Paahdetun syreenin mittaus

Puhutko mulle?

Juuri sinulle Mikke!

Tuo noin 15lb kepukka on ollut sinulla testattavana. Vanhan löysä saarni se oli jonka paahdoin voimakkaaksi vastakaareksi josta se sitten palautui suoraksi. Kärjet aavistuksen menivät yli setin puolelle, mutta kahvaan jäi joku puoli senttiä refleksii. Noin 57lb on muistaakseni se viimeisin lukema 25"vedolla. Jousi 60" pitkä. Alun perin paukut oli lähempänä 41-42 ja aattelin silloin jo että meni muuten juuri ja juuri mettästys jousen ala lukemiin. Kepukka tehtiin 2006 kuralassa ja myniksella Toni Turusen avustuksella ja taisi siinä silloin Tuukkakin vähän neuvoa. Se oli silloin muistaakseni vasta 4-6 jouseni ja muutaman vuoden päästä teinkin sen paahdon kun oli muutama muu väkerrys takataskussa

Ja tunnustan välitömästi, että kepakolla EI ole ammuttu muutamaan vuoteen. 2009-2011 taisi tulla jotai 3000-4000 laukausta kun se oli kokoajan mettässä mukana sekä muutamat kilpailutkin.

Olen miettinyt tässä vähän tuota läpeensä paahtoa, että jos paahto nostaa energiakuormaa noinkin paljon aloituspostin mukaan, niin eikö läpeensä paahdettu ja joku selystys voisi toimia aika hyvinkin? Siihenhän tulisi laminaattijousien tapaan ikään kuin kahden materiaalin vaikutus.

Ei toimi. Paahto antaa puristus vastuttusta vain minimaalisesti. Puolentoista tunnin paahto ei paranna paahdon ominaisuuksia sen enempää kuin 30 minuutin tarkkaus paahto.
Ja mitä syvemmälle paahdetun puun kuidut ylittyvät sitä enemmän puun sisällä tapahtuu solurikkoja.
Jos kuvitellaan vaikka kaksi 37lb jousia (muodolla ei väliä) toiselle tehdään tuo normi paahto ja toiselle läpi paahto. Paunat nousetan vatvan vastuskuksen johdosta sinne 40-42lb hujakoille molemmissa. Läpipaahdettu selystetään vaikka 3mm laminaatilla.

Normi paahdetun jousen keskustan neutraali taivutus akseli nouseen lähemmäs jousen selkää nyt kun vatsan soluja on aavistuksen kutistettu. Tämä tekee jousesti aavistuksen herkemmän rikkoutumiselle jos jousessa on uloimman selkäluston kanssa paksuus eroja. Nämä alueet kuormittuvat nyt vähän lisää. Paksu ulkolusto silti suojelee ulkopintaa selässä vielä normaalisti. Venymä ei kasva koska kaari on edelleen saman pituinen mutta koska puun kuidut eivät ole täysin homogeenisiä niin pehmeämpiä ja kovempia aluieita on puussa aina jossain kohtaa. (1)pehmeä alue= paksumpu puun syyn kohta =mahdollinen puristus murtuma kohta /jätetään yleensä paksummaksi. 2) kovaalue= oksan ympärystöt = jääväthelosti ohuemmiksi)

Nyt sitten kun tämä läpeensä paahdettu laitetaan vireelle niin jousessa ei olekkaan selvää neutraalialuetta koska kuidut ovat puristuneet toistensa ympärille liikkuma kelvottomiksi ja selän puolellea ei nyt ole sitä normaalia pehmentävän liikuvien kuitujen aluetta vaan kaikki taivutus voima lyö kappaleen läpi selkälaminaattiin. Kuidut puristuvat lähes välittömästi kasaan vatsan puolelta koska nyt se neutraalia alue on juurikin tuon selän liimasauma.

Ymmärtääkö?

Mihin muuten perustuu ajatus että vain vatsa paahtamalla saadaan aikaan mahdollisimman tasainen paahto?

No paahdappa selkä ja taivuta.
Kerro sit tänne kuinka kävi :slight_smile:

Eikunjoo…nyt tajusin! Eli läpeensä paahto ei toimikkaan käytännössä.