Voisko joku vääntää rautalangasta, et mitenkä määräytyy oikea nuoli esim. 45 paunaselle 22 tuuman vetoon tehtyyn jousen?
Oon täältä lukenu nuolien jäykkyyksistä jne. mut se ei avaudu, et mitä ne tarkoittaa.
Onko spine painopiste?
Täällä eräs, joka on taas eksyny termien metsään…
Kokemus kertoo, myöskin jousiliike osaa opastaa sut 45 paunan spinen nuolen jäljille.
Spinellä meinataan nuolen jäykkyyttä, eli ihan kuinka helpolla nuoli taipuu.
Helppo tapa on sun tapauksessa aloittaa 8mm mäntyrimasta 24" mitassa, sulittaa nuoli ja laittaa kärki. Tämän jälkeen ampua nuolta ja ohentaa vartta hiomapaperilla tasaisesti pikkuhiljaa kunnes nuoli lentää puhtaasti ja suoraan. Olet silloin löytänyt oikean spinesi, eli nuolen jäykkyyden.
Nyt voit tuntea käsin taivutellessa miten jäykkä nuoli on ja tehdä samanlaisia nuolia kaveriksi.
Aloita sulituksissa vaikka 10cm pitkillä 3kpl sulilla ja ratakärjellä/tai muulla painolla kärjessä kuten ruuvi, aseen hylsy, rautalankapunoksella jne.
Kiitos täydellisen avaavasta viestistä.
Eipä kestä. Kukin vuorostaan kysyy ja toinen vastaa. 
Pienellä varauksella 8mm mäntyrima on ok, joissain spesiaalitapauksissa varsi pitäisi olla paksumpi. @hoja osaakin sanoa, mistä pyöreää rimaa saa edullisesti ilman “jousiammunta” - lisää. Prisma/cm/k-rauta?
Omani ostin Starkista, sieltä ainakin löytyi.
K-raudasta saa Cello pyörölista - nimellä. Voi tilata jos ei ole suoraan varastossa. 240cm rima maksaa alle 3 euroa ja siitä saa jo 3 aihiota. Jos pääset valkkaamaan niin ota semmoisia missä on suorat syyt, ts. syykulku ei mene poikki ainakaan useasti. Myös ruskean puun osuus saisi olla mahd. pieni vaikka ne tuoksuvatkin erinomaisen pihkaisen aromaattisilta kun niitä työstää. Oon niitä rikkonut useamman kappaleen tekovaiheessa. Ei muuta kuin työn iloa!
E: tossa linkki
https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/pyörölista-cello-8mm-2400-mänty
Hankalin nuoli on mielestäni sellainen joka menee oikealle ylhäälle. Siis klo 1 tai 2 taululla. Siis oletetaan että nuolen spine mittarissa ja grammat painossa ovat samat suhteessa muuhun satsiin. Kuinka korjaatte tuollaisen nuolen settiin? Jos keventää kärkeä, nousee nuoli vain entistä ylemmäs vaikka ehkä tuleekin pystylinjalle. Ohentaa ei voi: menee vaan enempi oikeelle. Painavampaa kärkeä ei voi: vetää taas enempi oikealle ja lisäksi alemmas . Lyhentää ei voi: nuoli nousee taas joskin saattaa tulla linjalle. Sulitusta ei voi lyhentää tai madaltaa: nuoli nousee vaan lisää. Mieluusti kuulen korjausvinkin oikealle yläviistoon menevälle nuolelle.
Mulla oli yksi juuri tollanen AR setissä. Vei multa kakkossijan ennen kuin älysin siirtää sen sivuun. Mitään fyysistä vikaa siinä ei näy päälle päin. Pistin sen jo kukkakeppipinoon. Joillekin ei vaan voi mitään. Sama juttu kuin nuolet joiden puu on spiraalilla.
