Mitä tein -ketjussa luvattu tekele on nyt öljyämisvaiheessa. Aika massiivinen kepakko tuli tästä alkuun hieman myötäkäyrästa osage-aihiosta. Selkä vain kuorittu, enkä poistanut vaaleaa pintapuuta. Vannesahailin karkeasti syykulkua seuraillen leveydeltään sopivaksi. Sitten otin hiukan paksuusmittoja laminaattijousestani plus joku milli työvaraksi, jonka jälkeen vannesahalla ja nauhahiomakoneella muotoa jouhevaksi. Paksuudesta huolimatta tuntui lattiaa vasten taivutellessa antavan mukavasti periksi, joten pyöristelin selän reunat ja raspasin vatsaa pyöreäksi. Tilleritelineessä pitkällä jänteellä pelästyin, jotta tuliko liian letku, mutta onneksi oli aihio 75" pitkä ja lyhennys 72":aan korjasi pelkoja ja tilannetta. Nokit ja nuolilevyn tein jostain zebranon kaltaisesta kovapuusta, joka öljyttynä meni melko tummaksi. Paunamittari näytti tilapäisjänteellä n. 79 lbs @ 28" ennen yhtäkään ammuttua nuolta, joten muutama pauna taitaa vielä lähteä, kun pääsee sisäänammuntavaiheeseen. Tilleri näyttää (kuvaa myöhemmin) hiukan toispuoleiselta, mutta johtunee suuremmasta ylälävan myötäkäyryydestä.
Osage Orange -jousi toimii. Testiammunnat suoritettu ja satakunta nuolta lensi tauluun. Laiskahan tuo on laminoituihin hikkori- ja bambuselkäisiin jousiini verrattuna, kun on reilusti myötäkäyrä. Paunoja jäi ammunnan jälkeen 76 lbs @ 28", eli on samaa luokkaa jäykkyydeltään, kuin viime aikoina kisakäytössä olleet jouseni. Muutama varvi öljyä vielä ja nahkakahva.
On kyllä komea jousi! Vähän sellainen sotajousihenkinen - vaikka onkin “vain” eläkeläisen paunat… Äkkiä katsoen menee kyllä marjakuusesta. Laitahan vielä sivukuva ilman jännettä, jotta näkee, kuinka paljon myötäkaarevuutta siinä on. Tillerimuoto näyttää kyllä hyvältä.
Esa teki jousen! Aivan mahtava ja vielä hyvännäköinenkin. Siis jousi.
Tässä sivukuva. Kun nokit on lattiassa, jää kahvan kohdalle 4,5 cm väliä. Aihiossa oli lähdössä pari senttiä myötäista, eli reilusti tuplaantui myötäkäyryys. Lämmittämällähän tuota olisi voinut koettaa oikoa ennen pintakäsittelyä…
Tuon kuvan jälkeen tapahtunuttta:
Jousi saanut nahkaa kahvaan ja sillä ammuttu muutama sata laakia. Ihan tyydyttävästi toimii sisäammunnassa, vaikka laiska onkin myötäkäyryydestä johtuen.
Vuodenvaihdetta mökille viettämään tultuani poistin kahvanahan, liimasin 5 millisen osagesiivun kahvan kohdalle selkään. Liiman kuivuttua jousi keskeltä poikki sen jälkeen kun osagesiivu oli ohennettu päistään noin millin paksuiseksi ja keskeltä jätetty 4-5 milliin. Sitten sovittelin pulikat kahvaholkkeihin, jollon tuon selkäpalojen kiilamaisuuden ansiosta kahvaosa sai hieman refleksiä kompensoimaan ehjässä kepissä ollutta myötäkäyryyttä.
Nyt 2020 ekana päivänä liimausten kuivuttua on tarkoitus viimeistellä jousenpuolikkaat, pistää kokonaisuus jänteelle ja katsoa miltä näyttää. Jos jousi onnistuu, viimeistelen pinnan uusiksi TruOil-öljyllä ja teen uuden kahvanahan. Haaveissa on ottaa vehje mukaa Pohjois-Irlantiin EIAC 2020 -kisoihin maaliskuussa…
Kuvia lisään tänne hieman tuonnempana.
Oliko alun perin tarkoitus tehdä kaksiosainen/“alas otettava” jousi, vai projekti etenee myötäkäyryyden takia?
Alunperin tein tämän vain katsoakseni, onnistunko pitkän kiharan tekemään. Kun tuntui pelaavan, niin ajattelin kokeilla muuntaa lentomatkailuun sopivammaksi ja samalla koettaa lisätä paunoja kahvan asentoa mekaanisesti muuntamalla. Testiprojekti, joka on elänyt edistyessään.
Jousen myötäkäyryys oikeni, kuten kuvasta näkyy, mutta ”onnistuin” saamaan hieman sivuvääryyttä aikaiseksi; ei montaa millin osaa tarvitse 5 cm holkki olla vinossa moiseen suoritukseen. Testiammunta kertoi, että paunoja tuli reilusti lisää vedolleni, kun meinasi tiukkaa tehdä tavanomaiseen ankkurointiin veto. Paunat mittaan sitten kotona. Nyt kepakko on pöydässä pinteessä sivuväärän kylmäoikaisussa seuraavaan mökkireissuun saakka. Saa nähdä, oikeaako sopivasti ja pysyykö oikaisu.
Poikettiin mökki tarkastamassa ja noukin jousen kotiin. Sen verran testailin paunoja kuvien nappaamisen lisäksi, että TD-holkkien asennuksen yhteydessä tehty myötäkäyryyden oikaisu lisäsi paunoja kunnolla. Mittarilukema oli 86 lbs @ 28" (10 lbs enemmän kuin ehjänä), josta kesyyntynee hieman, jahka käyn huomena amumassa yhden 60n-kierroksen lämmittelyineen. Alalapakin todennäköisesti korjaa tilleriään tasapainoisemmaksi, kun vetopaine jänteellä ammuttaessa on alempana, kuin tilleripuussa taivutellessa. Tarvittaessa raaputtelen lapaa vähän.
