset kestä ja joutuu niitä sitten jäljestäpäin korjaamaan. Puukaaret ovat todella kauniita ja esteettisiä ja upea vaihtoehto teräskaarille. Teräskaaria teen siis toistaiseksi vain näytösammuntoihin.

[VisaPelkonen]

Nimenomaan tehdään museoissa virheitä. Pahinta on se, että asioita ei systemaattisesti tutkita vaan heitetään yleistyksiä ja vanhentuneita tietoja.

[VisaPelkonen]

Tästä Jkoivusa teoriasta vielä. Totuus on nyt siis se, että Jkoivusa on oman teoriansa puolesta oikeassa (lue = Jkoivusan teoria käytännössä toimii). Asiaa voitaisiin katsoa nimenomaan (jo esimerkiksi minun) mainitsemasta näkökulmasta, että varsijousten paunoille on olemassa erilaisia aikajaksoja (tietenkin alueellisia eroja on). Taulukon puukaaret liikkuvat välillä 36-90 kiloa, joten nimenomaan eri teorioiden mittaaminen vielä korostuu esimerkiksi tämän taulukon valossa. Mutta totuus on nyt siis se, että Jkoivusa:n teorialla saa helposti paljon paunoja ilman, että on vaaraa kaaren katkeamisesta.

[M.Reinikainen]

Aina saa spekuloida mitä haluaa…

[VisaPelkonen]

Hyvästi feikkaukset.

Hyvästi feikkaukset, tämä uusin 13 thC jalkajouseni sisältää vain aitoa tavaraa.

Tukki: mäntyä, sävytys tuhkalla, vahaus mehiläisvahalla, aidot hirvenluut, liimaus on jänisliimalla ja tulee vielä vahvat rautaniitit läpi tukin.

Kaari: pihlaja 242 lbs hieman myötäkäyrä, mehiläisvahattu pellavajänne.

Virepyörä: takorautaa, hiiliterästappi.

Sivupellit: takorautaa.

Liipaisin: takorautaa.

Kaariköydet: pellavaa itsepunottua köyttä, mehiläisvahattu.

Jalkatuki: takorautaa

Kuulit oikein, pihlaja 242 lbs. Sellaisen tekaisin eilen kuivuneesta aihiosta. Kaksi miestä piti laittaa jänne paikoilleen.

Eli hyvästi Tod Todeschini, feikkaukset, feikki-komposiitit, feikki-kaikki. Tervetuloa historian havina taloon.

[VisaPelkonen]

[VisaPelkonen]

Alkaa näyttää enemmän historiallisesti korrektilta jalkajouselta, mutta niin on tarkoituskin.

Laitan vielä lisää tuhkaa ja aitoa mehiläisvahaa, niin häviää tuo liimasauma. Pitää vielä nuo hirvenluun reunat hioa tasaiseksi.

No fakes, no mistakes.