Vaikka kuinka koettaa olla tarkkana valmistusvaiheissa… niin, havaittu asia on että n.10 nuolen otoksesta usein 1-2 on jollain tapaa kelvottomia. Keskikastia 4-6 ja ehkä 1-3 briljanttia. Suurinpiirtein.
Mulla käytetyin taulunuolisetti jossa piilejä on jo kolmelta kesältä. Tai melkein neljältä kai. Tällöin vanhimmat ovat jo aika kuluneitakin. Siis ne jotka ylipäätään ovat ehjiä tai tallessa. Monet nokit ovat kahteen kertaan korjatut ja joitakin numeroita esim. nuoli nro 19. on jo kolmas nuoli nro 19.
Kokonaisuudessaan sarja on tällä hetkellä numerossa 34, mutta yli 40 nuolta on tähän taulusatsiin tehty ainakin. Tykkään tästä nuolisetistä paljon. Tunnen jokaisen nuolen ominaisuudet.
Mä olen onneksi päässyt Falcolta ostetuilla tikuilla parempaan onnistumisprosenttiin. Hylkyyn menee enää suoraan vain 3-4%. Muuten sitten ammunkin ekoissa testeissä niistä esiin parhaat kilpasettiin ja loput menee treenikäyttöön. Ajatus on ettei jokaista nuolta tarvitse tunnistaa, sen takia mulla on numerointikin siinä sulkavälissä joka ei näy nokatessa.
En ole vielä joutunut tuommoisen ongelman eteen, mutta auttaisiko tuohon nuolivarren paahtaminen?
Luulisi auttavan ainakin sivuttaisvirheeseen ja sitten ehkä painavampaan kärkeen vaihtamalla pystyvirhettä pois?
Kuulostaa nuo vinkuranuolet vähän henkimaailman jutuilta. Ei mulla ainakaan ole tuommoisia tullut vastaan, mutta en ole niin paljon ampunutkaan kuin Menna ja Rane.
Voisiko vaikuttaa jos nokin sahaisi eri kulmaan? Ei tule mieleen miten olisi mahdollista saada suora, saman painoinen, samalla sulituksella, sama spineinen nuoli lentämään kummallisesti. Ja niin että ero olisi huomattava juuri johonkin tiettyyn suuntaan.
Kyllä se Jere puunuolilla vaan onnistuu tuo että setissä on poikkeamia.
Numeroi Jere nuolet. Valitse 3 parasta ja ammu ne nippuun tuiki läheltä esim 6m, niin että nuolet koskettavat toisiaan. Jos voit toistaa sen kymmeniä kertoja ei nuolissa ole eroavaisuuksia. (mutta salettiin jo nokit rikki)
Muuttujia jää vielä vakioidun painon, pituuden ja spinen jälkeen.
Vaikkapa: Yksi kolmesta sulasta jotenkin erimuotoinen, erikierteinen, löysempi, kovempi… tai kaksi sulkaa erilaiset… Tämä ei ole tavatonta kun teen sulituksen itse repimällä kalkkunansulista. Luonnonsulat eivät ole koskaan aivan samanlaisia vaikka ostaisi valmiita muotoon leikattuja sulkiakin. Sitten nuolen painopiste voi olla eri tai vaikka kokonaisspine olisi ok niin nuoli onkin lerpumpi kärkeä tai perää kohden.
Itse en ole ollut spinen kanssa vimpan päälle tarkka kuten esim Pasi P. joka hylkää kaikki nuolet joissa on hiemankin heiottoa spinessä kun kääntää nuolta mittalaitteessa 180 astetta. Olen itse pienet heitot hyväksynyt. Ehkä ei pitäisi. Tulee vain kamalan kalliiksi jos ostaa 50 aihiota ja niistä salettiin menee melkein puolet jämätikuiksi. Siis jos vastakkaiset spinet eivät tismalleen täsmää.
