Uutta ajatusta pituusammuntaan. Spinen testaus vaa’an päällä painamalla kuin atlatl-keihäillä.
Tästä näkee hyvin mittaustavan. http://basketmakeratlatl.com/?page_id=534 Käyn parhaillaan keskustelua yhden PA:n pituusammuntakaverin kanssa, joka kannustaa testaamaan tätä. Saatetaan saada erilaista mittausdataa ja kenties hyvin lentäneet nuolet kertovat jotain paremmin.
Mielenkiintoinen ajatus!
Mutta, tuoko nurjahduksen määrittäminen/mittaaminen mitään uutta nuolen jäykkyyden mittaamiseen? Kysehän on oikeastaan palkin taipuman käänteisarvosta hieman eri vakiolla ja pienemmällä pituusriippuvuudella.
PA-foorumilla mainittu nuolen tilleröinti oli myös kiinnostava ajatus, jota kannattaa lisäksi pohtia ja kokeilla.
Tarkoitus olisi mitata, millä kuormalla nuoli lähtee taipumaan. Kun nuoli alkaa taipumaan, ei voiman lisääminen vaikuta vaakalukemaan, nuoli vain taipuu lisää.
“Willie” nimimerkki Pa:lla oli juuri sitä mieltä, että tämä on se tapa millä nuoliakin pitäisi mitata, juuri tuollainen taipumahan nuolessa tapahtuu laukaisussa.
Tällä nurjahdustaipumallakin luulisi saavan nuolen tillerimuotoa esille, joka on tosiaan mielenkiintoinen ajatus.
Se jäi mietityttämään, että tähän nurjahdukseenhan vaikuttaa hurjasti pienikin vinous nuolessa. Sama asiahan tapahtuisi silloin laukaisussa. Mitä suorempi nuoli, sitä jäykempihän nuoli olisi, eikö niin?
Nuolenhan pitäisi olla täysin suora ja kun nuoli on täysin suora, niin taipuma ja nurjahdus ovat periaatteessa vastaavat suureet. Molemmissa ovat samat parametrit muuttujina, joten mitä lisäarvoa toinen tuo? Lisäksi nuoli lienee niin lyhyt kappale, että onko nurjahduksella lopulta mitään merkitystä, paitsi silloin jos nuoli on aivan liian notkea.
Niin pitäisi, mutta voiko koskaan olla täysin suora? Kuinka pienen pienetkin vinoumat vaikuttaa?
Aion silti testata, koska mittatulos on hieman eri muodossa. Tässähän katsotaan vain sitä kynnystä kun nuoli alkaa taipua.
Ihan mielenkiintoinen ja kokeilemisen arvoinen testi kyllä. Miten aiot teknisesti toteuttaa? Jänne jänneuraan ja siitä sitten kädet molemmin puolin ja painaa? Laukaisussahan välimerenotteella jänne liikahtaa aavistuksen sormenpäistä poispäin eli oikeakätisellä vasemmalle jolloin voimantuottokin on aavistuksen vino. Lisäksi laukaisussahan nuoli on paikallaan vain sekunnin murto-osia, työntövoima vaikuttaa myös liikkuvaan nuoleen joten se että työntövoiman lisääminen lisää vain nurjahdusta ei oikeastaan päde nuoliin
1 tykkäys
Joku lenkki nokkipäähän, mistä painaa. Puntarin päälle sitten hiomapaperin pala josta kärki ei liu’u.
Niinpä, tottakai lukema muuttuu suuremmalla paineella. Ymmärsin ilmeisesti väärin ja toistin vain kaverin sanoja. Samaa taipumista tuossa käy kuin jousessakin.
Idea siis on ottaa lukema ylös juuri kun varsi alkaa taipua.
1 tykkäys
Viimeinkin tajusin, mistä tässä on kyse ja miten sitä voi hyödyntää! Nurjahdusvoiman mittaus on periaatteessa palkin taipuman mittauksen ”käänteismittaus”. Mutta, sehän on riippumaton nuolen pituudesta, mikä on olennainen pointti. Tai siis ei tietenkään täysin riippumaton mutta tulos ei riippu jostakin ennalta määrätystä parametrista samoin kuin nuolen jäykkyysmittauksen riippuvuus käytetystä tukivälistä.
