Nurjahdustesti (eulerin kriittinen kuorma)


#1

Uutta ajatusta pituusammuntaan. Spinen testaus vaa’an päällä painamalla kuin atlatl-keihäillä.
Tästä näkee hyvin mittaustavan. http://basketmakeratlatl.com/?page_id=534 Käyn parhaillaan keskustelua yhden PA:n pituusammuntakaverin kanssa, joka kannustaa testaamaan tätä. Saatetaan saada erilaista mittausdataa ja kenties hyvin lentäneet nuolet kertovat jotain paremmin.


#2

Mielenkiintoinen ajatus!

Mutta, tuoko nurjahduksen määrittäminen/mittaaminen mitään uutta nuolen jäykkyyden mittaamiseen? Kysehän on oikeastaan palkin taipuman käänteisarvosta hieman eri vakiolla ja pienemmällä pituusriippuvuudella.

PA-foorumilla mainittu nuolen tilleröinti oli myös kiinnostava ajatus, jota kannattaa lisäksi pohtia ja kokeilla.


#3

Tarkoitus olisi mitata, millä kuormalla nuoli lähtee taipumaan. Kun nuoli alkaa taipumaan, ei voiman lisääminen vaikuta vaakalukemaan, nuoli vain taipuu lisää.
“Willie” nimimerkki Pa:lla oli juuri sitä mieltä, että tämä on se tapa millä nuoliakin pitäisi mitata, juuri tuollainen taipumahan nuolessa tapahtuu laukaisussa.
Tällä nurjahdustaipumallakin luulisi saavan nuolen tillerimuotoa esille, joka on tosiaan mielenkiintoinen ajatus.

Se jäi mietityttämään, että tähän nurjahdukseenhan vaikuttaa hurjasti pienikin vinous nuolessa. Sama asiahan tapahtuisi silloin laukaisussa. Mitä suorempi nuoli, sitä jäykempihän nuoli olisi, eikö niin?


#4

Nuolenhan pitäisi olla täysin suora ja kun nuoli on täysin suora, niin taipuma ja nurjahdus ovat periaatteessa vastaavat suureet. Molemmissa ovat samat parametrit muuttujina, joten mitä lisäarvoa toinen tuo? Lisäksi nuoli lienee niin lyhyt kappale, että onko nurjahduksella lopulta mitään merkitystä, paitsi silloin jos nuoli on aivan liian notkea.


#5

Niin pitäisi, mutta voiko koskaan olla täysin suora? Kuinka pienen pienetkin vinoumat vaikuttaa?

Aion silti testata, koska mittatulos on hieman eri muodossa. Tässähän katsotaan vain sitä kynnystä kun nuoli alkaa taipua.


#6

Ihan mielenkiintoinen ja kokeilemisen arvoinen testi kyllä. Miten aiot teknisesti toteuttaa? Jänne jänneuraan ja siitä sitten kädet molemmin puolin ja painaa? Laukaisussahan välimerenotteella jänne liikahtaa aavistuksen sormenpäistä poispäin eli oikeakätisellä vasemmalle jolloin voimantuottokin on aavistuksen vino. Lisäksi laukaisussahan nuoli on paikallaan vain sekunnin murto-osia, työntövoima vaikuttaa myös liikkuvaan nuoleen joten se että työntövoiman lisääminen lisää vain nurjahdusta ei oikeastaan päde nuoliin


#7

Joku lenkki nokkipäähän, mistä painaa. Puntarin päälle sitten hiomapaperin pala josta kärki ei liu’u.
Niinpä, tottakai lukema muuttuu suuremmalla paineella. Ymmärsin ilmeisesti väärin ja toistin vain kaverin sanoja. Samaa taipumista tuossa käy kuin jousessakin.
Idea siis on ottaa lukema ylös juuri kun varsi alkaa taipua.


