Paahdetun syreenin mittaus

Kun tätä ei kukaan muu ilmeisesti ollut viitsinyt tehdä,niin piti sitten itse.

Koepalikka oli uunissa kuumenemassa 20 minuuttia 175 asteeseen ja lopuksi 10 min 225C.
Uunista tullut puikko oli piparkakun värinen ja hajuinen.

Suunnilleen jousen muotoiseksi höylätty tikku kesti paljaaltaan 0,2 J/cm^3 kuorman, jota olen pitänyt nyrkkisääntönä selystämättömän syreenin optimikuormaksi.
Siinä vaiheessa liimasin ohuen manillaselyksen ja vedin jänteellä vaakaa vasten niin pitkälle, että jotain risahti selyksen alla. Kuorma oli jousen alkaessa hajota 0,6 J/cm^3.

Eli kyllä paahdosta ilmeisesti jotain hupia on.

Ihan mielenkiintoinen testi! Mutta mutta… jos puu paahdetaan noin, eli kokonaan, heikkenee vetolujuus ymmärtääkseni merkittävästi. Selkäähän ei normaalisti kuumailmapuhaltimella/vastaavalla paahdeta.

Muutama syreenijännäri on tuossa kohtsilleen valmiina ja on muuten mukavempi vedellä kun selästä paukkuvilla selystämättömillä syreeneillä. :smiley: Noita tilleröi semmosissa pakkasissa missä ei uskalla selystämätöntä edes laittaa jänteelle…

Siksipä tuossa olikin tuo manillaselystys, luulen ma… Kiinnostava testi, jolla maallikolle vieras termistö tulee yhtäkkiä melkein ymmärrettäväksi :slight_smile:

@JKoivusa - olet aiemminkin käyttänyt yksikköä J/cm^3. Kerrohan lisää, miten määrittelet puun energiasisällön taivutuksessa?

Tokihan puun lämpökäsittely lisää puun jäykkyyttä mutta se ei yksinään jousen tapauksessa riitä. Vetolujuus on yksi kriteeri, jos halutaan selystämätön jousi. Puristuslujuus toinen, ja elastisuudenkin pitää olla jonkinlainen, ettei vatsa ryppyile.

Olen käyttänyt muutamassa jousessa läpeensä lämpökäsiteltyä saarnea ja se on kyllä aivan eri materiaali kuin tavallinen saarni. Kestää mainiosti bambunkin parina, ei viru ja on eloisa materiaali - mutta herkkä. Liikaa rasitusta, niin puristusmurtumia tulee.

Aivan, olihan siellä selystys.

Sanoisin kuitenkin, että selystyksellä pitäisi tässä tapauksessa olla huomattavasti paksuutta, ettei paahdettu selkä tekisi jousesta herkästi rikkoutuvaa. Löytyy eräskin kataja viime pituuskisoista, joka nasahti kahvasta jänneselystyksen alta. Tästä oli jossakin hyviä mittoja, millä selystyksen paksuudella oli mikäkin vaikutus venymiseen… Siinä näki miten selystyksen paksuus vaikutti huimasti.

Niin, siis kansankielellä tämä tarkoittaa, että tavallisen 50# kepin ei tarvitse painaa kuin sata grammaa.

Kumpi lienee parempi vaihtoehto?

Läpeensä paahdettu yksipuinen ja selystys
vs
Vain vatsa paahdettu yksipuinen ja selystys

Läpeensä paahdettu on täysin paskana olevaa jousipuuta. Ei toimi

Kuulostaa suoranaiselta haasteelta.

Tääki paahtaminen on sit omalla tavallaan kimurantti jottu että mikä lasketaan läpi paahdetuksi. Pelkällä kuumailma puhaltimella jousta ei saa läpi asti paahdettuä. Siihen tarvitaan uuni.
Kuumailma pistoolilla vain hiillostuu vatsa ilman, että selkä paahtuu ja sitten hiili ei enää päästäkkään
lämpö samalla tavalla läpi vaikka puun lämpötila kokoajan nouseekin. Sama efekti kun laittaa pikun nuotioon ja katselee kun toinen pouli palaa ja hiiltyy kun taas toine näyttää samalta kuin ennen. Tässä vain hiiltyminen etenee eikä varsinaisesti mikään läpi paahto.