Nuolen jäykkyyden mittaus pitäisi tehdä mittaamalla taipuman ja vakiovoiman sijasta toisinpäin, eli mittaamalla vakiotaipumaan vaadittava voima. Periaate sama kuin jousen jäykkyyden mittaamisessa – vedetään jousi haluttuun vetopituuteen ja mitataan voima. Siinä on muutama etu: ensinnäkin voima suhteessa vakiotaipumaan on lineaarinen, ero 20 ja 21 paunaisen nuolen välillä on voimassa sama kuin 80 ja 81 paunaisen nuolen välillä – jos tarkastellaan vain taipumaa vakiovoimalla, niin niissä on isot erot. Toiseksi, saadaan vain yksi SI-yksiköihin perustuva lukema, ei mitään ”standardin” mukaisia ”spine-arvoja”.
Ongelma on tukiväli, yksi muuttuja, joka pitäisi eliminoida. Nuoltahan ei voi virittää jänteelle ja taivuttaa samalla tavalla kuin jousta, vaikka hyvä olisikin. Mutta – nurjahdustestihän poistaa tukivälimuuttujan! Nurjahdustestillä saadaan yksi lukema, joka on vastaava kuin jousen jäykkyyslukema. Esimerkiksi, 50-paunaisella jousella pitäisi ampua 15 newtonin nuolia! Nuolen pituudella ei ole tässä mitään merkitystä, koska se tavallaan sisältyy jousen parametreihin, jousen vetopituuteen. Voidaan ajatella, että pituusammunnassa ylipitkä nuoli on vain haitaksi ja nuoli on aina vetopituuden mittainen, jolloin voitaneen olettaa, että nuolen pituus on riippumaton muuttuja. Lisäksi, menetelmä huomioi nuolen barreloinnin eli “tillerimuodon”. Nuoli taipuu laukaisussa aina kokonaisuutena, samoin kuin jousikin, ei voi olettaa, että “taipumattomalla” kärjellä ei olisi merkitystä tai vastaavaa.
Tätä pitäisi kyllä testata! Ideoita, miten nurjahdustestin voi tehdä yksiselitteisesti ja luotettavasti? Tai miten nuolen voisi virittää jänteelle ja mitata vakiotaipumaan vaadittava voima yksiselitteisesti?
1 tykkäys
Olisi pitänyt selittää asia paremmin, mutta tosiaan periaate on juuri tuo.
Silläpä täälläkin kiinnostaa testaus!
Mittaustapana on parhaana pidetty tuo vaakaa vasten painaminen ja lukeman kirjaus juuri kun nuoli alkaa taipua. Käsipelillä sen huomaa kyllä tarkasti. Joku lenkki nokkipäähän ja hiekkapaperi puntarin päälle.
2 tykkäystä
Joo ja mua kiinnostaa erityisesti se että tämä testi saattaa olla teknisesti paljon helpommin toteutettavissa kuin spinemittari 22"tuuman välillä, nuoli syiden mukaan mittariin asennettuna ja taulukosta sitten arvot hakemalla. Mun mielestä toteutus voisi olla ainakin taulunuolille kakkosnelosen pätkä johon porattu nuolenkärjelle (joka tapauksessa taipumaton) reikä. Nuoli pysyy varmasti suorassa eikä heilu sinne tänne. Taarapaino ylös. Puolen metrin jänne jänneuraan ja veto jänteen päistä mahdollisimman suoraan varrensuuntaisesti alas. Kun varsi nurjahtaa niin lukema ylös.
1 tykkäys
Onko tälle testille tullut vielä päätöstä ? Mielenkiintoinen juttu ja itselle ajankohtainen kun vasta aloitin nuolten spine mittailun ja olisi halua tehdä isompia settejä ja tasalaatuisia
Nyt testasin 5kpl nuolivarsia tällä taipumatestillä ja normaalilla henkilövaa’alla. En oikein ollut vakuuttunut.
Kaveriksi tarviisi ainakin jonkun tarkkuusvaa’an, joka näyttäisi vaikka 50g tarkkuudella. Nyt ei oikein tahtonut tulla eroja. Ruokavaaka löytyy mutta se menee vain 5kg asti.
Tulokset oli henkilövaa’alla 6,2kg kaikilla nuolilla. Tosin aika pieni oli hajonta nuolilla, varsinainen spinemittaus näytti 53-60 paunaa.
1 tykkäys
Tuli tämä uudelleen mieleen, mutta vähän toisella katsantakulmalla. Nimittäin nokin asento/kukkosulan asennon määrittely.