Sitten voi olla vielä heittoa nokeissa, liiman määässä joka on käytetty punoksiin ja kärjen liimaamiseen jne…
VKot: suoristan nuolia lämmöllä muutamia kertoja vuodessa ja tällöin ne tosian paahtuukin. Tapahtui reilu viikko sitten omituinen juttu. Nuoli nro20 oli huippu hyvä osumiltaan, mutta aavistuksen kiero. Korjasin kierouden ja mitä kävi… Nyt nuoli menee jatkuvasti oikealle. Eli “paahto” ikäänkuin löysensi nuolta. Erikoista. Ja tyhmää… ei pitäisi korjata jo toimivaa yksilöä.
Hyvää pohdintaa ja kokemuksia Juhalta.
Nuolen toiminnan kannalta nuolivarren jäykkyys on tärkein parametri, joten kyllä sen suhteen kannattaa olla tarkka. Jos nuolivarren jäykkyys on eri kun aihiota käännetään, niin syynä on noin 90 %:sesti se, että nuolivarsi ei ole täysin suora. Sadan kappaleen laatikossa suurin osa nuolivarsista on enemmän tai vähemmän mutkalla, joten nuolivarret pitää suoristaa ennen jäykkyysmittausta. Ero eri mittaussuunnissa voi olla jopa kymmenenkin paunaa. Jos eroa on vielä senkin jälkeen kun nuolivarsi on oikeasti täysin suora, niin täydellisyyttä himoavan ampujan kannattaa laittaa ko. nuolivarsi kukkakepiksi.
Näin on. Kukkakepiksi tai antaa sen omalle pojalle niin saa hänkin tuntumaa miltä tuntuu ampua sekasetillä…
Ylemmästä pohdinnasta puuttuu vielä nuolien erikoisomiaisuudet eri matkoilta. Eli kyseessä siis setti jossa painot 2 gramman sisällä ja pituudet tuiki samat (säädetyt), samanlaiset sulitukset tai settiin sopivuuden takia säädetyt.
Mulla on ihan selkeitä lyhyen matkan nuolia eli 10m ja alle matkoille. Sitten on ns. keskimatkan nuolet 12m-25m ja sitten vielä AR matkat 35m ja yli, eli sellaiset joissa spine hyvä mutta tupaa nousemaan taululla aina ylös. Muutama nuoli on pelannut jopa kaikilla matkoilla aika hyvin. Osa nuolista taas pudottaa nopeammin niin ovat pudonneet AR kisoissa setistä pois. Nopeasti pudottava nuoli tas on jotenkin mukava ampua läheltä. Siinä kun ei ole etua liiasta noususta.
sytykkeeksi. Lievä nautinto on myös pätkiä käsin huono nuoli tai ampua se niin kauas pusikkoon ettei voi löytää.
@Rane - otahan tuo poikkeusyksilö mukaan seuraavaan kisaan, olisi kiva katsoa, miltä se näyttää muihin verrattuna. Löytyykö tuosta mitään eroja muihin nuoliin verrattuna - lähinnä jäykkyys ja/tai suoruus? Sattuma voitaneen tässä tapauksessa jättää pois laskuista. Vai menikö jo makkaratikuksi?
Odottaa vielä pöydällä vajaan 200m kaarta pöpelikköön
Sain Ranelta tuon poikkeavan nuolen tutkittavaksi. Päällepäin kaikki oli kunnossa, nuoli lähes suora. Jäykkyydet olivat 52# ja 49# eri suuntiin mitattuna. Suoristelin nuolta, kunnes se oli suora ja sain lukemat 51# ja 50#. Nokkiura oli aavistuksen toispuoleinen, kukkosulan puolella. Luulen, että nuolivarsi on Ranelle vähän liian notkea ja kun siihen lisää epäsymmetrisen jäykkyyden ja toispuoleisen nokkiuran, niin makkaratikku on valmis.
Nokkiuran vaikutusta pitäisi kyllä testata, että kuinka paljon se lopulta vaikuttaa. Onko muilla kokemuksia asiasta?