Yllättävän iso paunalisäys ihan pienellä oikaisulla! Woah! Eihän tuota vastakäyräksi voi millään sanoa.
Osage on hurjaa kamaa ja ei anna piiruakaan periksi. En elvistele, mutta pakko sanoa että ei yllättynyt paunalisäys.
Hyvin pelasi, vaikka totuttelua vaatii nuo lisäpaunat viime aikoina käyttämiini jousiin verrattuna. 230 sain 60n/20y-tulokseksi ja sen jälkeen mittasin paunat: reilut 85 lbs @ 28”. Nyt on öljyämisvaihe menossa.
Ja sitten tuli turpaan… ylälapa petti keskeltä lähes täydessä vedossa ja poskipäähän peukalo kopsahti. Oksahan se lymyili pahassa kohtaa, enkä ollut jättänyt tarpeeksi leveyttä siihen kohtaan. Vatsapuolella näkyi, mutta ei tullut kunnolla läpi selkään; liekö karsittu ja pinta kasvanut yli jättäen vain pienen pisteen näkyviin. Kerran risahti edellisessä vedossa, mutta mitään ei näkynyt ja arvelin kahvaholkin nitisevän. Väärin arvelin.
Ohhoh, aika ikävästi. Hyvä ettei saattunu sen suurempia. Voisi kuvitella isompi paunaisissa jousissa tuo räjähtäminen tehdä pahaakin jälkeä. Ehkä. Kerran on ala lapa läsähtänyt poikki ja katkennut kärki tökkäsi ikävästi mahaan… tämä oli 30 paunainen lasten joku muovijousi jota tuli vähän tempastua liian 
Hyvä puoli näissä liitos joussia on, että nyt voi sitten vaan tehdä toisen uuden lavan!
Voi pökylä, miten kävi tarkkuusampuja-Lehtiselle 
Kun miettii esimerkiksi vaikka pelkästään kuluneen parin vuoden aikana Suomessa kosahtaneita osagejousia, niin herää kysymys, miten mahtava jousipuu värimulperi lopulta on: ei kestä pienintäkään pitkittäissyyn poikkileikkuutta, ei kestä oksankohtia, ei kestä alhaisia ilmankosteuksia. Ja silti Amerikassa elää sitkeästi osage-kultti, jonka mukaan se on maailman huikein ja joidenkin mielestä jopa ainoa kelvollinen jousipuu. Jep jep.
Missä piireissä @TuukkaKumpulainen oikein liikkuu, jos on törmännyt johonkin “osage-kulttiin”? Mielipiteet voi esittää mielipiteinä ja suhtautua niihin vain mielipiteinä. Tai sitten iskeä pöytään taas niitä kovia faktoja, ettei tarvitse vain mielipiteillä sivallella. Ja Tuukkahan tekaisee sitten malliksi 80-paunaisen jousen jostakin toisesta yhtä oksaisesta ja mutkaisesta puusta?
On hyviä puuyksilöitä ja huonoja puuyksilöitä. Tämä osagelonkkari näytti paremmalta kuin sitten lopulta oli, piilo-oksa oli ikävä yllätys. Tuskinpa tuollaista piilo-oksaa olisi mikään puuyksilö kestänyt pitempään kuin tämä kesti. Keskimäärin osage on kuitenkin erittäin lujaa puuta, sitä ei varmaan Tuukkakaan pysty kiistämään.
Tuolta toisesta ketjusta poimittua Tuukan kommentoima:
Nämä siis yksipuisten parhaimpia pituusammuntatuloksia. Muut olivat marjakuusella. Eipä siinä listassa muita puulajeja ollutkaan, pähkinäpensasjousta lukuunottamatta. Mutta en ehkä vertaisia osagea ja pähkinäpensasta.
Lopuksi olisi mukava kuulla Tuukan mielipide, että mikä on niin sanotusti “paras” jousipuulaji, jos otetaan jostakin pusikosta keskimääräinen yksilö, jossa voi olla vähän mutkaa tai oksaa? Tuomea on Tuukka mainostanut yhdeksi suosikkipuukseen mutta tuskinpa siitä tuollaista 80-paunaista lonkkaria tekee. Syreeni on toinen Tuukan suosikki mutta ohutlustoisena poksahtelee selästä varmaan enemmän kuin mikään toinen puulaji. Vuorijalavasta, isotuomipihlajasta ja marjakuusestakin on Tuukalta joskus kriittisiä kommentteja kuulunut. Trooppisia puita ei varmaan lasketa mukaan. Kultasadetta on aika vaikea mistään saada. Marjatuomipihlaja? Onnellinen saa olla, jos jousikokoisen aihion jostain löytää. Sama koskee orapihlajia.
Tuomesta on tehty norjassa Danielin toimesta yli 90lb ampuva litteä lonkkari jota ainakin Evgeny sekä minä olemme vetäneet.
Takaisin osageen.
Onko osagea kuinka paljon nyt suomessa sekä muissa pohjois maissa? Norjassa (se pieni tekijä piiri jonka nyt itse tunnen) on monta laminaattia sakä samasta Unkarin netti kaupasta ostetuja pölkkyjä ainakin 4. Monkato toimivaa jousta siellä on, niin minulla ei ole tietoa kuin kolmesta.
Jerellä yksi ja oliko se nyt Ranella vai jollain muulla jolla on yksi lonkkari mennyt vasta rikki??