- Katkaise nuoli määrämittaan
- Laita kärki normaalisti paikalleen, mutta laita myös nokkipäähän kärki
- Paina nuolivartta kovapuualustaa vasten toisella kovapuisella palalla mahdollisimman suoraan
- Toista pari kertaa nuolta kääntäen
—> Lopputuloksena nuolesta löytyy taipumasuunta. Tähän suuntaan pitäisi asemoida kukkosulka ja sahata nokkiura asianmukaisesti
Oli joku tuntematon veijari sitä mieltä että auttoi mätsäämään nuolisettejä.
Toki tämä kuulostaa vähän samalta kuin mittaaminen spineä nuolesta useammalta kulmalta ja valitaan se löysin puoli…
Jotain laakerikikkailujakin tähän oli mutta en oikein saanut kiinni.
Termi tälle on “spline”.
Niin mutta mikä se suunta sitten on? Ja mitä iloa siitä on suhteessa muihin nuoliin, kun tulos ei ole mitenkään vertailukelpoinen?
Jos hyvää halutaan, niin olen itse tehnyt kisanuolet niin, että olen mitannut nuolivarren jäykkyyden kahteen suuntaan ja jos ne ovat yhtenevät (plusmiinus yksi pauna), niin jatkoon. Olettaen toki, että nuolivarsi on oikeasti täysin suora.
Tuossa on ajatus että koetaan sellainen nuoli huonoksi josta löytyy löysempi puoli jostain muualta kuin kukkosulan puolelta. En tiedä onko vaikutusta.
Ajattelin heittokello spinetesterin kasata viimein, saisi viimesen päälle tarkkoja lukemia. Työntömitta käsivaralla tuo aina mukanaan pienen pienen heiton/epävarmuuden.
Entäs sitten tämä:
Heitä nuolivarsi veteen, löysä puoli jää pintaan päin. 
Saattaa olla että toimii vain hiilareilla…
" I actually noticed this while bare shaft tuning my bow last time. I had one arrow that kept hitting tail high while the others were perfect. I remembered an old traditional tuning trick and nocked the arrow 180 degrees off. Sure enough the arrow hit perfect. I tested it with this arrow several times and the results were the same EVERY TIME. Nocked with bump out, tail high. Nocked with bump in, perfect.
After 30+ years of shooting archery, I’m pretty sure I know the difference between “spine” and “spline”. "
Joo, juuri muistelin samaa tehdyksi esimerkiksi hiilikuituvarsilla. Esimerkiksi Vikström & Virta (2009, 70) opettavat saman tempun. Kukkosulka asetetaan siis nuolivarren notkeimman/jäykimmän suunnan puolelle, mikä tavallaan on loogistakin.
Tästä voidaan päästä siihen että setissä ei ole “huonoja” nuolia. On vain huonosti asemoituja nokkeja??
Älyttömästihän siinä säästää vaivaa kun ei tarvitse 20kpl nuolta tehdä, joista poimii 6 hyvää. Voi tehdä 6kpl huolella ja jättää paljon hukkaa pois.
Näin olen toiminut kaupallisten tikkujen kanssa:
- Syykulun tarkistus ja huonojen raakkaus
- Jäykkyyden tarkistus ja lajittelu muutaman pauna tarkkuudella, samalla merkataan kukkosulkapuoli (mittarissa ylöspäin) lustojen suuntaisesti
- Paino (täysimittainen aihio) ja lajittelu 1-2 g tarkkudella
- Nokit kiinni
- Värjäys
- Sulitus
- Katkonta haluttuun mittaan
- Kärjet kiinni
- Öljyäminen
- Tarkistus ampumalla, jolloin harvoin joku enää karsiutuu
Kaikki muu on aikaa vievää hifistelyä minulle.
Saahan sitä ostaa vaikka valmiina nuolet. Mutta minäpä haluan hifistellä! Ensisijaisesti koska se on mielenkiintoista. Mutta tietty kilpailuhan lähtee siitä että jotain pitää tehdä paremmin kuin kilpakumppanit…
Seuraavalle setille pitää tehdä jonkinlainen nokinsuuntausammunta, mutta ensin aloittaa tuolla “löysällä” puolella. Moderneille nuolille tuo on helppo kun nokkia voi vaihtaa ja pyörittää miten haluaa. Pitää varmaan jotenkin vähän ylipitkiä sulattomia nuolia tehdä, joihin voi sahailla uraa useamman kerran. Toki voisihan sitä muovinokilla ampua, sopiva kitka kun sattuu niin ehkä pysyy?