Mulla on tuolla pajalla läpi paahdettua saarnea muutama metrin päktä. Jos saat niistä edes yhden jousen joka kestää yli 20lb paukkusena ilman hajoamistä niin mää ostan sen sult.

Sillon kun kuidut on läpi asti paahdettua niin kyseessä on näkkileipä. Ei kestä edes pitkänä ja ohuenä poikkona muutamaa senttiä enempää taivutusta koska kuidut eivät yksinkertaisesti vain anna myöden. Mistään kymmenestä coreliimauksesta en nyt ala väittelemään…

Tällä kanavalla toki paahtamisella meinataan käsipelissä käryyttelyä nuotiolla tai kuumailmapuhaltimella. Ei teollisesti paahdettua puuta.
Itse en näkisi että kukaan saisi kuumailmapuhaltimella tuhottua kovin pahasti jousipuuta niin että siitä ei jänneselystetyä jousta saisi tehtyä. Päinvastoin, moni jännejousi olisi parempi jos puu olisi paahdettu. Hiilestä puhutaan, mutta en ymmärrä miten saa sitä hiiltä jouseen jos ei keppiä ihan nuotioon jätä. Myöskin hiilen voi raaputtaa pois? Selystetystä kalikastahan tässä oli sitten vielä puhe.

Tähän mennessä kaikki näkemäni eli lukemani ja yksi testaamani puun lämpökäsittely tavat ovat pienentäneet puun murtovenymää ja haurastuttaneet sitä eli tekevät murtumisesta melkolailla katastrofaalisen. Se miten joissa tapauksissa puristuspuolen ominaisuudet paranevat ei ole artikkeleista oikein selvinnyt elikkä parannuksen mekanismia ei selvitetty.

Voiko tuosta sitten vetää johtopäätöksen, että mitä lyhyempi kaari niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä se hajoaa paahdosta?

Suurinpiirtein näin. Koska todennäköisyys, että lyhyttä kaarta vedetään suhteessa pitemmällä on iso.

Vatsapaahdon kanssa pitää lapojen poikkileikkaus olla kunnossa. Paahtaminen lisää puristuskestävyyttä vatsaan ja jos ei tätä osaa ottaa huomioon profiloitaessa jousta, ei paahtamista kannata tehdä. Mitään rakettitiedettä se ei ole, eikä minun mielestä voi mitenkään sanoa paahdetun jousen olevan herkempi rikkoutumaan.
Tällä foorumilla on jonkin verran näitä samoja puhuttu, haulla löytyy.

1 tykkäys

Vakio vetopituudella oleva jousi ei ole voima vaan siirtymäkontrolloitu kapistus. Tämä tarkoittaa, että tietyllä geometrialla ja vetopituudella murtovenymä on määrittävä suure ei murtolujuus. Jos paahtaminen pienentää murtolvenymää (tähän asti kaikki paahdot ovat niin tehneet) niin ei se einakaan hyvää tee ja käytännössä tarkoittaa katkeamisherkkyyden lisääntymistä.

Oma kokemus on aina ollut, että paahto lusä selän kuormaa ja tekee siitä herjemmän katkeamisella kun paahdon jäkkeen catsa pistää jonkinnverran enemmän hanttiin. Jo pitkään sisään ammuttu jousi on taan anteeksi antavaisempi koska selän lustot ovat jo venuneet. Tuore jousi on alttiimpi rikkoutumiselle.

Tuo viittaisi hieman siihen, että vatsan jäykyys elikkä puristuskimmomoduli on .kasvanut

Jokaisen paahdon aikana kannattaa vääntää tulevaa/käytettyä aihiota aavistuksen vastakaarelle. Näin paahdetut kuidut vatsa puolella asettuvat uudelleen ja eivät pääse liikkuman koska ovat supistuneet kiinni toisiinsa (kosteus liikuttaa soluja) Näin aihio voi omien kokemuksieni perusteella saavuttaa jopa 15 paunan kasvun. Tämä on siis tapahtunut vain kerran. Yleisesti minä saan paahdolla vain noin 6-8lb lisäyksen sekä profiilin kivan ryhdin korjauksen.

2 tykkäystä

Mikäs näissä jousissa on ollut jäykkyys ennen vatsan paahtoa?