#8

Viimeinkin tajusin, mistä tässä on kyse ja miten sitä voi hyödyntää! Nurjahdusvoiman mittaus on periaatteessa palkin taipuman mittauksen ”käänteismittaus”. Mutta, sehän on riippumaton nuolen pituudesta, mikä on olennainen pointti. Tai siis ei tietenkään täysin riippumaton mutta tulos ei riippu jostakin ennalta määrätystä parametrista samoin kuin nuolen jäykkyysmittauksen riippuvuus käytetystä tukivälistä.

Nuolen jäykkyyden mittaus pitäisi tehdä mittaamalla taipuman ja vakiovoiman sijasta toisinpäin, eli mittaamalla vakiotaipumaan vaadittava voima. Periaate sama kuin jousen jäykkyyden mittaamisessa – vedetään jousi haluttuun vetopituuteen ja mitataan voima. Siinä on muutama etu: ensinnäkin voima suhteessa vakiotaipumaan on lineaarinen, ero 20 ja 21 paunaisen nuolen välillä on voimassa sama kuin 80 ja 81 paunaisen nuolen välillä – jos tarkastellaan vain taipumaa vakiovoimalla, niin niissä on isot erot. Toiseksi, saadaan vain yksi SI-yksiköihin perustuva lukema, ei mitään ”standardin” mukaisia ”spine-arvoja”.

Ongelma on tukiväli, yksi muuttuja, joka pitäisi eliminoida. Nuoltahan ei voi virittää jänteelle ja taivuttaa samalla tavalla kuin jousta, vaikka hyvä olisikin. Mutta – nurjahdustestihän poistaa tukivälimuuttujan! Nurjahdustestillä saadaan yksi lukema, joka on vastaava kuin jousen jäykkyyslukema. Esimerkiksi, 50-paunaisella jousella pitäisi ampua 15 newtonin nuolia! Nuolen pituudella ei ole tässä mitään merkitystä, koska se tavallaan sisältyy jousen parametreihin, jousen vetopituuteen. Voidaan ajatella, että pituusammunnassa ylipitkä nuoli on vain haitaksi ja nuoli on aina vetopituuden mittainen, jolloin voitaneen olettaa, että nuolen pituus on riippumaton muuttuja. Lisäksi, menetelmä huomioi nuolen barreloinnin eli “tillerimuodon”. Nuoli taipuu laukaisussa aina kokonaisuutena, samoin kuin jousikin, ei voi olettaa, että “taipumattomalla” kärjellä ei olisi merkitystä tai vastaavaa.

Tätä pitäisi kyllä testata! Ideoita, miten nurjahdustestin voi tehdä yksiselitteisesti ja luotettavasti? Tai miten nuolen voisi virittää jänteelle ja mitata vakiotaipumaan vaadittava voima yksiselitteisesti?


#9

Olisi pitänyt selittää asia paremmin, mutta tosiaan periaate on juuri tuo.
Silläpä täälläkin kiinnostaa testaus!

Mittaustapana on parhaana pidetty tuo vaakaa vasten painaminen ja lukeman kirjaus juuri kun nuoli alkaa taipua. Käsipelillä sen huomaa kyllä tarkasti. Joku lenkki nokkipäähän ja hiekkapaperi puntarin päälle.


#10

Joo ja mua kiinnostaa erityisesti se että tämä testi saattaa olla teknisesti paljon helpommin toteutettavissa kuin spinemittari 22"tuuman välillä, nuoli syiden mukaan mittariin asennettuna ja taulukosta sitten arvot hakemalla. Mun mielestä toteutus voisi olla ainakin taulunuolille kakkosnelosen pätkä johon porattu nuolenkärjelle (joka tapauksessa taipumaton) reikä. Nuoli pysyy varmasti suorassa eikä heilu sinne tänne. Taarapaino ylös. Puolen metrin jänne jänneuraan ja veto jänteen päistä mahdollisimman suoraan varrensuuntaisesti alas. Kun varsi nurjahtaa niin lukema ylös.