Hyvää väittelyä mutta pysytään asialinjalla, jooko? Kommentteja saa ääneen ihmetellä mutta ihmettelyt pitää perustella, mieluiten asiallisesti. Ja muutenkin, jousista tässä keskustellaan, eikä niihin pitäisi mitään kovinkaan henkilökohtaista liittyä, että tarvitsisi ääntä korottaa.
Täsmälleen! Ja mitä elastisempi materiaali, sitä alhaisempi vetosuhde voi olla kaaren mittoihin nähden. Ja vaikka taivutettava kappale olisi kuinka ohutta tahansa, niin siinä vaiheessa kun kappaleen jännitykset ylittävät kappaleen lujuudet, kappale hajoaa. Materiaalin parametrit määrittävät sen, millaiselle kaarevuussäteelle milläkin tavoin mitoitetun kappaleen voi taivuttaa.
Edelleen täysin selvää, että alhaisen vetosuhteen jousi varastoi vähemmän energiaa kuin suuren vetosuhteen jousi – mutta se pätee vain, jos verrataan lyhyttä ja pitkää yhtä jäykkää jousta samalla vetopituudella. Tuolla aiemmin väitit, että alimittainen [pieni pituus-vetopituussuhde] jousi kestäisi siksi, että se varastoi vähän energiaa, mikä ei pidä paikkaansa. Mitä pitemmälle jousta vedetään (eli vetosuhde pienenee), sitä enemmän se varastoi energiaa ja sitä enemmän se myös rasittuu. Siksi onkin outoa väittää, että lyhyt ja alhaisen vetosuhteen (pieni pituus-vetopituussuhde) rasittuisi vähemmän, kun tilanne on juuri päinvastoin.
Baker (1992, 62) toteaa tuossa, että “straining its wood less than draw weight alone implies”. Käsite strain tarkoittaa lujuusopissa venymää mutta Baker käyttää sitä tarkoittamaan jännitystä, rasitusta. Baker tarkoittanee, että puu rasittuu vähemmän kuin jousen jäykkyyden perusteella voisi olettaa – mikä on vähän hassu väite. Rasitus riippuu kuitenkin lähinnä lapojen leveydestä (yksikköhän on voima per pinta-ala). Bakerin asia tuli kuitenkin selväksi ja samaa Tuukkakin tarkoittanee – pienen vetosuhteen jousi varastoi suhteellisesti vähemmän energiaa kuin suuren vetosuhteen jousi.
Kylläpäs Tuukka nyt suutahti. Pahoitteluni, jos jotenkin loukkasin, tiedä sitten miten, mutta tuolla toisaalla totesit seuraavasti tästä kyseisestä jousesta:
Kuitenkin, tämän ketjun viimeisimmässä viestissä totesit jostakin syystä, että:
Tuossa toisessa, vanhemmassa ketjussa itse totesit, että jousi oli jätetty ylipitkäksi kestävyyden maksimoimiseksi.
Koostaen, jousen kestävyys riippuu jousen mitoituksesta, kuten hyvin tiedetään. Jousen mitoitus taas riippuu materiaalin parametreista sekä ampujan toiveista. Jousen mitoitus vaikuttaa myös jousen toimintaan, kuten jousen jäykkyyteen, maksimivetopituuteen ja varastoimaan energiaan. Yleensä alussa on ampujan toiveet, jonka perusteella valitaan materiaali, jonka perusteella jousi mitoitetaan vastaamaan ampujan toiveita.
Lopuksi vielä vaahterasta - miksi metsävaahteraa käytetään nykyisin niin vähän jousipuuna? Saatavuus kuitenkin aika hyvä ja toimivuus jousipuuna todistettu. Tuukka taisi joskus mainita jotain vaahteran epäluotettavuudesta, että saattaa pettää yllättäen selästä. Ne vaahterat, mitä olen itse rikkonut, ovat menneet selästä. Jurinkin ensimmäisellä foorumilla esittelemä upea “Vaahteratseba” petti lopulta selästä, vaikka mitoitus ja tilleri olivat ammattitasoa.